Diabetesta onkin viittä eri tyyppiä – Näin vastaa lääkäri 10 kysymykseen verensokerista, sairauden oireista ja ehkäisystä

Pitkään on puhuttu vain tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksesta. Näkemys on tarkentunut. Uusi diabeteksen luokittelu auttaa löytämään entistä paremmin potilaalle oikean hoidon ja seurantatavan.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Miten eri diabetestyyppejä hoidetaan?

Pitkään on puhuttu vain tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksesta. Näkemys on tarkentunut. Uusi diabeteksen luokittelu auttaa löytämään entistä paremmin potilaalle oikean hoidon ja seurantatavan.
(Päivitetty: )
Teksti: Virve Järvinen

1. Miksi käsitys diabeteksesta kahtena eri sairautena joutaa romukoppaan?

Diabetes on ryhmä sairauksia, joissa verensokeri on pidemmän aikaa noussut.

Pääryhmiä on kaksi, eli tyypin 1 diabetes ja tyypin 2 diabetes. Monesti kuvitellaan, että aikuisena diabetekseen sairastuvat sairastavat vain tyypin 2 diabetesta, ja se olisi kaikilla samanlainen. Diabetes on monimuotoinen ja yksilöllinen sairaus.

Ruotsalais-suomalainen rekisteritutkimus on osoittanut, että aikuisena diabetekseen sairastuvat voidaan jaotella useaan toisistaan eroavaan ryhmään oireiden, sairastumisiän, oman insuliinierityksen ja insuliiniresistenssin, taustalla olevan autoimmuunitulehduksen ja painoindeksin mukaan.

2. Mitä diabetestyyppejä tunnetaan?

Aikuisena puhkeavia diabetestyyppejä on mainitun tutkimuksen mukaan viisi:

1) aikuisen tyypin 1 diabetes eli nopeasti tai hitaasti autoimmuunitulehduksen pohjalta kehittyvä insuliinipuutos sekä 2) aikuisen insuliinipuutosdiabetes ilman selvää autoimmuunitulehdusta.

Lisäksi tunnetaan 3) vaikea insuliiniresistenssidiabetes, jota luonnehtii vyötärölihavuus ja laajempi aineenvaihduntahäiriö mukaan lukien maksan ja haiman rasvoittuminen, voimakkaasti lisääntynyt insuliinin tarve ja alentunut insuliinin eritys haimasta.

4) Lihavuuteen liittyvässä lievemmässä diabeteksessa on kyse siitä, että ylipaino lisää insuliinin tarvetta, jota haiman insuliinieritys ei kompensoi riittävästi.

5) Ikääntymiseen liittyvässä diabeteksessa haiman insuliinia tuottavien solujen toiminta ei riitä kattamaan insuliinin tarvetta. Syy tähän lienee iän myötä tapahtuvassa, lihas- ja rasvakudoksen jakautumisen muuttumisessa ja haiman toiminnan mahdollisessa heikentymisessä.

Aikuisiällä puhkeava diabetes voi joskus harvoin liittyä geenimutaatioihin, jolloin puhutaan monogeenisesta diabeteksesta, kuten MODY-diabeteksesta.

3. Miten eri tyypit löytyvät?

Diabetes todetaan, kun verensokerin määrää veressä kuvaava arvo (mmol/l) on toistetusti yön yli paaston jälkeen 7 tai suurempi tai aterian jälkeen yli 11. Kun potilaalla on todettu rajat ylittävä verensokeriarvo, lääkärin tehtävä on määrittää tarkempi diagnoosi. Perusjako tapahtuu edelleen pitkälti sen mukaan, hallitseeko sairaudenkuvaa insuliinipuutos vai insuliiniresistenssi ja insuliinin lisääntynyt tarve. Potilaan tarina, lähisuvun diabetes, ylipainon määrä ja painohistoria sekä verensokerin käyttäytyminen antavat viitteitä tyypistä.

Entistä useammin aikuisena sairastuneen verestä selvitetään autoimmuunitulehdukseen liittyviä vasta-aineita (GAD vasta-aineet) ja oman insuliinierityksen määrää.

4. Onko käsitys kahdesta erilaisesta sairaudesta haitannut hoitoa?

Koska diabetes on yksilöllinen sairaus, hoidonkin tulee olla sitä. Ennen uutta luokittelua yksilöllisesti sopivan hoidon löytäminen on voinut viivästyä. Uusi luokittelu auttaa paremmin valitsemaan sekä kullekin potilaalle parhaiten sopivan hoidon että seurantatavan.

