10 kysymystä: Voiko ruokavaliolla vaikuttaa nivelrikkoon?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Nivelrikko oireilee välillä enemmän, välillä vähemmän. © COLOURBOX
Liike voitelee niveliä, mutta nivelrikko voi tulla liikkuvalle ihmisellekin. Liikuntaa ei silti pidä lopettaa, päinvastoin.

1. Miten aktiiviliikkujalla voi olla nivelrikko?

Nivelrikko voi tulla kenelle tahansa, tosin se liittyy vahvasti ikään. Alle 40-vuotiailla nivelrikko on äärimmäisen harvinainen, mutta mitä vanhemmaksi elää, sitä todennäköisemmin saa nivelrikon.

Ylipaino, perimä ja yksipuolinen, kova kuormitus, kuten mattomiehillä konttaaminen, altistavat tälle sairaudelle. Polvivammat, kuten ristiside- ja kierukkavammat, voivat vuosien kuluessa myös johtaa nivelrikkoon.

Nivelrikko on ensisijaisesti ruston sairaus. Ruston kestävyys heikkenee, rusto ohenee ja pikkuhiljaa sitä katoaa pois. Nivelruston lisäksi nivelrikko johtaa muutoksiin nivelen kaikissa rakenteissa.

2. Millainen liikunta huoltaa niveliä?

Liike huolehtii nivelen toimivuudesta ja nivelruston ravitsemuksesta sekä ylläpitää nivelen toiminnalle tärkeää lihaskuntoa. Liikkumattomuus voi jopa jouduttaa nivelen rappeutumista.

Juoksua on joskus pidetty lajina, joka kuormittaisi liikaa terveitä niveliä. Mutta esimerkiksi maratoonareilla ei tutkimus- ten perusteella ole muita enemmän nivelrikkoa. Jos nivelessä on jo rustomuutok- sia, juoksuharrastus voi pahentaa tilannetta.

Vaikka osaan liikuntalajeista, kuten jalkapalloon, voi liittyä tavallista suurempi tapaturmariski, en sulkisi mitään lajia pois. Ehdottomien kieltojen vaarana on, ettei ihminen liiku riittävästi.

Nivelrikkopotilas voi soveltaa liikuntalajeja itselleen sopiviksi: esimerkiksi jumpasta voi valita hypyttömän version ja tehdä lenkit joustavalla alustalla.

3. Auttaako liikunta ehkäisemään myös käsien nivelrikkoa?

Ylipaino on myös käsien nivelrikon riskitekijä. Se vaikuttaa muutenkin kuin mekaanisesti, ilmeisesti aineenvaihdunnan kautta. Jos liikunnalla voidaan ehkäistä ylipainoa, se tepsii periaatteessa myös käsien pikkuniveliin.

Sellaisenaan liikunta ei taida ehkäistä käsinivelrikkoa, sillä sormissa nivelrikko on vahvasti perinnöllinen.

4. Voiko ruokavaliolla vaikuttaa nivelten kuntoon?

Ruokavaliolla ei ole suoraa vaikutusta nivelten kuntoon. Ruokavaliossa tulisi kiinnittää huomiota kulutukseen nähden oikein mitoitettuun energiansaantiin ja pyrkiä ehkäisemään tai hoitamaan ylipainoa.

Kasvisvoittoisella ruokavaliolla voi olla helpompi huolehtia vähäisemmästä energiansaannista siten, ettei ruoan määrää tarvitse vähentää kylläisyyden kustannuksella.

5. Onko ravintolisistä apua?

Markkinoilla on useita, terveysväittämillä kaupiteltavia tuotteita ja ravintolisiä vihersimpukasta hainrustoon, mutta tieteellistä näyttöä niiden hyödyistä nivelille ei ole. Nivelrikon hoitoon markkinoitavien ravintolisien runsautta selittänee nivelrikon yleisyys eli kohderyhmä on laaja.

Käypä hoito -suosituksessa todetaan, ettei mikään ravintolisä, muttei myöskään mikään lääke, voi hidastaa nivelrikon etenemistä. Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia, joita Lääkäriseura Duodecim laatii yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa terveydenhuollon ammattilaisille hoitopäätösten pohjaksi.

