10 kysymystä rintasyövästä – Rintojen koolla ei ole merkitystä sairastumisessa

Rintasyöpään sairastuneilla on toivoa enemmän kuin koskaan aiemmin, sillä hoitoja ja lääkkeitä on kehitetty yhä tehokkaammiksi.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Rintasyöpään sairastuneilla on toivoa enemmän kuin koskaan aiemmin, sillä hoitoja ja lääkkeitä on kehitetty yhä tehokkaammiksi.
(Päivitetty: )
Teksti: Tiina Suomalainen

Rintasyövän ennuste on parantanut huomattavasti. Suuren edistysaskeleen ovat tuoneet biologiset täsmälääkkeet, jotka ovat merkinneet suorastaan harppausta erityisesti aggressiivisten rintasyöpien hoidossa.

”Biologisten lääkkeiden myötä näiden pahamaineisten rintasyöpien ennuste on kivunnut samalle tasolle vähemmän hankalien syöpien kanssa”, sanoo johtava ylilääkäri Johanna Mattson Helsingin yliopistollisen sairaalan Syöpäkeskuksesta.

Toinen merkittävä suuntaus on se, että syöpätutkimuksessa pureudutaan entistä tarkemmin genetiikkaan ja kartoitetaan suvuittain esiintyviä syöpiä.

”Uskon, että jatkossa opitaan vielä paremmin tunnistamaan rintasyöpää aiheuttavia perinnöllisiä geenimutaatioita, jolloin rintasyöpiä voidaan seuloa yhä enemmän riskiperusteisesti.”

Avainsana on yksilöllisyys. Mitä enemmän tutkimus tuottaa uutta tietoa, sitä yksilöllisemmäksi voidaan suunnitella sekä rintasyövän ehkäisy että hoito.

HYKS Syöpäkeskuksen johtava ylilääkäri Johanna Mattson vastaa Kotilääkärin lukijoiden kysymyksiin:

1. Kuka sairastuu rintasyöpään?

Rintasyöpä on suomalaisten naisten yleisin syöpä. Vuosittain siihen sairastuu noin 5 000 naista. Sairastumisen huippu on 60 ikävuoden tienoilla, mutta sairastuneiden käyrä kohoaa jyrkästi jo 40 ikävuoden jälkeen.

Rintojen koolla ei ole merkitystä sairastumisessa  syöpä voi tulla kaikenkokoisiin rintoihin.

Myös kaksi-kolmekymppiset voivat sairastua siinä missä yli 70-vuotiaatkin. Nuorten, alle 35-vuotiaiden rintasyövät ovat edelleen harvinaisia eivätkä ne ole parina viime vuosikymmenenä Suomessa lisääntyneet.

Myös miehillä voi olla rintasyöpää. Tapauksia on Suomessa kuitenkin vain parikymmentä vuosittain.

2. Onko rintasyöpä perinnöllistä?

Tämän hetken tiedon mukaan geneettiset syyt selittävät vain 5–10 prosenttia rintasyövistä. Rintasyöpää esiintyy kuitenkin huomattavasti enemmän suvuittain – viides- tai jopa neljäsosalla sairastuneista. Perinnöllisiä geenimutaatioita, erityisesti keskikorkean sairastumisriskin aiheuttavia, on siis vielä löytymättä. Ne ovatkin hyvin vilkkaan tutkimuksen kohteena.

Tunnetuimpia, suvuittain esiintyviä geenimutaatioita ovat BRCA1 ja BRCA2 -geenimutaatiot, joita kantavilla on korkea riski sairastua rintasyöpään. Tyypillisesti näihin sairastutaan jo nuoremmalla iällä.

Suomessa on todettu satoja geenivirheen kantajia. Kaikille naisille, joilla todetaan korkean rintasyöpäriskin aiheuttava geenimutaatio, tarjotaan mahdollisuus joko tiiviiseen seurantaan magneettitutkimuksella tai rintojen poistattamiseen.

