10 kysymystä: Uhkaako tuberkuloosi suomalaisia?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kuva: Colourbox

1. Millainen sairaus tuberkuloosi on?

Tuberkuloosi on bakteerin aiheuttama infektio, joka iskee yleisimmin keuhkoihin, mutta yhtä hyvin tauti voi tulla mihin tahansa elimeen. Keuhkojen jälkeen toiseksi yleisin paikka ovat imusolmukkeet. Tautina tuberkuloosi on merkillinen, sillä oireet tulevat hitaasti. Tartunnan jälkeen potilas voi sairastua puolen vuoden päästä tai vaikka vasta 50 vuoden päästä. Lisäksi kerran taudin sairastanut voi sairastua uudelleen.

2. Miten tuberkuloosi tarttuu?

Ilman välityksellä. Tarttuminen edellyttää kuitenkin melko pitkäaikaista oleskelua samassa tilassa tartuttajan kanssa. Yleisimmin tartunta tapahtuu lähipiirissä, samassa kodissa.

Tutkimuksissa on todettu, että sadasta terveestä aikuisesta 30 saa tartunnan, jos he oleskelevat samassa huoneessa vähintään kahdeksan tuntia tuberkuloosia sairastavan kanssa. Heistä vain kolme sairastuu jossain elämänsä vaiheessa, muilla elimistö koteloi taudin. Aikuisia merkittävästi suuremmassa riskissä ovat alle vuoden ikäiset lapset.

3. Onko suomalaisen mahdollista saada
kotimaassa tuberkuloositartunta?

Kyllä, mutta se on harvinaista. Suomessa tilanne on hyvä, mutta uhkakuvat ovat toki olemassa. Suomessa tuberkuloositapauksia on vuosittain vajaa 400. Suurin osa sairastuneista on ikäihmisiä, joilla lapsena saatu tartunta aktivoituu. Kolmannes sairastuneista on tubimaista tulleita maahanmuuttajia, ja on todennäköistä, että sairastuminen on siirtymässä enenevässä määrin heihin. Maahanmuuttajien sairastaminen ei juurikaan lisää kantaväestön sairastamista.

Venäjällä tautia on runsaasti, sairastuneet ovat suomalaispotilaita nuorempia ja tautikannat useammin lääkkeille vastustuskykyisiä kuin meillä. Myös Baltian maissa tautia on saman verran kuin meillä oli 1950–60-luvulla.

4. Mitkä asiat lisäävät
riskiä sairastua tuberkuloosiin?

Esimerkiksi reumalääkkeet, jotkut syövät ja pitkään jatkunut tablettikortisonihoito. Insuliinihoitoista diabetesta sairastavien tuberkuloosiriski on noin kolminkertainen ja tupakoivien noin kaksinkertainen verrattuna terveisiin ja savuttomiin. Muita suuremmassa riskissä ovat myös munuaissairaat, narkomaanit ja alkoholistit. Ikääntyessä elimistön puolustuskyky rapautuu, ja riski tuberkuloositartunnan saamiseen kasvaa, vaikka perussairauksia ei olisikaan. HIV kasvattaa tuberkuloositartuntariskin terveisiin nähden jopa 20-kertaiseksi.

5. Onko tuberkuloosiin olemassa tehokasta lääkitystä?

Lääkeherkkään tautiin on. Parhaimmat käytössä olevat lääkkeet on kehitetty 1940–50-luvulla. Tällä hetkellä on kehitteillä kaksi lupaavaa lääkettä, joiden uskotaan tehoavan myös monilääkeresistenttiin MDR-kantaan. Käyttöön niitä odotetaan ehkä muutaman vuoden päästä. Jos tuberkuloosiin pääsee pieleen menneiden hoitojen vuoksi kehittymään täydellisen vastustuskykyisiä kantoja, palataan takaisin 1900-luvun alkuun. Silloin jopa puolet sairastuneista kuoli.

