Aivotärähdys voi oireilla pitkään – Pitääkö pää kuvata aivotärähdyksen jälkeen? Näin neurokirurgi vastaa kysymyksiin päähän kohdistuvasta iskusta

Jaa artikkeliLähetä vinkki
aivotärähdys
Aivotärähdys on toiminnallinen vamma eli isku aiheuttaa tilapäisen häiriön aivojen kemiallisessa ja sähköisessä toiminnassa. © iStock
Kännissä kävely aiheuttaa ison osan aivovammoista. Jos saa iskun päähänsä, lääkäriin on syytä hakeutua matalalla kynnyksellä.

Aivotärähdys oireilee esimerkiksi päänsärkynä, pahoinvointina ja huimauksena. Miten toimia, kun päähän kohdistunut isku aiheuttaa aivotärähdyksen?

Näin 10 kysymykseen aivotärähdyksestä ja aivovamman hoidosta vastaa neurokirurgian erikoislääkäri Esa-Pekka Pälvimäki Helsingin yliopistollisesta sairaalasta.

1. Aivotärähdys on hyvin­ yleinen. Miten sitä­ ­voisi parhaiten ennalta ehkäistä?

Tyypillinen aivotärähdyksen – ja vakavien aivovammojen – syy on kaatuminen, ja yleensä kyseessä on juovuksissa kaatuminen. Yksinkertaisesti sanottuna: kännissä kävely on vaarallista. Kun vaaditaan kypäräpakkoa ja kontaktilajien kieltämistä, olisi vähintään yhtä hyvät perusteet vaatia kieltoa myös kännissä kävelylle.

Ylipäätään humalassa pitäisi välttää tekemästä mitään, mihin liittyy itsensä telomisen riski. Kannattaa olla selvin päin.

2. Kypärä päähän ja nasta­kengät jalkaan, eikö niin?

Kyllä. Kypärää kannattaa käyttää kaikessa sellaisessa tekemisessä, mihin liittyy vauhtia – kuten pyöräillessä, skuutatessa, luistellessa ja rullaluistellessa. Kypärä ei välttämättä estä aivotärähdystä, jos isku on raju, mutta se voi suojata vakavammilta aivovammoilta.

Vauhti ja vaaralliset tilanteet kuuluvat elämään, ­mutta turhia riskejä on hyvä välttää. Erityisesti ikäihmisten on syytä olla varovaisia. Ei kannata esimerkiksi mennä ­yksin mökillä kävelemään rantakivikkoon, jossa jalka voi ­livetä. Liukkailla keleillä on syytä käyttää nastakenkiä

3. Mistä tietää onko ­kyseessä aivotärähdys­ vai vakavampi aivovamma?

Maallikon on hyvin vaikea tietää sitä. Siksi ammattilaisen pitää tehdä arvio.

Aivotärähdyksen oireet ovat moninaiset: voi olla päänsärkyä, huimausta, niskakipua, pahoinvointia tai ­oksentelua, sekavuutta, ­uneliaisuutta, ­näköhäiriöitä sekä keskittymis- tai muistivaikeuksia.

Jos päähän tulee vähänkin rajumpi isku tai jos on oireita, on hyvä käydä tarkistuttamassa tilanne lääkärillä.

Kannattaa pitää ­mielessä, että ikäihmisillä pelkkä pään kopsahtaminen kaapinkulmaan voi olla riski. Se voi aiheut­taa hiljaisen verenvuodon kallon ja aivojen väliin, sillä laskimot haurastuvat vanhetessaan. Myös veren­ohennuslääkkeet voivat lisätä verenvuototaipumusta.

Kallonsisäinen verenvuoto voi alkaa oireilla raajojen heikkoutena, väsymyksenä, huimauk­sena tai päänsärkynä vasta viikkojen, jopa kuukausien kuluttua iskusta.

4. Miksi hoitoon hakeutumisen kynnys on päähän kohdistuvissa vammoissa niin matala?

Aivot ovat herkkä elin, ja aivoista on syytä huolehtia hyvin. On myös ­oikeudellisesti tärkeää, että päähän tulleen iskun jälkeen vauriot arvioidaan ja dokumentoidaan huolellisesti. Jos käykin ilmi, että kyseessä on avotärähdystä vakavampi aivovamma, on yksilönsuojan kannalta olennaista, että alkuvaiheen löydöksistä on mustaa valkoisella.

5, Pitääkö pää aina kuvata?

Päätä ei tarvitse aina kuvata. Jos lääkäri toteaa, että vammaenergia ei ole ollut kovin suuri, taju ei ole mennyt ja potilas on skarppi, voidaan päätellä, että kyseessä on aivotärähdyksen tasoinen vamma.

Aivotärähdyksen määritelmään kuuluu se, että kuvantamislöydöksiä ei saa olla. Jos iskee reitensä pöydän kulmaan, jalkaan tulee verenpurkauma, joka näkyy mustelmana. Aivotärähdyksessä mitään verenpurkaumia tai muita kuvauksissa näkyviä vaurioita kallon sisällä ei saa olla. Jos on, kyseessä on jo vakavampi aivovamma.

Aivotärähdys on toiminnallinen vamma eli isku aiheuttaa tilapäisen häiriön aivojen kemiallisessa ja sähköisessä toiminnassa.

