10 kysymystä: Kädet kuivuvat ja rohtuvat – Näin hoidat kynnet ja kuivat kädet kuntoon
Kun kädet kuivuvat, ota kuivalle iholle avuksi vesi, saippua ja kunnollinen perusvoide. Lue tästä ihotautilääkärin ohjeet käsien ja kynsien hoitoon.
Sekä käsipesussa että rasvauksessa on oltava huolellinen. Kuva: istockphoto
Kuivat kädet ovat ikäväntuntuiset ja käsien kuivuus altistavat ihon jopa haavaumille. Kädet kuivuvat nopeasti, sillä käsien iho on ohutta.
Kysyimme käsien ihon hoidosta 10 kysymystä. Näin neuvoja antaa ihotautilääkäri Terttuliisa Ahokas Ihosairaalasta.
1. Kädet kuivuvat ja rohtuvat jatkuvan pesemisen takia. Miten saan kuivat kädet takaisin pehmeiksi?
Käsien rohtumista vähentää, kun ottaa tavaksi saippuapesun jälkeen rasvata ne. Päivällä kannattaa käyttää kosteuttavaa voidetta, joka imeytyy helposti. Illalla käsiin voi levittää rasvaisempaa voidetta. Rasvattuihin käsiin olisi hyvä laittaa nukkumaan mennessä ohuet puuvillahanskat: tämä tehostaa rasvan imeytymistä ja estää lakanoiden likaantumista.
Nyrkkisäännöksi sopii: rasvaa usein ja reilusti. Sekä käsipesussa että rasvauksessa on oltava huolellinen: sormien lisäksi on tärkeä muistaa sormien välit ja kämmenselät sekä peukalot.
Vaikka kuivat kädet rohtuisivat jonkin verran, käsien saippualla pesemisestä, esimerkiksi ennen ruokailua ja vessassa käynnin jälkeen, ei kannata luopua. Saippuapesu on tehokkain tapa pitää huolta hyvästä käsihygieniasta. Saippuaa ei kannata vaihtaa esimerkiksi rasvaiseen perusvoiteeseen, sillä se ei puhdista käsiä riittävästi.
Saippuaa ei kannata vaihtaa esimerkiksi rasvaiseen perusvoiteeseen, sillä se ei puhdista käsiä riittävästi.
2. Johtuvatko kuivat kädet käsidesistä?
Käsidesi valmistetaan alkoholista, ja se kuivattaa käsiä huomattavasti enemmän kuin saippuapesu. Tämän takia käsidesiin on yleensä lisätty hoitavia öljyjä ja glyserolia, joka ehkäisee käsien kuivumista ja tekee käsidesistä hyytelömäistä.
Jos mahdollista, kannattaa valita käsidesi, jossa ei ole hajusteita eikä väriaineita. Tämä pätee myös käsivoiteisiin – esimerkiksi apteekkien perusvoiteet ovat turvallinen ja hyvä vaihtoehto.
Käsidesiä kannattaa käyttää vain silloin, kun käsiä ei ole mahdollista pestä vedellä ja saippualla. Käsidesiä on hyvä pitää esimerkiksi autossa, jolloin sitä voi hieroa käsiin kaupassa käynnin jälkeen.
Käsidesiä suositellaan yleisesti käytettäväksi flunssa- ja ripuliepidemioiden aikaan, ennen ja jälkeen sairaala- ja palvelutalokäyntien ja esimerkiksi matkoilla vauvan vaipan vaihtamisen jälkeen.
3. Kun kuivat kädet vaivaavat, miten käsien haavaumia kannattaa hoitaa?
Viimeistään haavaumien ilmaantuessa käsistä on ryhdyttävä pitämään huolta. Jos perusvoiteet eivät auta, apteekista ilman reseptiä saatavia mietoja kortisonivoiteita voi kokeilla turvallisesti parin viikon ajan. Tämä tarkoittaa käsien säännöllistä rasvaamista aamuin illoin.
Jos tilanne on hankala tai kortisonivoide ei auta, kannattaa hakeutua lääkäriin, sillä haavaumat voivat altistaa erilaisille infektioille. Lääkäri voi tarvittaessa määrätä hoidoksi esimerkiksi bakteereihin tehoavaa lääkevoidetta.
Haavaumien syntymistä kannattaa ehkäistä suojaamalla käsiä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi hanskojen pitämistä tiskatessa ja puutarhatöissä. Ääreisverenkierto puolestaan toimi paremmin, kun kädet pysyvät lämpiminä. Siksi lenkillä kannattaa käyttää sormikkaita myös keväällä ja syksyllä.
Jos käsien haavautuminen on hankalaa tai kortisonivoide ei auta, kannattaa hakeutua lääkäriin, sillä kun kädet kuivuvat haavaumat voivat altistaa erilaisille infektioille. Lääkäri voi tarvittaessa määrätä hoidoksi esimerkiksi bakteereihin tehoavaa lääkevoidetta.