6. Miten nivelrikko todetaan?

Nivelrikko oireilee kipuna, niveljäykkyytenä ja liikerajoituksina. Nivel voi mennä lukkoon ja se voi rahista. Pitkälle edenneen nivelrikon voi nähdä paljain silmin, sillä nivel voi olla turvoksissa ja virheasennossa. Lääkäri tekee diagnoosin oireiden, nivelen tutkimuksen ja röntgenkuvan perusteella – vaikkakin ihan varhaisen vaiheen nivelrikko ei näy vielä röntgenissä, magneettikuvassa kyllä.

7. Eteneekö sairaus vääjäämättä?

Rustovaurio etenee hyvin hitaasti, eikä nivelen rustomuutos tarkoita loppuelämän invaliditeettia. Lievä nivelrikko voi olla lähes oireeton.

Vaurioitunut nivelrusto ei palaa entiselleen, mutta paluu oireettomuuteen on mahdollista. Nivelrikko oireilee tyypillisesti välillä enemmän, välillä vähemmän.

Kohtuukuormitus ja lihaskunnosta huolehtiminen ovat parasta nivelrikon hoitoa. Kun lihakset ovat hyvässä kunnossa, ne tukevat niveltä, jolloin nivel tuntuukin paremmalta. Polvinivelrikossa varsinkin reisilihasten hyvä voima auttaa hallitsemaan oireilua.

8. Kuinka sairastuneen liikuntakyvystä huolehditaan?

Lihaskuntoharjoittelu on täsmälääkettä nivelrikkoon, koska nivelrikkoinen nivel tarvitsee ympärilleen vahvan tuen. Sairastunut hyötyy myös kestävyysliikunnasta ja liikkuvuusharjoittelusta. Liikkuvuusharjoitteilla huolehditaan siitä, että nivelen liikerata säilyy mahdollisimman suurena, mikä edistää toimintakyvyn säilymistä. Ohjeet ja opastuksen sopivaan liikuntaan saa fysioterapeutilta.

Fysikaaliset hoidot, kuten sähköhoidot, eivät juuri auta nivelrikkoista.

9. Onko kipuun uusia hoitoja?

Alussa kipu on ajoittaista ja liittyy rasitukseen. Myöhemmin kipujaksot pitenevät ja niitä voi olla myös levossa.

Kipua hoidetaan tutuilla lääkkeillä, kuten parasetamolilla ja tulehduskipulääkkeillä, ja tarvittaessa miedoilla opioideilla sekä paikallisesti käytettävillä kipuvoiteilla. Hoitava lääkäri valitsee kullekin potilaalle sopivat lääkkeet yksilöllisesti.

Kylmä ja sopivat apuvälineet, kuten lastoitukset ja kävelyn apuvälineet, rauhoittavat nekin kipua.

Joskus turvonneen, kivuliaan nivelen hoidossa on kortisonipistos tarpeen. Myös asiantuntijoilla on nivelnesteen voiteluominaisuuksia parantavista pistoksista ristiriitaisia näkemyksiä, ja niiden käytöstä voi keskustella oman lääkärin kanssa.

10. Saako jokainen nivelrikkopotilas jossain vaiheessa tekonivelen?

Lievää nivelrikkoa ei hoideta tekonivelellä. Tekonivelleikkausta tarvitaan, kun liikunta, fysioterapia ja lääkkeet eivät auta ja potilaan liikuntakyky on huomattavasti rajoittunutta – mutta näin ei tapahdu todellakaan kaikille. Tekonivelvaiheessa rusto on yleensä kadonnut nivelestä laajalti.

Tekonivel laitetaan useimmiten polveen ja lonkkaan, joskus myös olkapäähän, kyynärpäähän ja nilkkaan.

Oikea aika leikkaukselle selviää tekonivelleikkauksia tekevän ortopedin arviokäynnillä. Tekonivelleikkaus tehdään liikunnallisesti aktiivisille työikäisille potilaille vain huolellisen harkinnan jälkeen, sillä heillä todennäköisyys joutua myöhemmin uusintaleikkaukseen on suurempi.

Asiantuntijana Teemu Moilanen, ortopedi, johtava ylilääkäri, Tekonivelsairaala Coxa.

Lue myös:

Miten nivelvaivoja voi helpottaa?

Nivelrikon ankara kipu saatiin kuriin leikkauksella

Tämä koskee naisia. Tutkimus selvitti: Lisää lihaskuntoa – estä nivelrikko

 

 

X