10 kysymystä: Kannattaako laihduttajan kokeilla paastoamista vai ruokavalion kevennystä?

Jaa artikkeliTilaa Seura
Ei kannata mennä täyspaastolle, jossa nauttii vain vettä tai mehua.
Ei kannata mennä täyspaastolle, jossa nauttii vain vettä tai mehua. © istockphoto
Paastoaminen ei ole haitatonta, sillä se syö lihaksia ja saattaa laukaista ahmimisen. Ylipainoiselle asiantuntija suosittelee pysyvää keventämistä. Pätkäpaasto saattaa sopia joillekin.

Paastoamista vai ruokavalion rukkaamista? Kun kiloja haluaa karistaa, vaihtoehtoja laihduttajan tulee puntaroitua.

Näin 10 kysymykseen paastoamisesta vastaa ylilääkäri, professori Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopiston Lihavuustutkimusyksiköstä.

1. Kannattaako paastoamista kokeilla?

Paastossa on se ongelma, että sen aikana tulee yleensä vääjäämättä ravintoaineiden vajeita. Erityisesti uhkaa proteiinin puute, mutta vitamiini- ja hivenaineiden – kuten kalkin, D-vitamiinin ja raudan – vajeita voi myös tulla.

Monista paastomenetelmistä puuttuu proteiini kokonaan. Tällöin keho alkaa ottaa proteiineja lihaksista, ja lihakset kutistuvat. Mitään merkittävää lihaskatoa ei päivässä parissa ehdi tulla, mutta kehon pitäisi kuitenkin saada proteiinia koko ajan.

Esimerkiksi vesipaasto vie lihakset vääjäämättä. Lihaskato tulee, vaikka miten liikkuisi.

2. Laihduttaako paasto?

Jos on ylipainoa ja haluaa laihduttaa, olisi se parasta tehdä hiljaa hipsuttamalla, ei rankalla paastolla. Ruokavaliotaan kannattaa keventää pysyvästi.

Moni antaa itselleen luvan mässätä ennen ja jälkeen paaston. Tulos voi siis olla kaikkea muuta kuin toivottu, sillä ylensyöminen kerryttää rasvaa.

Lisäksi, jos ravintoa ei tule riittävästi, keho tekee kaikkensa, että ihminen ei laihtuisi. Keho menee säästöliekille, ja perusaineenvaihdunta laskee.

Paastoamista voi seurata hyvinkin dramaattisia vaikutuksia, sillä se voi laukaista ahmimishäiriön, kun kehon eloonjäämisvietti kytkeytyy päälle.

Lue myös: Jumittaako laihdutus, kun elimistösi käy säästöliekillä? Syö enemmän!

3. Puhdistaako paasto?

Paastoamiseen liittyy kai ajatus siitä, että elimistö puhdistuu, kun suoli tyhjenee ulosteesta. Suolen sisällössä ei ole kuitenkaan mitään sellaista haitallista, mistä pitäisi päästä eroon. Ellei sitten kärsi ummetuksesta, mutta silloin voi käyttää ummetukseen tarkoitettuja lääkkeitä.

Kehossamme on tehokas puhdistusmekanismi, nimittäin maksa ja munuaiset.
Jos ruokavalio on monipuolinen ja syöminen kohtuullista, elimistöön ei kerry haitallisia aineita, kuten lisäaineita tai suoliston kuona-aineita. Jos taas syö roskaruokaa ja saa suolistoon huonoja mikrobeja, niin niistä voi puhdistautua jättämällä roskaruoat syömättä.

Tunne siitä, että paasto puhdistaa, saattaa liittyä keventyneen olon tuomaan euforiaan ja itsensä voittamiseen.

4. Kenen ei missään nimessä pitäisi kokeillakaan paastoamista?

Paastoaminen voi olla vaarallista lapsille, raskaana oleville, sydänsairaille, monisairaille, diabeetikoille ja vanhuksille.

Jos on erilaisia lääkityksiä, paastoamisen kanssa on myös oltava erityisen varovainen. Lääkkeiden vaikutukset vahvistuvat, jos ei syö mitään ja laihtuu.

Syömishäiriöihin taipuvaisten on myös vältettävä paastoa, sillä syömättömyys voi laukaista sairauden uudestaan. Kaikki kiellot, rajoitteet ja säännöt, joita ihminen tekee itselleen, ovat hallaa, jos on taipuvainen anoreksiaan, bulimiaan tai ahmintaan.

Lue myös: Nina Mikkonen sai elämäniloa takaisin – Kuntokuuri toi enemmän kuin hän uskalsi toivoa: ”Painonpudotus ja elämäntapamuutos ovat mahdollisia, vaikka takana olisi millainen elämän myrsky”

5. Mitä tarkoitetaan pätkäpaastolla?

Perinteisten mehu- ja vesipaastojen rinnalle on tullut erilaisia pätkäpaastoja, jotka ovat keholle ystävällisempiä kuin täyspaastot. Näitä pätkäpaastoja yhdistää se, että paastoaminen on lyhytaikaista ja toistuvaa.

Vuoropaastolla tarkoitetaan sitä, että ruoasta pidättäydytään täysin yhden vuorokauden ajan yhden tai useamman kerran viikossa. Muina päivinä syödään normaalisti.
16/8-paastossa vuorokauden ruoat syödään 8 tunnin aikana ja loppu 16 tuntia paastotaan.