Aikuisen autoimmuunidiabetes ja aikuisen insuliinipuutosdiabetes ja insuliiniresistenssidiabetes ovat aikuisena puhkeavista diabeteksista vaikeimmat hoitaa ja niihin liittyy enemmän lisäsairauksia. Huonosti hoidettuna diabetes vaurioittaa sydämen lisäksi pieniä verisuonia silmänpohjissa ja munuaisissa sekä hermoja erityisesti jaloissa.

5. Miten eri diabetestyyppejä hoidetaan?

Jos sairaudenkuvaa hallitsee ylipaino ja insuliiniresistenssi, niin ensisijainen hoito on elintapahoito ja laihduttaminen. Tarvittaessa sitä tehostetaan sellaisilla lääkkeillä, jotka vaikuttavat suotuisasti erityisesti painoon ja insuliiniresistenssiin sekä munuaisten ja sydämen toimintaan. Jos elintapahoidolla ja lääketableteilla ei pärjätä, insuliiniresistentille aloitetaan suolistohormoni-pistoshoito.

Jos sairaudenkuvaa hallitsee insuliininpuutos, elintapahoidosta on edelleen hyötyä, mutta tarvitaan myös insuliinipistoksia.

Lue myös: Keski-ikäisistä suomalaisista jopa puolella on piilevä esidiabetes – tunnista oireet ja varoitusmerkit

Miten diabetesta hoidetaan?

Miten diabetesta hoidetaan? istockphoto

6. Sairastuuko jokainen ennen pitkää ikääntymiseen liittyvään diabetekseen?

Ei, sillä lisäksi tarvitaan altistavia perintötekijöitä ja häiriö haiman toiminnassa.

Yksi kymmenestä yli 30-vuotiaista ja kaksi kymmenestä yli 65-vuotiaista sairastaa diabetesta. Siihen, osuuko sairaus omalle kohdalle, voi pitkälti vaikuttaa pysyttelemällä normaalipainoisena ja harrastamalla säännöllisesti liikuntaa.

7. Miten diabetesta voi ehkäistä?

Autoimmuunitulehduksen aiheuttamaa diabetesta ei vielä osata ehkäistä.

Reilu kolmannes aikuisena sairastuvien diabeteksesta liittyy ylipainoon, ja luonnollisesti laihduttamisella ja muilla terveyttä edistävillä elintavoilla voidaan vähentää sairastumisriskiä.

8. Miksi diabeteksen ehkäisyssä ruokavalio on tärkeä?

Diabetes on sairaus, jossa kohonnut verensokeri, kohonnut verenpaine ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt vaurioittavat pieniä verisuonia ja valtimoita. Ruokavaliolla tavoitellaan painonhallinnan ohella verisuoniterveyttä ja verensokerin hallintaa.

Ruokavaliossa tulee kiinnittää huomiota ateriaryhmiin ja -kokoon, välttää napostelua ja pienentää nopeiden hiilihydraattien ja kovan rasvan määrää. Näin voidaan vähentää rasvan kertymistä sisäelimiin ja insuliinin tarvetta. Rasvainen ruoka, erityisesti kova rasva, ja napostelu lisäävät maksan rasvoittumista ja siten insuliinin tarvetta.

Välttämällä sokeria ja muita nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja ja suosimalla kuituja vähennetään insuliinin tarvetta ja mahdollisia hetkellisiä verensokerin nousuja.

9. Millainen liikunta tasaa verensokeria?

Kestävyysliikunta laskee verensokeria ja kuluttaa sokeri- ja rasvavarastoja.

Lihaskuntoliikunta, kuten kuntosaliharjoittelu, ei laske verensokeria välittömästi, mutta suurempi lihasmassa parantaa pidemmän päälle aineenvaihduntaa ja vähentää diabeteksen riskiä.

Liikunnan lisäämisen lisäksi kannattaa pyrkiä vähentämään pitkää paikalla oloa, eli nousta istumasta liikuskelemaan 30 minuutin välein kerralla kolmeksi minuutiksi.

10. Kuinka usein verensokeri kannattaa mittauttaa?

Perusterveen kannattaa tehdä se viiden vuoden välein 30 vuotta täytettyään. Jos on riskitekijöitä, se tehdään yhden–kolmen vuoden välein aiemmasta tuloksesta riippuen.

Riskitekijöitä ovat vanhempien tai sisarusten tyypin 2 diabetes, miehellä yli metrin ja naisella yli 90 cm:n vyötärönmitta, raskausdiabetes ja kohonnut verenpaine.

Jos verensokeri on välillä 6–7, kyse on esidiabeteksesta eli heikentyneestä sokerinsietokyvystä. Sen muuttumista diabetekseksi voi estää tai ainakin siirtää elintavoilla.

Asiantuntijana LT, ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka, Diabetesliitto.

Lue myös: Diabeteshoitojen saatavuus vaihtelee hurjasti eri kunnissa – ”Osta apuvälineet itse tai mene yksityiselle”

X