10 kysymystä hiustenlähdöstä: Näin vaivaan auttavat pistohoito, stressinhallinta ja ruokavalio

Jaa kaverilleTilaa Seura
Hiusten lähtö
© iStockphoto
Tukko hiuksia harjassa ja toinen lattiakaivossa havahduttaa. Voiko hiustenlähtöä hidastaa?

1. Millainen hiustenlähtö on normaalia?

Ihmiseltä lähtee päivittäin 100–150 hiusta, sillä hius kasvaa sykleittäin: osa niistä lepää, osa kasvaa, osa kuolee ja putoaa pois. Iän myötä hiusten laatu muuttuu. Ne ohenevat, niiden kasvu hidastuu ja lepovaihe pitenee. Hiuksia ei lähde entistä enemmän, mutta ne harvenevat. Hiukset harmaantuvat, koska väriaineen tuotanto lakkaa.

Jos mies kaljuuntuu pikkuhiljaa vastaavalla tavalla kuin hänen sukunsa muut miehet, kyseessä on normaali miestyyppinen hiustenlähtö.

Myös naisilla kaljuuntuminen on perinnöllistä. Naisella se tapahtuu miestä iäkkäämpänä, hitaammin ja miedommin, eli yleensä hiukset harventuvat suhteellisen tasaisesti eikä päälaki kaljuunnu kokonaan.

2. Koska vaivaan tarvitaan lääkäriä?

Pitkähiuksiset ihmiset pelästyvät usein hiustenpesun yhteydessä lattiakaivon suulle tullutta hiustukkoa. Se voi näyttää isolta, vaikka oikeasti tukossa ei ole montaa hiusta. Raja lääkärillä käyntiin hiustenlähdön vuoksi on henkilökohtainen.

Lääkäriin kannattaa mennä, jos hiuksia lähtee omasta mielestä valtavasti tai päänahassa on oireita, kuten kipuja, paiseita, finnejä tai hilsettä, tai kokonaan kaljuja kohtia tai vähähiuksisia läiskiä.

3. Miten syy hiusten lähtöön selviää?

Lääkäri tarkistaa päänahan ihon kunnon ja katsoo, onko päänahka terve ja onko kyseessä läiskittäinen hiustenlähtö vai tasainen hiusten harveneminen. Hän voi tehdä myös tukistustestin eri puolilta päätä. Normaalitilanteessa kevyesti tukistamalla irtoaa alle viisi hiusta.

Verikokeilla voidaan löytää viitteitä tulehduksellisista sairauksista, kilpirauhasen sairauksista tai todeta raudanpuuteanemia sekä hormonitoiminnan häiriöt. Sinkin puutostilat ja sekundaarivaiheen kuppa ovat harvinaisia syitä hiustenlähtöön. Yleensä hiustenlähdön taustalta ei kuitenkaan löydy hoidettavaa sairautta.

Hiustenlähtö voi olla lääkkeen sivuvaikutus. Tällaisia lääkkeitä ovat voimakkaat syöpälääkkeet, jotkut epilepsialääkkeet, reumalääke klorokiini ja anaboliset steroidit.

4. Millaisia lääkkeitä on naisille tarjolla hiustenlähtöön?

Hoitona voidaan käyttää paikallista minoksidiililiuosta kahdesti päivässä. Joskus voidaan kokeilla antiandrogeenisesti eli mieshormoneja vastaan vaikuttavaa spironolaktonilääkitystä tai käyttää antiandrogeenisia e-pillereitä.

Spironolaktoni on nesteenpoistolääke, joka vaikuttaa jonkin verran hiusnystyissä mieshormonien kiinnittymiskohtiin.

Hormonikierukkaa käyttävät ja vaihdevuodet ohittaneet naiset voivat käyttää spironolaktonia joka päivä. Muilla voi tulla tiputteluvuotoa, ja he käyttävät lääkettä vain kuukautiskierron kolmen ensimmäisen viikon aikana.

5. Mitä lääkkeitä määrätään kaljuuntuvalle miehelle?

Miestyyppisen kaljuuntumisen voi pysäyttää finasteridi-lääkkeellä. Se estää hiusnystyissä hiuksia irrottavan dihydrotestosteronin muodostumisen. Jos hiukset ovat kokonaan kadonneet, lääke ei auta.

Finasteridia käytetään myös eturauhasvaivojen hoitoon, mutta hiustenlähdön hoitoon riittää huomattavasti pienempi annos: milligramma vuorokaudessa. Lääkitys on elinikäinen. Jos sen lopettaa, hiuksia alkaa taas lähteä.