3. Mikä aiheuttaa rintasyövän?

Rintasyöpään voi olla useita eri syitä, joita ei kaikkia vielä tunneta. Geneettisten syiden lisäksi rintasyövän riskiä nostavat elintavat ja hormonaaliset syyt.

Päivittäinen alkoholinkäyttö ja ylipaino kuuluvat riskitekijöihin. Näihin voi itse kukin vaikuttaa. Myös vaihdevuosien hormonikorvaushoito nostaa rintasyöpäriskiä 3–5 käyttövuoden jälkeen, joten kannattaa pitää hormonihoito mahdollisimman lyhyenä.

Jos kuukautiset alkavat aikaisin ja loppuvat myöhään, eli jos ovulaatioita on paljon, riski sairastua näyttäisi lisääntyvän. Samasta syystä raskaudet ja imetykset suojaavat rintasyövältä.

Siitä ei ole mitään näyttöä, että lapsettomuushoidot tai silikonit lisäisivät rintasyöpäriskiä.

4. Milloin omia rintoja pitäisi tutkia?

Rintojen omatoiminen tutkiminen kannattaa ottaa tavaksi, osaksi naisena olemista. Tutkiminen on hyvä aloittaa heti, kun on täysi-ikäinen ja aikuisen mittaan kasvanut. Näin oppii tuntemaan omat rintansa ja tunnistamaan herkemmin, jos rinnoissa on jotain poikkeavaa.

Tutkimista kannattaa jatkaa vanhanakin.

Rinnat on hyvä tutkia kerran kuukaudessa: kuukautisten jälkeen, jos on vielä kuukautiset. Ohjeita löytyy Internetistä.

Lisäksi kannattaa aina gynekologilla käydessä pyytää, että hän tutkii myös rinnat.

5. Mitkä ovat vaaran merkit?

Tavallisin rintasyövän oire on rinnassa oleva kyhmy. Yleensä se on vain toisesta rinnasta löytyvä yksittäinen kyhmy, joka tuntuu selvästi ympäristöään kovemmalta tai kiinteämmältä. Kyhmy voi joskus olla myös kainalossa.

Valtaosa rinnoissa olevista kyhmyistä on kuitenkin hyvänlaatuisia muutoksia, kuten nesterakkuloita eli kystia. Myös kuukautiskiertoon liittyy rintojen muhkuraisuutta.

Syöpäkyhmy on yleensä kivuton, se kasvaa eikä katoa kuukautiskierron myötä.

Rintasyövän oireina voi olla myös nännistä erittyvä kirkas tai verinen neste tai rinnan ihon tai nännin sisäänvetäytyminen.

Lääkäriin kannattaa mennä hyvin matalalla kynnyksellä, jos löytää rinnastaan jotain, mikä huolestuttaa.

6. Voiko mammografiaseulontaan luottaa?

Mammografia ei ole sataprosenttinen seulontamenetelmä. Mikään tutkimus ei ole. Mammografian erotuskyky on parhaimmillaan vaihdevuosi-iässä, jolloin rintarauhaskudoksen tiiviys vähenee.

Väestötason rintasyöpäseulonnat alkavat 50-vuotiaana ja loppuvat 70-vuotiaana. Tämän jälkeen rintasyövät vähenevät niin paljon, ettei seulonnoista saada enää riittävää hyötyä.

Valitettavasti esiintyy myös aggressiivisia rintasyöpiä, jotka ehtivät ilmaantua seulontojen väliin jäävän kahden vuoden aikana.

Ultraäänitutkimus ei sovellu väestön seulontamenetelmäksi – se sopii pikemminkin tarkentavaksi tutkimukseksi erityisesti ennen vaihdevuosia, tai jos rintarauhaskudos on muista syistä johtuen tiivis. Magneettitutkimus on seurantatutkimuksena kohdennettu erityisesti geenimutaation kantajille.

