10 kysymystä: Miksi päänahka hilseilee? Erikoislääkäri auttaa monien syiden jäljille

Hilseilevä päänahka on kiusallinen vaiva, joka voi johtua monesta syystä.

1. Päänahka hilseilee. Mistä on kyse?

Hilseen syynä voi olla esimerkiksi kuivan huoneilman aiheuttama hiuspohjan kuivuminen, mutta myös ihosairaus tai -ärsytys, jota voidaan hoitaa.

Yleisintä syytä vaivalle on vaikea nimetä, sillä lukuisat eri prosessit voivat kiihdyttää hiuspohjan ihon pintakerroksen kuoriutumista pois hilseenä. Toisinaan hilseeksi mielletään kaikki muukin hiuspohjasta irti kariseva aines.

2. Mistä tietää, että hilseilevä päänahka johtuu ihosairaudesta?

Hilse ei ole tauti vaan oire. Kyse on siitä, että hiuspohjan ihon luonnollinen uusiutuminen on häiriintynyt, useimmiten ihon tulehdustilan vuoksi.

Seborrooinen ekseema eli tali-ihottuma on varsin yleinen hilsettä aiheuttava sairaus. Siinä ihottumakohdat punoittavat ja hilse voi olla kellervää. Hilsettä ja kutinaa tapaa olla myös kulmien ja suupielten seudussa. Tyypillisin tali-ihottumapotilas on iäkäs mies. Hiusten pesuvälin lyhentäminen yleensä lievittää oireita.

Atooppinen ekseema on suomalaisväestöllä yleinen ihosairaus, joka voi oireilla myös hiuspohjassa. Oireena on ihon kuivumista, kutinaa ja ihottumaläiskiä yleensä muuallakin kuin päänahassa.

Molempiin ihosairauksiin saa helpotuksen tulehdusta vähentävästä hydrokortisoniliuoksesta. Jos se ei auta, kannattaa mennä lääkäriin.

Myös sieni-infektio voi oireilla hiuspohjassa. Se muodostaa hiuspohjaan tarkkarajaisia, hilseileviä läiskiä, joissa hiusten kasvu yleensä heikkenee. Sieni-infektion varmistamiseen tarvitaan hiuspohjasta sieninäyte.

Pienellä alueella kuukausitolkulla pysyvä sitkeä hilsekakku, johon liittyy kipua, ­verenvuotoa tai haavautumista, voi olla ihosyöpä tai sen esiaste, etenkin jos se sijaitsee runsaasti auringonvaloa saaneella ihoalueella. Tilanne edellyttää pikaista lääkärin arviota.

3. Korvan takaa löytyi ­hilseilevä läikkä. Voiko kyse olla psoriaasista?

Psoriaasi voi olla hankalasti diagnosoitava hilseen aiheuttaja, sillä se voi joissain tapauksissa ilmetä ainoastaan hiuspohjassa.

Psoriaasin erottaa tarkkarajaisista, hilsepintaisista ihottumaläikistä, jotka tulevat aina samaan kohtaan, hiuspohjassa usein korvien taakse, niskaan tai otsalle hiusrajaan.

Hiuspohjan psoria hoidetaan tulehdusta rauhoittavilla ja kuorivilla lääkeliuoksilla sekä tarvittaessa lääkkeillä.

4. Voiko hilseily liittyä­ laajempaan terveysongelmaan?

Koska ihminen on kokonaisuus ja iho sen näkyvin osa, on monilla elimistön häiriötiloilla vaikutuksensa myös iho­sairauksiin. Infektiot saattavat pahentaa ihosairauksille alttiiden oireita myös hiuspohjassa­. Esimerkiksi vaikea korona­infektio voi laukaista psoriaatikon ihon huonoon kuntoon.

Aineenvaihduntasairauksista esimerkiksi diabeteksen huono hoitotasapaino saattaa heikentää ihon kuntoa.

Ihon ja hermoston välistä tiivistä yhteyttä todistaa neurologisilla potilailla, kuten halvaus- ja Parkinson-potilailla, usein havaittava tali-ihottuma. Tarkkaa syyttä ilmiölle ei vielä tunneta.

5. Kuinka usein hilseilevä päänahka kannattaa pestä?

Tali, muotoilutuotteet, hiki ja ympäristön lika kertyvät hiuspohjaan ja voivat ärsyttää sitä. Siksi trendi, jossa hiusten pesuväliä halutaan venyttää mahdollisimman pitkäksi, ei sovi kaikille. Hiuspohjan rasvoittuminen on hyvin yksilöllistä, eikä yleistä ohjetta ­sopivasta hiustenpesu­välistä voi antaa. Omaa kehoa pitää kuunnella. Hiukset kannattaa pestä siinä vaiheessa, kun ne alkavat rasvoittua.

