Älä anna pakkasen puraista! Näin kehosi reagoi kylmään – Kipu varoittaa elimistön jäähtymisestä, tunnottomuus paleltumisesta

Jaa kaverilleTilaa Seura
Pakkanen
© Istockphoto
Kylmän sään kanssa kannattaa pitää varansa, sillä paleltumisesta voi jäädä elinikäisiä oireita.

1. Kun kylmä sää yllättää ulkoillessa, miten käsiä kannattaa lämmitellä?

Paras tapa lämmittää jäähtyneet kädet on päästää lavuaariin tai erilliseen astiaan hieman kehoa lämpimämpää, eli noin 40 asteista vettä, ja pitää käsiä vedessä 20 minuutin ajan.

Takan edustalla avotulen leimussa käsiä ei kannata lämmitellä, koska kylmät kädet ovat alttiita palovammoille. Voimakas hieronta voi vaurioittaa ihon kudoksia.

Joskus lievän paleltuma-alueen sulamiseen liittyy paikallista kipua, johon auttaa yleensä tulehduskipulääke.

Paleltumisen ensioireita ovat ihon punakkuus ja pistely. Seuraava vaihe on tunnottomuus ja vaaleat läikät. Jos sormiin tai muuhun tunnottomaan alueeseen ei palaa sisätiloissa tunnin aikana tunto, on lähdettävä sairaalaan. Kirkkaat tai veriset rakkulat ovat merkki vakavasta paleltumisvammasta ja silloin hoitoon on hakeuduttava heti.

2. Voivatko aivot jäätyä ilman pipoa?

Kirjaimellisesti aivot eivät jäädy, ellei koko ihminen ole jäätynyt. Silti pää kannattaa suojata pakkasella hyvin.

Pään verenkierto on voimakasta, ja pää luovuttaa sen takia paljon lämpöä. On arvioitu, että 20 asteen pakkasella ihmisen lämmöstä haihtuu pään kautta ilman lakkia jopa 80 prosenttia. Pipo vähentää merkittävästi lämpöhukkaa. Se suojaa myös korvia paleltumiselta.

Elimistö pyrkii pitämään aivojen lisäksi tärkeimpien sisäelinten, kuten sydämen, munuaisten ja maksan, lämpötilan mahdollisimman vakaana. Tämän takia kylmyys tuntuu ensimmäiseksi yleensä juuri varpaissa ja sormissa. Kun käyttää pipoa tai muuta myssyä, se auttaa koko kehoa pysymään lämpimänä.

3. Kuinka nopeasti voi paleltua?

Jos pakkanen ja tuuli ovat kovia, ja niitä vastaan on pukeutunut heikosti, paljaaseen nenänpäähän, poskipäihin, sormiin ja varpaisiin voi syntyä paleltumia minuuteissa.

Myös kosketuspaleltuma voi tulla hetkessä: se syntyy käteen, kun käsi koskettaa esimerkiksi kylmää esinettä tai ainetta.

Paleltumien vaara lisääntyy noin -15 asteessa, mutta pureva tuuli voi tehdä muutamankin asteen pakkasesta petollisen purevan.

4. Millaisia jälkiä paleltuminen jättää?

Lievistä paleltumisista voi jäädä tuntohäiriöitä, pintaverenkierron pysyvä heikentyminen ja nivelkipuja. Kerran paleltunut kohta paleltuu helposti uudelleen. Etenkin lapsilla paleltuminen voi tehdä ihosta kipu- ja kylmäherkän.

Pahoin paleltunut alue voi mennä kuolioon, ja pahimmillaan johtaa esimerkiksi varpaiden tai sormien amputaatioon.

5. Miten pakkasta vastaan kannattaa pukeutua?

On hyvä suosia väljää kerrospukeutumista ja huolehtia, että ainakin päällimmäinen vaatekerta on tuulenpitävä. Kovalla pakkasella hanskojen sijasta kannattaa käyttää rukkasia, jossa sormet ovat samassa tilassa. Toinen hyvä vaihtoehto on alussormikkaat.

Kerrastoissa monet suosivat merinovillaa tai silkkiä. Paleltumista hidastaa reipas liikkuminen ulkona, sillä se vilkastuttaa verenkiertoa.

Erityisen hyvin kannattaa suojata sormien ja varpaiden lisäksi nilkat. Jos kalsarin ja sukan väli vilkkuu paljaana pakkasella, kylmä voi ärsyttää akillesjänteen kipeäksi. Talvijalkineiden on tärkeä olla riittävän reilun kokoiset: jos villasukat tekevät kengät tiukoiksi, eikä jalkineeseen jää tarpeeksi ilmaa, alkaa jalkoja varmasti palella.

