10 kysymystä: Voiko lukivaikeus jäädä huomaamatta?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kuva: Colourbox

1. Mitä ovat lukivaikeudet?

Lukivaikeudet ovat oppimisvaikeuksia, joissa ongelmat liittyvät lukemisen ja kirjoittamisen taitojen oppimiseen ja hallintaan. Lukivaikeudesta voi seurata myös luetun ymmärtämisen vaikeuksia. Lukivaikeudet ovat suhteellisen yleisiä, arvioiden mukaan niitä on 5–10 prosentilla lapsista. Osalla vaikeus näkyy vielä aikuisena, vaikka monen ongelmat helpottavat tuen avulla.

2. Miten ne ilmenevät?

Lukivaikeudesta voi näkyä ennusmerkkejä jo ennen kouluikää, esimerkiksi, että kirjaimet tai sanoilla leikittely eivät kiinnosta lasta. Lukivaikeutta voi ennakoida myös se, että tutuille esineille on vaikea löytää nimiä. Suomalaislapsista melkein puolet osaa lukea jo kouluun tullessaan ja merkittävä osa oppii taidon muutamassa kuukaudessa. Lukivaikeuksista kärsivällä lukemisen oppiminen voi viivästyä ensimmäisen luokan loppuun tai toisen luokan alkuun. Myöhemmin lukivaikeus näkyy erityisesti lukemisen sujuvuudessa ja lukemisen hitaus voi jäädä näkymään vielä aikuisenakin. Virheet näkyvät yleensä kirjoittamisessa pidempään kuin lukemisessa.

3. Mistä lukivaikeudet johtuvat?

Lukivaikeuksien tausta on neurobiologinen ja osin perinnöllinen. Tutkimuksissa on tunnistettu useita geenejä, jotka ovat yhteydessä lukivaikeuteen. Perimä voi altistaa lukivaikeudelle, mutta se ei määrää yksinään vaikeuden kehitystä. Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan riski lukivaikeuteen on 3–4 kertaa suurempi lapsella, jonka vanhemmalla on lukivaikeus. Kielen äännetason vaikeudesta huolimatta ihminen voi olla muuten kielellisesti lahjakas, vaikkapa hyvä tarinankertoja.

4. Millainen yhteys lukivaikeuksilla on muistiin?

Koska lukivaikeus on kielellinen vaikeus, se näkyy usein myös muistamisessa, koska kielellinen aines on hankalaa ja haastavaa käsitellä. Esimerkiksi kauppalistaa voi olla vaikea muistaa. Koska lukivaikeudesta kärsivä joutuu keskittymään sanojen lukemiseen asiasisällön ymmärtämisen ja muistamisen sijaan, on tyypillistä, että lukivaikeudesta kärsivä ei muista lukemaansa yhtä hyvin kuin sellainen, jolla vaikeutta ei ole. Joskus lukivaikeuksisen voi olla vaikea muistaa jotain esinettä, vaikkapa saksia tai puhelinta tarkoittavaa sanaa, tai nimiä. Tässä kyse ei kuitenkaan ole varsinaisesta muistin ongelmasta, vaan nimikkeitten mieleen palauttamisen vaikeudesta.

5. Tulevatko kaikkien lukivaikeudet aina esille?

Yleensä kyllä. On harvinaista, että lukivaikeus jäisi huomaamatta koulussa, siten tilanne on muuttunut muutamien viime vuosikymmenien aikana merkittävästi. Lukivaikeuksissa pelkkä varhainen tunnistaminen ei kuitenkaan riitä, vaikeuksissa pitää myös auttaa. Monissa kouluissa erityisopetuksen resurssit ovat varsin niukat erityisesti alkuopetuksen jälkeen. Yläluokilla resurssit ovat jo hyvin vähäisiä ja jatko-opinnoista ne voivat puuttua kokonaan.