6. Voiko aivotärähdykseen liittyä muistikatkos tai tajuttomuus?

Aivotärähdykseen voi liittyä pieni muistiaukko, mutta vain hetkellinen. Muistiaukko johtuu siitä, että tuoreet muistot eivät ole vielä ehtineet tallentua mieleen iskun tullessa, jolloin aivot ikään kuin resetoituvat eli nollautuvat.

Aivotärähdyksen jälkeen voi myös olla vaikeuksia painaa asioita mieleen. Viimeistään vuorokauden sisällä tilanteen pitäisi korjaantua.

Aivotärähdykseen voi kuulua myös tajuttomuus, mutta senkin pitää olla vain het­kellinen. Viimeistään siinä vaiheessa pitää olla virkoamassa, kun sivulliset ehtivät paikalle. Jos uhria on heräteltävä, on kyse jo aivotärähdystä vakavammasta vammasta.

Lue myös: Varmista ambulanssin ja avun nopea perilletulo – kertaa nämä ensihoitajan vinkit ennen kuin hätätilanne yllättää

7. Miten aivotärähdystä hoidetaan?

Se paranee itsestään. Hoito on seurantaa eli sitä, että aivotärähdyksen saanutta ei jätetä yksin seuraavan vuorokauden aikana. Jonkun on oltava koko ajan paikalla, heräteltävä muutaman kerran yöllä ja seurattava vointia.

Parhaat tulokset saadaan, kun palaa mahdollisimman ­nopeasti tavalliseen arkeen. Pahinta on jäädä sänkyyn makaamaan. Jos isku on ollut kohtalaisen raju ja jos ilmenee ­väsymystä, huimausta tai niskakipua, voi olla hyvä jäädä ­lyhyelle sairauslomalle.

Aivotärähdyksen ennuste­ on erinomaisen hyvä, eikä ­valtaosalle jää pysyviä vaurioi­ta.

8. Miten on toimittava­, jos joku saa iskun päähän?

Selvitä, onko autettava hereillä tai herätettävissä. Kysy, muistaako hän, mitä on tapahtunut ja missä hän on. Tarkista, onko hänen päässään näkyviä vammoja. Jos oireita ei ole ja autettavan vointi on hyvä, tilanteen seurailu riittää. Vaikka oireet olisivat lieviä, ota yhteyttä lääkäriin ja tarkkaile autettavan vointia.

Jos et saa autettavaa hereille tai hänen oireensa ovat voimakkaita, soita heti hätänumeroon.

Jos uhri on tajuton, ota käyttöön ensiavun ABC: avaa hengitystiet, varmista, että uhri hengittää ja että pulssi tuntuu. Jos uhri ei hengitä, aloita peruselvytys.

9. Mitä tarkoittavat pitkitt­yneet oireet?

Valtaosa aivotärähdyksen saaneista on oireettomia viikon, maksimissaan kuukauden kuluttua tapahtuneesta. Noin kolmella prosentilla oireet kuitenkin pitkittyvät ja kestävät useita kuukausia.

Emme ihan tarkalleen ­tiedä, mistä pitkittyneet oireet johtuvat. On epäselvyyttä siitä, johtuvatko oireet aivotärähdyksestä vai ovatko ne olleet olemassa jo aiemmin ja vain ­korostuvat kokemuksena päävamman jälkeen.

Oireet ovat usein hyvin epämääräisiä, kuten väsymystä, väsähtämistä, alavireisyyttä ja huimausta. On niiden syy sitten mikä vain, on niitä hoidettava oireen mukaisesti.

10. Mitkä ovat aivotärähdystä vakavampia vammoja?

Aivotärähdys on erittäin lievä aivovamma. Astetta vakavampi on lievä aivovamma, jossa tajuttomuus ja muistiaukko ovat kestäneet hieman pidempään kuin vain hetkellisesti. Aivojen kuvantamisessa voi näkyä esimerkiksi hiukan verenpurkaumaa.

Keskivaikeassa aivovammassa tajunnan alenema kestää yli puoli tuntia ja muistiaukko vuorokaudesta viikkoon. Kuvantamisessa näkyy löydöksiä. Keskivaikeasta aivovammasta voi toipua täysin oireettomaksi, mutta osalle jää pysyviä oireita, kuten esimerkiksi liikuntarajoitteita, puhevaikeuksia tai muistihäiriöitä.

Vaikeassa aivovammassa ­potilas voi olla tajuton vielä yli vuorokauden kuluttua vammasta ja muistiaukko kestää yli viikon. Vaikeasta aivovammasta jää yleensä aina oireita, silti siitä voi kuntoutua hyvinkin. Tärkeää on päästä hoitoon heti.

Lue myös: Itsetuhoinen rattijuoppo ajoi päin – Veera palasi kuoleman porteilta mutta poikaystävä menehtyi: ”Haaveeni on, että tulisin itsenäisesti toimeen”

Veera Uusitalo

Veera ei ole unohtanut Ilmariaan. Hän on täyttänyt huoneessaan olevan, käytöstä poistetun kakluunin kyljen Ilmarin ja heidän yhteisillä ­kuvillaan. © Elina Siira

Lue myös: Tutkimus: Jalkapalloileville tytöille tulee selvästi poikia useammin päävammoja – ”Näin kun pelaaja sai palloa puskiessaan aivotärähdyksen”

X