6. Millaista hoitoa
sairastunut tarvitsee?

Tuberkuloosin hoitoon tarvitaan vähintään kolmea lääkettä, ja lääkitys kestää vähintään puoli vuotta. Joskus voidaan tarvita useita lääkkeitä ja aikaa kaksi vuotta. Suomen oloissa tuberkuloosi on keskimäärin melko hyvin parannettavissa. Hoito on jokaisen tuberkuloosipotilaan kohdalla vaativaa niin potilaalle kuin hoitohenkilökunnalle. Yleensä aluksi tarvitaan vähintään parin viikon eristysjakso sairaalassa ja sen jälkeenkin Maailman terveysjärjestö WHO suosittaa, että lääkkeet annetaan potilaalle valvotusti. Lääkehoidolle vastustuskykyisten kantojen kehittyminen estetään vain ottamalla kaikki lääkkeet säännöllisesti. Lääkkeitä otetaan kerrallaan suunnilleen kourallinen. Jo pelkästään siitä voi tulla huono olo. Lisäksi lääkkeisiin liittyy runsaasti haittavaikutuksia.

7. Missä ulkomailla matkustettaessa tuberkuloosiriski on suurin?

Satunnaisella lomamatkalla, jossa majoitutaan hotelliin, käydään uimarannoilla, ostoksilla ja ravintoloissa syömässä, riski on pieni, suuntautui matka minne päin maailmaa tahansa. Mutta jos paikallisväestön parissa oleskellaan pitkään, ollaan esimerkiksi tubialueella töissä, tartuntariski on jo mahdollinen. Pahin alue on Etelä-Afrikka, mutta tuberkuloosia on runsaasti muissakin Saharan eteläpuolisissa Afrikan maissa, Aasian maissa Japania lukuun ottamatta sekä Venäjällä.

8. Onko vauvojen calmetoinnin eli BCG-rokotteen palauttamista kansalliseen rokotusohjelmaan mietitty?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraa tilannetta jatkuvasti, mutta tällä hetkellä ei ole tarvetta aloittaa rokotuksia uudestaan. Suomessa lapsia sairastuu tuberkuloosiin hyvin vähän. Tautimäärien pitäisi nousta räjähdysmäisesti, ennen kuin calmetointiin palattaisiin. Rokotteesta luovuttiin vuonna 2006, kun mahdollinen hyöty ja sivuvaikutukset alkoivat lyödä toisiaan korvalle. Rokotteessa käytetään elävää, heikennettyä bakteeria, ja siitä saattaa seurata hyvinkin vakavia sivuvaikutuksia. Tutkimuksissa on myös todettu, ettei rokote anna täydellistä suojaa edes lapsuusiässä, aikuisena teho on jo hyvin pieni.

9. Onko tuberkuloosiin olemassa tehokasta rokotetta?

Rokotteiden kehitystyö ja rokotetutkimukset ovat käynnissä, mutta lähivuosina uutta ja tehokasta rokotetta ei ole odotettavissa. Uskon, että kuluu vähintään kymmenen vuotta, ennen kuin hyvä rokote on käytettävissä. Siihen saakka BCG-rokote on paras käytettävissä oleva, ja se voidaan antaa vauvalle harkinnan perusteella, esimerkiksi, jos perheessä on sairastettu tuberkuloosi. Ennen kuin tuberkuloosi voidaan nitistää maailmanlaajuisesti kokonaan, tarvitaan toimivan rokotteen lisäksi myös hyviä, halpoja ja nopeasti tehoavia lääkkeitä. Sellaista ei tapahdu lähivuosikymmeninä.

10. Kuinka todellinen uhka lääkkeille vastustuskykyiset
tuberkuloosin tautikannat ovat suomalaisille?

Suomessa tilanne ei ole pelottava, eikä edes huolestuttava, mutta tietynlainen varpaillaan olo on hyväksi. Suomessa on vuosittain 1–6 tapausta, jossa potilaalla on kahdelle päälääkkeelle erittäin vastustuskykyinen tautikanta. Kukaan ei silti Suomessa ole menehtynyt lääkeresistenttiin tuberkuloosiin. Tärkein haaste on, että sairastuneet saadaan nopeasti hoitoon. Tuberkuloosi ei näy päällepäin. Oireena yskä on hyvin samantyyppinen kuin esimerkiksi keuhkoahtaumataudin, jota on kansantaudiksi asti.

Asiantuntijana

Tuula Vasankari dosentti, keuhkosairauksien erikoislääkäri, tuberkuloosin hoidon asiantuntijaryhmän puheenjohtaja ja pääsihteeri, Filha ry

Seura 36/2012

X