10 kysymystä: Tee tällaisia valintoja, jotta suolisto voi hyvin

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kukaan ei osaa varmaksi sanoa, millainen on “normaali” suolisto. © Colourbox
Ylipaino ja jopa monet mielialaoireet, kuten masennus, on liitetty epätasapainoiseen suoliston mikrobistoon. Suoliston hyvinvoinnin eteen voi tehdä valintoja.

1. Mitä ovat ”hyvät” ja ”pahat” suolistobakteerit?

Hyvät suolistobakteerit ovat sellaisia bakteerikantoja, joilla katsotaan olevan suotuisia ja suojaavia terveysvaikutuksia suolistossa. Haitallisiksi lasketaan useimmiten taudinaiheuttajat.

Todellisuudessa suolistossa on aina sekä hyviä että huonoja bakteerikantoja, mikä kertoo siitä, että myös vähemmän hyödylliseksi tiedettyjä tarvitaan johonkin. Ehkäpä ne toimivat jonkinlaisina säätelijöinä – kuka tietää. Tieto suoliston mikrobiston toiminnasta on vielä rajallista.

 

2. Miten hyvät bakteerit toimivat?

Ensinnäkin niiden ansioluetteloon liitetään usein se, että ne pitävät taudinaiheuttajabakteerit kurissa: ne tuottavat lyhytketjuisia rasvahappoja, jotka alentavat pH:ta suolistossa ja luovat siten epäsuotuisan kasvuympäristön haitallisille bakteereille.

Samaiset rasvahapot toimivat myös energianlähteinä niin bakteereille kuin suoliston pinta- eli epiteelisoluille. Suolistobakteerit myös neutraloivat karsinogeeneja ja lääkeaineita sekä tuottavat toiminnallaan ravintoaineita, kuten K-vitamiinia.

 

3. Mitä tapahtuu, jos suoliston bakteerikanta on huono?

Suolistomikrobiston poikkeava koostumus on liitetty ylipainoon, ärtyvään suoleen, tulehduksellisiin suolistosairauksiin, mielialaoireisiin kuten masennukseen ja ahdistukseen sekä heikentyneeseen vastustuskykyyn ja syömishäiriöihin.

Ongelmana vain on, että kukaan ei osaa varmaksi sanoa, millainen on niin sanottu “normaali” suolisto, koska jokaisen suolistomikrobisto on niin yksilöllinen.

 

4. Voiko suolistomikrobistoaan muokata paremmaksi?

Haasteena mikrobiston muokkaamiselle on se, että sitä on vaikea saada muuttumaan.

Suolistomikrobisto alkaa muodostua sikiökaudella. Äidin mikrobikanta vaikuttaa merkittävästi, samoin se, onko kotona lemmikkejä. Maaseudulla bakteerikannat näyttävät treenaavan ihmiselle paremman immuunipuolustuksen ja monipuolisemman suolistomikrobiston kuin kaupunkiolosuhteissa.

Liika hygienia on haitallista, ja lasten olisi hyvä päästä kosketuksiin maaperän bakteerien kanssa jo pienenä. Nämä tekijät näyttävät suojaavan monilta suolistomikrobiston epätasapainoon liitetyiltä sairauksilta.

Toisaalta bakteerien tiedetään voivan hyvin monipuolisella, paljon kasvikunnan tuotteita sisältävällä ruokavaliolla – eli sellaisella, jossa kuidun saanti on suurta ja vaihtelevaa.

Sellaisia ruoan komponentteja, jotka ruokkivat hyvää bakteerikantaa, sanotaan prebiooteiksi. Kuitu on bakteerien ruokaa, joten kun halutaan, että suolistobakteeristo pysyy monipuolisena ja rikkaana, sitä olisi järkevä ruokkia kuitupitoisella ruoalla.

 

5. Mitä kuituja hyvät bakteerit syövät mieluiten?

Hyvä kysymys. On olemassa tutkimuksia, joissa hyödylliseksi katsotut bifidobakteerit innostuvat kasvamaan fruktaaneilla ja inuliineilla, jotka ovat esimerkiksi täysjyväviljoissa ja sipuleissa esiintyviä kuituja. Jos taas noudatetaan esimerkiksi gluteenitonta ruokavaliota, jossa näitä kuituja saadaan vähän, hyvien bifidobakteerien määrä suolistossa pienenee.