4. Mistä käsien ihottuma voi johtua?
Useimmiten kyse on ärsytysihottumasta, joka aiheuttaa ihon kuivumista, kutisemista, kirvelemistä, punoitusta ja hilseilyä. Ihoon voi tulla myös vesirakkuloita ja näppylöitä. Käsiä voivat ärsyttää esimerkiksi kosmeettisten tuotteiden aineosat, kuten hajusteet, pesu- ja puhdistusaineet, hautovat suojakäsineet, kosteus, pöly, lika, kemikaalit ja raakojen ruoka-aineiden, kuten kasvisten, lihan ja kalan käsittely.
Toisinaan ihottuman taustalla voi olla myös jokin ihotauti, kuten atooppinen ihottuma tai psoriasis. Myös esimerkiksi kumiallergia on mahdollinen, tämä voidaan selvittää allergiatestillä.
5. Mitä tarkoittaa allerginen kosketusihottuma?
Sitä, että kädet ovat jatkuvassa kosketuksessa niitä herkistävän aineen kanssa. Altistumiskohtiin tulee punoitusta, turvotusta, kutinaa ja paukamia. Hoitokeino on välttää altistavia aineita ja suojata käsiä. Lääkärin määräämät hoitovoiteet auttavat, lisäksi on tärkeä muistaa hyvä käsihygienia.
Kosketusallergian tyypillisimpiä aiheuttajia ovat maalit, lakat, liimat, pesuaineiden, voiteiden ja kosmetiikan ainesosat, kuten säilöntäaineet sekä lääkeaineet, nikkeli, lateksi ja koristekasvit.
6. Johtuuko kynsien halkeilu vitamiinien puutteesta?
Tästä on nykyään kyse äärimmäisen harvoin. Halkeilu on tyypillisesti kynsiään ahkerasti lakkaavien naisten vaiva. Tämä johtuu muun muassa siitä, että kynnet ovat rakentuneet keratiinilevyistä, ja kynsilakanpoistoaineet irrottavat levyjä toisistaan. Toisaalta iän myötä verenkierto heikkenee, mikä näkyy usein käsien ja jalkojen kylmyytenä. Kaikenlainen jumppa lisää verenkiertoa.
Rasvauksessa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota kynsivalleihin. Kun käsiä voitelee, on hyvä käydä erikseen jokainen kynsivalli huolellisesti läpi.
7. Miksi kynnet paksuuntuvat?
Tämä liittyy verenkierron heikkenemiseen ja ikääntymiseen. Kynnet paksuuntuvat ja usein myös koukkuuntuvat erityisesti jaloissa. Toisinaan kynsien leikkaaminen voi tulla ongelmalliseksi myös käsissä. Kynsien leikkaamisessa auttaa hyvä kynsileikkuri, tarvittaessa apua saa myös jalkaterapeutilta.
8. Voiko silsa tulla käsiin?
Silsa eli sieni-infektio esiintyy tavallisimmin varvasväleissä. Käsissä sieni-ihottumat ovat nykyään melko harvinaisia. Silsa on kädessä yleensä kämmenpuolella ja se voi oireilla lievänä punoituksena, pieninä rakkuloina, hilseilynä ja kutinana. Silsa vaatii parantuakseen lääkevoidetta, toisinaan tarvitaan myös suun kautta otettava lääkekuuri.
9. Miten kynsien pureskelusta pääsee eroon?
Kynsien pureskelu on ensi sijassa huono tapa. Jos kynnet on pureskeltu verille asti, lisääntyy bakteeritulehdusten riski. Ylipäätään sormien viemistä suuhun on hyvä välttää.
Pureskeluun voi saada apua apteekissa myytävästä pahanmakuisesta kynsilakasta tai öljystä. Toisia auttaa asian tiedostaminen ja helpotus siitä, että kynsien pureskelu ei liity arkuuteen tai mielenterveysongelmiin.
10. Kuinka niveltyynyjä voi välttää?
Sorminiveltyynyt tarkoittavat, että sormien rystysten päällä oleva iho paksuuntuu ja muodostaa ikään kuin tyynyn. Tämä voi olla perinnöllistä tai sattumaa. Useimmiten tyynyt ilmaantuvat 30−40-vuotiaana, joskus aiemminkin. Tyynyt eivät tavallisesti häviä, mutta niistä ei ole myöskään haittaa.
Iho voi paksuuntua hetkellisesti ja muodostaa esimerkiksi känsiä, kun se hankautuu poikkeuksellisen paljon. Näin voi käydä esimerkiksi kesällä soutukilpailussa, jolloin kämmenet joutuvat koville. Tähän auttaa ohuiden soutuhanskojen pitäminen käsissä. Hanskojen on hyvä olla niin tiukat, että ne eivät pääse rypistymään. Mitä vähemmän kädet hankaantuvat, sitä vähemmän niihin tulee paksuuntumia.
Artikkelia on muokattu 29.12.2023