Huomiota kannattaa kiinnittää myös siihen, että on syönyt riittävästi. Alkoholi ja tietyt lääkkeet, esimerkiksi betasalpaajat, voivat lisätä paleltumisen vaaraa. Useamman tunnin kestävälle talviretkelle kannattaa varata mukaan lämmintä juotavaa, mieluiten makeaa marjamehua.

6. Suojaako kaulahuivi kurkkukivulta?

Kylmettymisillä on yhteys ylähengitystietulehduksien syntyyn, joiden yksi oire kurkkukipu on. Pään ja kaulan suojaaminen on hyvä keino ennaltaehkäistä flunssaa.

Huivi suun ja nenän edessä, tai muu hengitysilmaa lämmittävä suoja, vähentää pakkasilmasta johtuvaa hengitysteiden ärsytystä. Etenkin astmaatikkojen kannattaa käyttää hengityssuojaa.

7. Miksi kasvoja ei ole hyvä rasvata ennen ulos menoa?

Ihoa ei kannata pestä eikä rasvata ennen ulkoilua, sillä ihon omat keramidit suojaavat ihoa parhaiten pakkaselta. Jos voide sisältää vettä, se voi jopa jouduttaa paleltumista tai jos voide ei imeydy ihoon hyvin, se voi jäätyä ihon pintaan.

Suurella osalla ihmisistä iho kuivuu talvella enemmän kuin kesällä. Iho kannattaa voidella, mutta esimerkiksi vasta illalla, kun ei enää mene ulos.

Kevättalvella on tärkeä muistaa auringonsuoja. Myös se on hyvä levittää iholle hyvissä ajoin ennen ulos menoa. Hangilla hiihtäessä sopiva suojakerroin on vähintään 30.

8. Miten pitää toimia, jos löytää paleltuneen ihmisen pihalta?

Ensimmäiseksi kannattaa hälyttää apua, sillä paleltunut on tärkeä saada mahdollisimman pian sairaalahoitoon lämmitettäväksi. Käsien ja jalkojen tarpeetonta liikuttamista on vältettävä, jotta raajoissa oleva kylmempi veri ei joudu kehon syvempiin osiin.

Jos paleltuneen päälle on mahdollista levittää esimerkiksi viltti, takki tai vaikka pressu, ne voivat suojata tuulelta ja kylmyydeltä. Jos ihminen ei hengitä, ambulanssia odottaessa on tärkeä aloittaa puhallus-painelu-elvytys.

9. Mitä kehossa tapahtuu pakkasella?

Pakkanen viilentää ihoa, jolloin pintaverisuonet supistuvat ja verenkierto heikkenee. Tämä tuntuu yleensä nipistelynä, joka on merkki siitä, että keho tarvitsee lisää lämpöä.

Verisuonten supistuminen nostaa verenpainetta. Myös sydän on kovilla, sillä ihminen tarvitsee happea sitä enemmän, mitä kylmemmässä on. Esimerkiksi sepelvaltimotautia sairastavalle voi tulla kylmässä tavallista herkemmin rintakipua, jos sydän ei saa tarpeeksi happea.

Pakkasen on todettu altistavan myös sydän- ja aivoinfarkteille.

10. Miksi ihmiset sietävät eri tavoin kylmää?

Tähän on monia syitä. Jos ääreisverenkierto on esimerkiksi tupakoinnin tai jonkin sairauden takia jo ennestään tavallista heikompi, kädet ja varpaat kylmettyvät muita helpommin. Myös ikä heikentää ääreisverenkiertoa.

Jos taas on tehnyt ikänsä töitä kylmissä olosuhteissa, kylmään voi jonkin verran tottua. Moni huomaa tottumisen talven mittaan arjessaan: talven ensimmäiset pakkaset tuntuvat usein paljon kylmemmiltä kuin sama lämpötila kevättalvella.

Erityisen hyvin pakkaselta kannattaa suojata lapset ja vanhukset. Lapsen keho luovuttaa lämpöä pakkasella suhteessa enemmän kuin aikuisen. Vanhuksilla lämmönsäätelyjärjestelmän toiminta heikkenee, minkä takia vanhus ei aisti pakkasta yhtä helposti kuin nuorempi.

Asiantuntijana LL, yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halonen Jyväskylän Terveystalosta.

X