Nuoret miehet arastelevat finasteridin käyttöä sen harvinaisen sivuvaikutuksen, eli impotenssin vuoksi. Haitta poistuu, kun lopettaa lääkkeen käytön.

6. Mitä pistohoidoissa tapahtuu?

Hiusten kasvua voidaan koettaa aktivoida potilaan omasta verestä erotetulla verihiutalerikkaalla plasmalla, eli PRP:llä, joka pistetään päänahkaan. Hoito perustuu oletukseen, että verihiutaleiden kasvutekijät parantavat uusien solujen lisääntymiskykyä. Hoidon tehosta ei ole vakuuttavaa näyttöä, eivätkä ihotautilääkärit yleensä tee sitä.

Päänahkaan voidaan joskus antaa mesoterapiaa. Siinä päänahkaan pistetään neulalla pieniä reikiä.

Pikkuruisen haavan tekeminen voi aktivoida paranemisprosessin, jossa vapautuu erilaisia, myös ehkä hiusta kasvattavia kasvutekijöitä. Lisäksi neulauksen yhteydessä hiustupen lähelle viedään kasvua kiihdyttäviä aineita. Tästäkään hoidosta ei ole vakuuttavaa näyttöä.

Pistoshoidot ovat kalliita, ja niitä tarvitaan useita.

7. Onko ruokavaliosta tai ravintolisistä apua?

Terveellinen ruokavalio edesauttaa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia, mikä heijastuu hiuksiin.

Kannattaa syödä usein, pieniä annoksia ja Välimeren tai Itämeren ruokavalion tapaan. Näissä ruokavalioissa on runsaasti värikkäitä kasviksia, marjoja, täysjyväviljaa ja jonkin verran kalaa eikä juurikaan punaista lihaa.

Mikään yksittäinen ruoka-aine tai ravintolisä ei tuo hiuksia päähän.

8. Pitäisikö hiustenhoitotottumuksia muuttaa?

On väärä luulo, että päivittäisellä hiustenpesulla saisi hiukset lähtemään päästä. Varsinkin kutisevan ja hilseilevän päänahan hoidossa tiheä pesu on paikallaan. Tällöin päänahka hyötyy liiallista bakteeri- tai rasvahiivakasvustoa hillitsevistä seleenisulfidia tai ketokonatsolia sisältävistä sampoista, joita saa myös ilman reseptiä.

Pesussa takkuuntuneita hiuksia ei pidä raastaa auki.

Joissain hiusten muotoilutuotteissa käytetty silikoni rasittaa isoina määrinä hiuksia. Vaihtoehtona on vähentää tuotteiden määrää tai valita tuote, jossa ei ole silikonia.

Kuuma fööni tai suoristusrauta voivat katkaista hiuksia, ja hiusvärit ja permanenttiaineet heikentää niiden kuntoa, mutta ne eivät irrota hiuksia päänahasta. Hiusvärit ja permanenttiaineet voivat tosin aiheuttaa allergiaa.

9. Onko stressihallintakeinoista hyötyä?

Lääketieteen näkökulmasta katsottuna stressiä on kahdenlaista eli henkistä ja fysiologista. Synnytys, vakava sairaus ja raju laihduttaminen aiheuttavat elimistölle fysiologisen stressitilan, jonka seurauksena hiukset voivat alkaa irrota. Ne voivat irrota viiveellä, jopa kuuden kuukauden kuluttua tapahtumasta. Tällainen telogeeninen hiustenlähtö korjaantuu itsestään ajan kanssa.

Henkinen stressi voi saada aikaan sen, ettei ihminen syö eikä nuku kunnolla ja laihtuu. Jos tilanne jatkuu pitkään, se näkyy hiuksissa – ja siinä mielessä stressinhallinnasta voi olla hyötyä.

10. Mitä tehdään, jos ihotautilääkärin hoitokeinot loppuvat?

Iholääkäri voi ohjata potilaansa hiustensiirtoja tekevälle plastiikkakirurgille. Näin tehdään esimerkiksi, jos vastaanotolle tulee viisikymppinen, pitkälle kaljuuntunut mies.

Hiustensiirrolla voidaan vaikuttaa hiusten määrään ja sijaintiin päälaella niskasta otetun siirteen avulla. Hiustensiirtoja tehdään myös naisille.

Asiantuntijana ihotautien erikoislääkäri Anna Hjerppe, Terveystalo ja Eiran sairaala.

X