Miten aivot saa rauhoittumaan? Lue neuropsykologin neuvot! Näin ylikuormittuneet aivot palautuvat parhaiten
Aivot kaipaavat päivittäin haasteita, luppoaikaa, lepoa, ravintoa ja ympärillä olevien ihmisten hymyjä. Kun etsit elämääsi tasapainoa, myös aivosi voivat hyvin.
Jotta aivot palautuvat kunnolla, ne tarvitsevat riittävästi unta sekä terveellistä ja monipuolista ravintoa.
Aivot kuormittuvat, jos työasiat kalvavat alati mieltä – mikä neuvoksi? Voivatko ylikuormittuneet aivot väsyä? Miten aivoja voi huoltaa: mitä stressi tekee aivoille?
Näin vastaa aivoterveyteen liittyviin kysymyksiin neuropsykologi Nina Uusitalo.
1. Jos työasiat pyörivät jatkuvasti mielessä, miten aivot saa rauhoittumaan?
Työpäivän lopuksi on hyvä listata kaikki kesken jääneet ja tekemistä odottavat työt. Seuraavana aamuna listalta on helppo tarkistaa, mitä kaikkea päivän aikana olisi hyvä saada aikaiseksi. Asioiden listaaminen vähentää aivojen muistikapasiteetin turhaa käyttöä.
Aivojen kannalta on myös tärkeää, että työn ja vapaa-ajan välillä on selvä ero. Kaikki työasiat on hyvä jättää töihin, jos se vain on mahdollista. Työmatkoilla ja vapaa-ajalla ei kannata vastata työpuheluihin tai -sähköposteihin.
Jos taas tekee kotona etätöitä, työpäivän päätteeksi on hyvä tehdä jokin siirtymäriitti, joka viestii keholle ja mielelle, että vapaa-aika on alkanut. Se voi olla vaikka kävelylenkki ulkona.
2. Miten aivot palautuvat parhaiten?
Jotta aivot palautuvat kunnolla, ne tarvitsevat riittävästi unta sekä terveellistä ja monipuolista ravintoa. Niiden tarvetta ei voi korvata millään muulla tavalla.
Aikuiset tarvitsevat keskimäärin 7–9 tuntia unta vuorokaudessa. Sen aikana aivot puhdistuvat ja tulevat jälleen toimintakuntoisiksi seuraavaa päivää varten. Ravinnon suhteen on tärkeää pitää huolta säännöllisyydestä. Aivot eivät voi varastoida ravintoa, vaan tarvitsevat sitä pitkin päivää. Siksi aamupalaa tai välipaloja ei kannata jättää väliin.
Lisäksi aivojen palautuminen vaatii liikkumista. Tutkimuksissa on huomattu, että jo kymmenen minuutin kävelylenkki päivän aikana auttaa pärjäämään lenkin jälkeen tehdyissä muistitehtävissä entistä paremmin.
3. Miten tietotyöläisen kannattaa huoltaa aivojaan?
Kahdeksan tunnin tietotyöpäivä on aivoille pitkä ja rankka koettelemus. Vain ani harva pystyy työskentelemään koko päivää täydellä teholla. Tietotyöläisen onkin tärkeää pitää säännöllisesti taukoja, jolloin aivot saavat luppoaikaa. Tauot voi hyvin suunnitella päiväohjelmaan jo etukäteen.
Tietotyöläisen kannattaa myös kuulostella, missä vaiheessa päivää hän työskentelee kaikkein parhaiten. Haastavimmat ja keskittymistä vaativimmat työtehtävät on hyvä ajoittaa siihen.
4. Entä fyysistä työtä tekevän?
Fyysistä työtä tekevän aivot hyötyvät myös tauoista ja mukavasta luppoajasta. Jos työ ei kuitenkaan sisällä paljon ongelmanratkaisua, vapaa-ajalla kannattaa harrastaa pohtimista ja päättelyä vaativia asioita. Aivot saavat monipuolista treeniä esimerkiksi ristisanatehtäviä ratkoessa, autoja korjatessa ja joukkuelajeja harrastaessa.
Lue myös: Huolla aivoja ja pidä muisti kirkkaana – Lue aivotutkija Minna Huotilaisen neuvot
Tanssi on hyväksi muistille.
5. Miten aivojen tehokkuutta voi parantaa?
Kun tuntuu, että uusia asioita on vaikea oppia riittävän nopeasti, kyse on usein siitä, että itse asettaa aivoilleen aivan liian suuria vaatimuksia. On normaalia, että uusien asioiden oppiminen vie aikaa. Aivot eivät ole tietokoneen kovalevy, johon voi koko ajan tallentaa lisää tiedostoja. Siksi omat rajat kannattaa opetella tunnistamaan ja kertoa esihenkilölle, että ei ehdi omaksua kaikkea.