7. Leikataanko rintasyöpä aina?

Leikkaus kuuluu aina paikallisen rintasyövän hoitoon. Joskus leikataan koko rinta, joskus taas vain osa rinnasta eli tehdään säästävä leikkaus. Levinneessä rintasyövässä leikkaustarve arvioidaan yksilöllisesti.

Mahdolliset rintojen korjausleikkaukset voidaan tehdä joko ensimmäisen rintasyöpäleikkauksen yhteydessä tai myöhemmin.

Kansainvälisten suositusten mukaan leikkaukseen pitää päästä kolmessa viikossa syövän toteamisesta. Mielestäni leikkaukseen pääsyn pitäisi olla mahdollisimman jouheva. Viikossa, parissa ei syövän suhteen yleensä tapahdu mitään dramaattista, mutta sairastavalle on henkisesti raskasta odottaa leikkausta.

8. Vaihtelevatko lääkehoidot?

Kyllä. Rintasyöpä ei ole vain yksi sairaus. On monia erilaisia rintasyöpiä. Rintasyövän hoito suunnitellaankin aina hyvin yksilöllisesti rintasyövän koon, mahdollisen imusolmukeleviämisen ja rintasyövän alatyypin perusteella.

Mahdollisia lääkehoitoja ovat hormonihoidot, solunsalpaajahoidot ja biologinen vasta-ainehoito. Myös sädehoitoa käytetään.

Hoidon yksilöllisyys näkyy siinäkin, että hoidon kesto vaihtelee yhä enemmän. Lyhimmillään hoito on vain leikkaus, eikä syöpälääkitystä tarvita. Solunsalpaajahoidot kestävät yleensä viisi kuukautta. Hormonihoidon kesto on viidestä kymmeneen vuotta.

9. Kuinka moni paranee?

Suurin osa paranee. Ennuste on sitä parempi, mitä varhaisemmassa vaiheessa syöpä havaitaan.

Tällä hetkellä noin 90 prosenttia rintasyöpäpotilaista on elossa viiden vuoden kuluttua sairauden toteamisesta. Kymmenen vuoden kuluttua diagnoosista elossa on noin 80 prosenttia.

Joka viidennen potilaan rintasyöpä uusiutuu jossain vaiheessa – siinä mielessä rintasyöpä on kavala tauti.

Vaikka rintasyövän hoitoennuste on parantunut, tehtävää on vielä. Erityisesti meidän on saatava kehitettyä huonon ennusteen syöpien hoitoa niin, että ne uusiutuisivat vieläkin harvemmin.

Vuosittain rintasyöpään kuolee noin 800 naista.

10. Voiko rintasyöpä levitä?

Kyllä, mutta vain alle viidellä prosentilla suomalaisnaisista rintasyöpä on sen toteamisvaiheessa ehtinyt lähettää etäpesäkkeitä muualle kehoon. Yleisimmin etäpesäkkeitä löytyy luustosta, maksasta, keuhkoista tai muualta kehon imusolmukealueilta.

Uusien lääkkeiden ansiosta sairastuneet elävät yhä pidempään. Uusien hoitojen tuomaa hyötyä pystytään arvioimaan tarkemmin vasta parin vuoden viiveellä.

On hienoa nähdä, miten yhä useamman naisen elämänlaatu on hyvä kroonisesta rintasyövästä huolimatta. Monet potilaat elävät sairautensa kanssa melko tavanomaista elämää, ja osa pystyy jatkamaan työssäkäyntiä.

Edistysaskelista huolimatta on kuitenkin vielä liian paljon vaikeita tilanteita, joissa ei löydy riittävän hyviä lääkkeitä, ja teho jää lyhytaikaiseksi. Työ rintasyövän nitistämiseksi jatkuu.

Asiantuntijana johtava ylilääkäri Johanna Mattson Helsingin yliopistollisen sairaalan Syöpäkeskuksesta.

 

Juttu on julkaistu Kotilääkärissä 10/2017.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X