5/2-paastossa kahtena päivänä viikossa syödään alle 500 kilokaloria, ja viitenä päivänä viikossa syödään normaalisti.

Paastoamista pohtivan on hyvä muistaa tämä: Jos ravintoa ei tule riittävästi, keho tekee kaikkensa, että ihminen ei laihtuisi.

Paastoamista pohtivan on hyvä muistaa tämä: Jos ravintoa ei tule riittävästi, keho tekee kaikkensa, että ihminen ei laihtuisi. istockphoto

6. Onko 5/2-paastosta hyötyä laihduttajalle?

5/2-paastossa ravintoaineiden vaje uhkaa niinä päivinä, jolloin syödään vain 500 kaloria. Pitää olla aikamoinen ravintoaineiden dosentti, että pystyisi koostamaan 500 kalorin ruokavalion niin, että se riittäisi kaikkien ravintoaineiden saantiin.

Paastossa on myös se vaara, että ennen paastoa herkutellaan, koska voidaan, ja paaston jälkeen herkutellaan, koska on ansaittu se. Jos paastolla tavoitellaan laihtumista, lopputulos voi olla päinvastainen.

Tutkimustulokset menetelmästä ovat ristiriitaisia. Jotkut ihmiset kuitenkin kokevat, että 5/2-paasto on auttanut painonpudotuksessa. Kevennetyt päivät ovat johtaneet siihen, että ruokavalio on keventynyt muutenkin.

7. Entä auttaisiko 16/8-paasto?

Tällaisen paaston voi toteuttaa esimerkiksi syömällä normaalisti kello 9–17 välillä ja olemalla lopun ajan syömättä.

Useimmillehan tulee luonnollisesti useiden tuntien paasto yön aikana. Jos on ylipainoa, korkea verensokeri ja keskivartalon rasvoittumista ja samalla taipumusta iltapuputtamiseen, voi olla paikallaan vähentää syömistä esimerkiksi kello 18 jälkeen illalla.

Ylipainosta kärsivien ja kakkostyypin diabeetikoiden keho ei saa riittävästi lepoa, jos napostelee koko ajan. Jos syö liikaa kaloreita, keho joutuu koko ajan prosessoimaan ja varastoimaan niitä, mikä kuormittaa elimistöä. Kropan pitäisi saada välillä levätä.

8. Elämme yltäkylläisyydessä. Eikö pieni paasto olisi paikallaan?

Evoluutio on varmistanut sen, että ihminen selviää useita päiviä ravinnotta.

Vuosituhansia sitten olosuhteet olivat sellaiset, että saalista tuli, kun tuli, ja loppu aika oltiin ilman. Ihminen pärjäsi silti, ja kyllä me nytkin pärjäämme. Elimistö sopeutuu, vaikka paasto ei ole optimitila.

Aikoinaan ei kuitenkaan ollut herkkuja, joita ahmia, vaikka ahmimisreaktio olisi tullut. Nykyään syömisen rajoittamisen turmiollisuus liittyy juuri siihen, että jos vastareaktio tulee, kauppojen hyllyt ovat herkkuja pullollaan.

Lue myös: Upea painonpudotus! Tony Tähti laihtui 125 kiloa – Terveellisen elämäntavan omaksuminen vaati itsensä arvostamisen opettelua ja määrätietoista treenaamista

9. Mitä paastossa tapahtuu?

12 tunnin paaston aikana ei vielä tapahdu paljoakaan. Pidemmässä paastossa maksan glykogeenivarastot tyhjenevät, ja elimistö alkaa käyttää lihasten proteiinia glukoosin muodostamiseen.

Noin vuorokauden syömättömyyden jälkeen maksan glykogeenivarastot ovat tyhjät, ja elimistö alkaa tuottaa aivojen tarvitsemaa glukoosia enenevässä määrin lihasten proteiineista ja glyserolista, jota vapautuu rasvakudoksesta.

Yli kolmen vuorokauden paastossa elimistö siirtyy ketoosiin – tilaan, jossa rasvakudoksesta vapautuu yhä enemmän rasvahappoja. Niistä muodostuu ketoaineita, joita myös aivot alkavat käyttää energiaksi.

10. Jos haluaa paastota, miten se kannattaa tehdä?

Missään nimessä ei kannata mennä täyspaastolle, jossa nauttii vain vettä tai mehua. Mehupaasto on muutenkin hassu, koska siinä on valtavasti hiilihydraatteja. Hiilihydraatit edistävät rasvan kertymistä.

Proteiinien ja vitamiinien saanti on turvattava paastotessa. ”Proteiinipaastossa” ollaan hyvin niukkaenergisellä dieetillä, jossa nautitaan nestemäisiä ravintovalmisteita. Niidenkin kohdalla pitää laskea, että proteiinimäärä on riittävä. Tällainen dieetti kannattaa toteuttaa ravitsemusterapeutin ohjauksessa.

Lue myös: Yli 30 kiloa painoaan pudottanut Hanna innostui voimaharjoittelusta: ”En olisi ikinä voinut kuvitellakaan – pystyn tekemään leuanvetoja jopa pienellä lisäpainolla”

leuanveto

”Olen käynyt juoksulenkin varrella vetämässä telineessä leukoja. kaikkea sitä nykyään tapahtuu”, sanoo Hanna Hyypiä. © Pekka Nieminen / Otavamedia

X