Koska emme kuitenkaan vielä osaa kattavasti sanoa, mitä kuitutyyppejä mikäkin mikrobikanta hyödyntää, mikrobitutkijat suosittelevat, että kuituja saadaan mahdollisimman monipuolisesti kasviksista, hedelmistä, marjoista, pähkinöistä, siemenistä ja viljoista.

 

6. Mikä voi uhata hyvän suolistomikrobiston selviytymistä?

Kuituköyhä ja yksipuolinen ruokavalio ei ainakaan ole hyväksi.

Antibioottikuurit tuhoavat tasaveroisesti hyviä ja huonoja suolistobakteereja ja voivat muuttaa suolistomikrobiston koostumusta.

Olisi hyvä tutkia myös muiden lääkeaineiden vaikutuksia. Esimerkiksi närästykseen käytettävien protonipumpun estäjien pitkäaikainen käyttö voi johtaa epätasapainoiseen suolistomikrobistoon ja mahdollisesti ohutsuolen bakteeriliikakasvuun. Tämä ei ole yllättävää – hapanta mahahappoa erittyy hyvästä syystä. Yksi sen tehtävistä on neutraloida bakteereita, joita väkisin kulkeutuu suun kautta mahaan.

 

7. Voiko mikrobistoa korjailla syömällä probiootteja, vai tekevätkö mahahapot niistäkin selvää?

Probiootit ovat eläviä mikrobeja, jotka tasapainottavat suolistomikrobistoa. Tutkituimpien probioottivalmisteiden bakteerit tiettävästi selviytyvät suolistoon asti. Esimerkiksi maitotuotteiden ja kaurasta valmistettujen probioottisten ”jogurttien” mukana bakteerit matkaavat suolistoon sen sijaan, että ne vain hajoaisivat ruoansulatuksessa.

 

8. Mistä tietää, että bakteerikanta on mennyt sekaisin?

Yleisin seuraus on ripuli, joka joissakin tapauksissa pitkittyy ja kestää viikkoja tai jopa kuukausia.

Laboratoriokokeilla voidaan toki selvittää esimerkiksi alkueliöt, jotka saattavat aiheuttaa vatsa- ja suolistovaivoja. Laajempia suolistomikrobikokeita ei tavanomaisessa potilastyössä käytetä, vaikka tutkimuksissa niitä tehdäänkin.

Voidaan kysyä, kuinka eettistä kalliiden testien teettäminen tai ainakaan vaatiminen potilaan omaan laskuun olisi. Ongelmana näillä usein kalliilla testeillä on se, että suolistomikrobiston tilan kohentamiseen ei ole olemassa kovin spesifejä hoito-ohjeita. Oikeastaan ohjeet ovat tismalleen samat, jotka juuri äsken annoin.

 

9. Voiko oman suolistomikrobiston tilan selvittää itse?

Kohtuuhintaisia kotitestejä on olemassa. Ne toki analysoidaan asianmukaisesti laboratoriossa, mutta suhtaudun niihinkin enemmän hupina kuin vakavana arviointimenetelmänä.

 

10. Voiko bakteerikantaa mitenkään palauttaa suotuisaksi, ja jos, niin miten?

Aina on hyvä noudattaa hyviä bakteereja hellivää ruokavaliota. Sillä on muitakin terveysvaikutuksia.

Myös muut elämäntavat, kuten stressi, vaikuttavat suolistomikrobistoon. Terveydenhuollossa bakteeristoa tasapainotetaan tavallisesti 1–2 kuukauden kuurilla Saccharomyces boulardii -probioottihiivaa, joka on hyvin tutkittu ja turvallinen.

Tutkimus käy kiivaana, kun yritetään löytää keinoja, joilla kovia kokenutta suolistomikrobistoa saataisiin elvytettyä. Yhtenä ehdotuksena olen lukenut, että kerättäisiin omien suolistomikrobien pankkeja, josta voisi sitten palauttaa bakteeristo takaisin, jos se tuhoutuu esimerkiksi vatsataudin ja antibioottikuurin seurauksena.

Tähän saakka hyviä hoitotuloksia on kyllä saatu esimerkiksi ulostesiirroilla. Sen sijaan probioottivalmisteiden tehoa on tutkittu verrattain vähän siihen nähden, miten paljon niitä on markkinoilla.

Asiantuntijana laillistettu ravitsemus-terapeutti, TtM Leena Putkonen.

Lue myös:

Stressi ja kiukuttelu aiheuttavat vatsavaivoja

Näin pidät huolta suolistostasi – Ja se pitää huolen sinusta

 

X