Yleensä aivan tavallinen aivohuolto riittää pitämään aivot oppimiskykyisinä. Unesta, ravinnosta ja liikunnasta kannattaa siis huolehtia. Jos kiireen takia sosiaalinen kanssakäyminen on jäänyt vähiin, myös hyvän ystävän tapaaminen voi auttaa aivoja palautumaan.
6. Mistä pitkittynyt stressi oikein johtuu?
Pitkittynyt stressi johtuu siitä, että elämässä on liikaa kuormittavia asioita, joista ei palauduta missään vaiheessa. Täysin stressitön elämä ei kuitenkaan olisi hyväksi, sillä tarvitsemme sopivasti painetta, jotta saamme tärkeäksi kokemiamme asioita aikaiseksi.
Pitkittynyt stressi voi johtua monista eri seikoista. Työtehtäviä voi yksinkertaisesti olla liikaa. Silloin tilannetta on hyvä tarkastella syvemmin ja kysyä itseltään: Osaanko asettaa rajoja toisten pyynnöille? Onko esihenkilöni tietoinen, että koen työmääräni liian suureksi? Osaanko itse tarvittaessa pyytää apua?
Jotta stressiä voi lähteä lievittämään, on tärkeää tunnistaa, mistä se johtuu. Sen jälkeen on hyvä tehdä suunnitelma, mitä kaikkea on realistista ehtiä tehdä esimerkiksi viikon aikana.
Aina työstressi ei kuitenkaan johdu liiallisesta työmäärästä. Se voi johtua myös korkeista vaatimuksista itselle tai kokemuksesta, että ei ole arvostettu, riittävän hyvä tai tehokas, vaikka se ei todellisuudessa pitäisi paikkansa.
7. Millaiset sosiaaliset suhteet rauhoittavat aivoja?
Turvallisia ja luotettavia ihmissuhteita kannattaa vaalia, sillä ne rauhoittavat aivoja. Hyvän ihmissuhteen tunnistaa yleensä siitä, että yhdessä on mukava ja helppo olla, huumorintajut kohtaavat ja toisen sanaan voi luottaa. Hyvät ihmissuhteet lisäävät psyykkistä joustavuutta ja auttavat myös kestämään muita elämän stressitekijöitä paremmin.
Aivoille tuottaa paljon stressiä, jos koko ajan täytyy olla varuillaan. Esimerkiksi jos täytyy jatkuvasti miettiä, miten muut suhtautuvat itseen tai tuleeko jostakin kielteistä palautetta, aivot stressaantuvat. Myös tunne siitä, että ei kuulu joukkoon, on aivoille hyvin kuormittava.
8. Miten aivot saadaan kokonaisvaltaisesti käyttöön?
Suomalaisessa kulttuurissa painotetaan usein järkevyyttä. Töissä järkevä toiminta onkin usein hyvin suotavaa. Sen vastapainoksi on kuitenkin hyvä tehdä vapaa-ajalla asioita, joihin ei ole olemassa oikeita ratkaisuja. Tällaisia kokemuksia tarjoavat esimerkiksi kaikki taideharrastukset, musiikki, jooga ja meditaatio.
Kun ihminen tekee asioita, jotka eivät ole hänelle ennestään tuttuja, aivojen hermosolut alkavat muokkautua uudelleen, jolloin aivoissa syntyy uudenlaisia hermoyhteyksiä. Uudenlaiset virikkeet voivat auttaa myös töissä tekemään entistä luovempia ratkaisuja.
9. Miksi aivot tarvitsevat mielihyvän kokemuksia?
Kun jokin asia tuottaa mielihyvää, sen tekemiseen on helpompi motivoitua ja sitoutua. Jos tekemisestä puuttuu ilo, motivaatio ponnistella ja toimia pitkäjänteisesti hiipuu.
Mielihyvän kokemuksiin voi opetella kiinnittämään huomiota pitämällä kiitollisuuspäiväkirjaa. Illalla ennen nukkumaanmenoa kannattaa kirjoittaa kolme asiaa, joissa päivän aikana on onnistunut tai jotka ovat tuottaneet hyvää oloa. Onnistumisen ja mielihyvän kokemukset tekevät aivoille paljon hyvää.
10. Miksi leipominen voi rauhoittaa aivoja?
Leipominen voi antaa aivoille mukavaa vaihtelua arkeen. Siinä yhdistyvät monet mielihyvää tuottavat asiat, kuten käsillä tekeminen, läsnäolo hetkessä, erilaiset tuoksut ja taikinan vaivaamisesta saatavat syvätuntoaistimukset.
Leipoessa aivot eivät myöskään joudu ponnistelemaan esimerkiksi ongelmanratkaisun kanssa. Leipojalle riittää, että hän seuraa ohjetta ja toimii sen mukaan. Lisäksi leivonnan lopputulos tuottaa yleensä nautintoa sekä itselle että muille.