Atooppisenkaan ei kannata pantata pesua loputtomiin, vaikka iho onkin altis kuivumiselle.

6. Voiko hilseilevä päänahka rauhoittua jollain erityisellä sampoolla?

Hilsettä ja päänahan kutinaa kannattaa alkuun kokeilla hoitaa kotona pesemällä hiukset hilsesampoolla. Jos hilse pysyy kurissa marketin hilsesampoolla, riittää se hoidoksi.

Jos markettituote ei tepsi, voi kokeilla apteekista saatavaa sienisampoota. Mikäli tämäkään ei auta, kannattaa käydä näyttämässä hiuspohjaa lääkärille, joka tutkii, onko ­kyseessä hoitoa vaativa sairaus.

Jos hiuspohja on erityisen herkkä, kannattaa suosia mietoja ja hajusteettomia sampoita voimakkaiden tehoaineiden ja parfyymien sijaan.

Atooppisen kannattaa ­käyttää mietoja ja kosteuttavia sampoita. Jos hiuspohja on ­hyvin kuiva, sampoon sijaan hiukset voi pestä perusvoi­teella. Sekin liottaa likaa pois.

Jos on alttiutta hilseelle, ­hilse- tai sienisampoota voi käyttää myös ennaltaehkäi­sevästi kerran kaksi viikossa.

7. Kannattaako hius­lakalle ja värjäykselle jättää jäähyväiset?

Lähtökohtaisesti muotoilu­tuotteiden ja hiusvärien käyttö on sallittua, ellei hiuspohja ärsyynny niiden käytöstä.

Kosmetiikan säilöntäaineista isotiatsolinonit (MI/MCI) saattavat aiheuttaa viivästynyttä kosketusallergiaa, joka oireilee hiuspohjan voimakkaana kutinana, punoituksena, joskus rakkuloinakin. Rajun reaktion jälkeen hiuspohja paranee hilseilemällä.

Isotiatsolinonia ja metyyli­kloori-isotiatsolinonia saa käyttää EU-maissa poishuuhdeltavassa kosmetiikassa ja sitä on myös joissakin kampaamotuotteissa.

8. Miten herkkää hiuspohjaa kannattaa ­varjella talvelta?

On yleistä, että hiuspohjan ongelmat pahenevat talvikaudella. Hiuspohjaa koettelee etenkin kuiva huoneilma, joka saa kuivuneen ihosolukon varisemaan hiusten sekaan. Suosi kosteuttavaa sampoota ja tarvittaessa vaihda sampoo voidepesuun.

Jos tiedossa on talvikaudella paheneva ihosairaus, kuten atooppinen ekseema, kannattaa sen hoito aloittaa hyvissä ajoin ja reagoida ensimmäisiin oireisiin.

On myös hyvä huomioida, että hautova päähine, kuten jääkiekkokypärä, jossa ilma ei kierrä ollenkaan, voi riehaannuttaa tali-ihottuman.

Kesäaikaan auringon UV-säteily rauhoittaa hiuspohjan tulehdusreaktiota, kutinaa ja hilseilyä.

9. Mikä auttaisi päänahan kutinaan?

Usein tulehtunut hiuspohja myös kutisee. Hiuspohjan kutinaan voi kokeilla ­apteekista ilman reseptiä saatavaa hydrokortisoniliuosta, jota voi käyttää päivittäin ­viikon kuurina. Jos liuos ei auta, kannattaa mennä lääkäriin.

Lue myös: Päänahka kutisee – Mikä auttaa kutiavaan hiuspohjaan? Lue ihotautilääkärin neuvot

10. Miten elintavat vaikuttavat pää­nahan kuntoon?

Kun elämä menee ranttaliksi ja alkoholi maistuu, tulehdukselliset ihosairaudet usein ­pahenevat. Tarkkaa ­mekanismia ei vielä tunneta, ­mutta neurotransmittereilla ja matala-­asteisella tulehdus­tilalla lienee osuutta asiaan.

Riittävä lepo, kohtuullinen ja säännöllinen liikunta, ­ylipainon ja haitallisen stressin välttely edesauttavat ­hiuspohjankin hyvää terveyttä. Jos keho ja mieli ovat ­hä­lytystilassa, myös kaiken­laiset kutinat aistii herkemmin.

Monipuolinen ravinto ehkäisee hivenainepuutoksia ja on siksi hyväksi myös ihon ja hiuspohjan kunnolle.

Asiantuntijana Martta Jokinen, ihotautien erikoislääkäri, Ihosairaala.