6. Miten lukivaikeudesta kärsivää voi tukea?

Tärkein tuki lukivaikeudesta kärsivälle lapselle on koulun erityisopetus, jossa voidaan tehostetusti ja erilaisilla keinoilla harjoitella taitoja. Lukutaidon harjoittamiseen on kehitetty myös tietokonevälitteisiä menetelmiä. Joskus lukivaikeuksien yhteydessä tarvitaan myös muuta tukea, kuten puheterapiaa tai neuropsykologista kuntoutusta. Niilo Mäki Instituutin tekemän tutkimuksen mukaan omega-3-rasvahapoista ei kuitenkaan ole apua lukivaikeuksiin.

7. Miten lukivaikeuksiin pitäisi puuttua?

Lähtökohta on, että tuetaan mahdollisimman varhain ja mahdollisimman määrätietoisesti. Luku- ja kirjoitustaidon kankeus tuottaa koulunkäynnissä monenlaisia hankaluuksia. Se näkyy kaikissa aineissa ja esimerkiksi pidentää läksyjenlukuaikaa ja vaikeuttaa teksteistä oppimista.

Lukivaikeus vaikuttaa myös lapsen käsitykseen itsestään oppijana ja sitä kautta usein motivaatioon, itselle asetettuihin tavoitteisiin ja haluun ponnistella. Usein lapsi, jolla on vaikeuksia lukemisen kanssa, välttelee lukemista. Tämän takia on erityisen tärkeää tukea myös lukivaikeudesta kärsivän intoa taidon itsenäiseenkin käyttämiseen. Lukeminenhan on paitsi väline uusien asioiden oppimiseen, myös tapa saada mukavia elämyksiä.

8. Ovatko lukivaikeudet yhteydessä älykkyyteen?

Eivät. Lukivaikeus on kapea-alainen erityisvaikeus eli se näkyy lukutaidon hallinnan kannalta keskeisissä kielellisissä taidoissa. Lukivaikeus ei tarkoita, että on tyhmä, eikä toisaalta älykkyys suojaa lukivaikeudelta. Lukivaikeutta ei ole siis syytä hävetä eikä peitellä; se ei kerro tyhmyydestä eikä laiskuudesta, kuten joskus aiemmin on saatettu kuvitella.

9. Miten lukivaikeus vaikeuttaa arki elämää tai ammatinvalintaa?

Erityisesti koulunkäynnin ja opiskelun kannalta lukivaikeus on haaste ja edellyttää oppijalta erityistä sitkeyttä. Lukivaikeus voi saada asettamaan itselle alempia koulutustavoitteita kuin mihin kyvyt todellisuudessa riittäisivät. Sen tiedetään olevan riskitekijä opintojen keskeyttämiseen ja sitä kautta jopa syrjäytymiseen.

Nuorten syrjäytymisestä ja sen ennaltaehkäisystä puhutaan kyllä paljon, mutta huolestuttavan vähän oppimisvaikeuksien näkökulmasta. Lukivaikeudesta kärsivä voi oman sinnikkyyden ansiosta selvitä hyvinkin haastavassa ammatissa. Lukivaikeus vaatii ponnistelua ja määrätietoisuutta, mutta se ei automaattisesti sulje vaihtoehtoja elämästä.

10. Mitä vanhempi voi tehdä auttaakseen lukivaikeudesta kärsivää lastaan?

On hyvä tukea lapsen kiinnostusta kieleen ja teksteihin. Lapselle kannattaa lukea paljon pienestä pitäen. Myös lapsen omaa kiinnostusta lukemiseen kannattaa tukea, koska taidon sujuvoituminen edellyttää, että lukee ja kehittää taitoaan. Lukutaidon kehittymisen kannalta ei ole väliä, lukeeko lapsi kirjallisuutta, tekstejä internetistä tai sarjakuvia.

Lukivaikeuden selättämisessä tärkeä kysymys on, miten saada lapsi innostumaan ponnistelusta hankalalta tuntuvan taidon parissa. Opettajan roolia vanhempien ei tietysti tarvitse ottaa, tärkeintä on kuunnella lasta ja olla tukena.

Asiantuntijana

erityispedagogiikan professori, PsT Mikko Aro, Jyväskylän yliopisto

Seura 33/2012

X