Millaisia aineita kuntodopingissa pyörii? Kun tavoitteena on iso hauis ja tiukka sixpack, dopingin houkutus kasvaa terveysriskeistä huolimatta

Jaa kaverilleTilaa Seura
Anabolisten steroidien käyttö
Anabolisten steroidien käyttö voi aiheuttaa myös psyykkisiä ongelmia, kuten aggressiivisuutta ja masennusta. © istockphoto
Anabolisia steroideja käyttävä köriläs on vain yksi kuntodopingin ilmentymä. Dopingaineisiin turvautuvat myös nuoret aikuiset ja jopa ikääntyvät kuntoilijat. Aineita voi joutua kehoon lisäravinteiden ja treenibuustereiden mukana.

1. Vain kaljut muskelimiehet käyttävät dopingia, eikö niin?

Ei. Lihasmassaa kasvattava bodari on se stereotyyppisin dopingaineiden käyttäjä, mutta vain osa totuutta. Kuntodoping on 1990-luvulta lähtien laajentunut uusiin ryhmiin. Aineita käyttävät nykyään myös nuoret aikuiset ja ikääntyvät kuntoilijat. Käyttäjiä on niin miehissä kuin naisissa.

Kuntodopingilla tarkoitetaan kilpa- ja huippu-urheilun ulkopuolelle jäävää dopingia, eli puhutaan tavallisen kuntoilijan dopingaineiden käytöstä.

2. Ulkonäöstä ei voi siis suoraan päätellä dopingin käyttäjää?

Ei voi, vaan ilmiö on hyvin monimuotoinen. Nuorehkot kaupunkilaissinkut ovat yksi tyypillinen käyttäjäryhmä. Heillä on vahva paine näyttää hyväkuntoisilta, jaksaa työelämässä ja samalla viettää vilkasta sosiaalista elämää. Yleensä kyse on miehistä, mutta fitness-buumin myötä naistenkin dopingaineiden käyttö todennäköisesti lisääntyy.

Yllättävää kyllä, yksi kasvava käyttäjäryhmä ovat ikääntyneet miehet, jotka yrittävät pysyä nuorekkaina. Ulkonäkökeskeisen ja nuorekkuutta ihailevan yhteiskunnan paineet ovat kovat.

On arvioitu, että Suomessa olisi noin 10 000 kuntodopingin käyttäjää. Mitä todennäköisimmin arvio on alakanttiin.

3. Miksi dopingia käytetään?

Dopingaineita käyttävät kuntoilijat ovat yleensä kiinnostuneita liikunnallisesta elämäntavasta, treenaamisesta ja terveellisestä ruokavaliosta. Tavoitteena on saada iso hauis ja tiukka sixpack, ja jos niitä ei saa tarpeeksi nopeasti puhtain keinoin, houkutus käyttää aineita kasvaa.

Kaikki eivät havittele jättilihaksia, vaan monen tavoitteena on timmi kroppa. On poltettava rasvaa ja päästävä nopeasti rantakuntoon kesän lähestyessä.

4. Millaisia aineita kuntodopingissa pyörii?

Dopingaineita on lukemattomia erilaisia ja niitä käytetään tabletteina, kapseleina, jauheina ja erilaisina lihakseen pistettävinä nesteinä. Usein käyttäjä aloittaa yhdellä aineella ja laajentaa sitten ainevalikoimaa.

Lihasmassan kasvattamisen lisäksi aineilla pyritään polttamaan rasvaa, tehostamaan palautumista tai hoitamaan kovan treenin jälkeistä kipua.

Yleisimpiä ovat edelleen lihasmassaa kasvattavat anaboliset steroidit ja testosteronijohdannaiset, joiden vaikutusta tehostamaan käytetään kasvuhormonia.

Insuliini kiihdyttää rasvan palamista ja proteiinisynteesiä – sekin on siis anabolinen eli lihaksia kasvattava hormoni. Hevosten astmalääkettä klenbuterolia käytetään rasvanpolttoon ja painonpudotukseen. Efedriini pitää yllä vireyttä, ja diureetit poistavat kehosta vettä ja suoloja.

Dopingainevalikoimaan kuuluu jopa rintasyövän hoidossa käytettävä tamoksifeeni. Tamoksifeenilla pyritään estämään anabolisten steroidien aiheuttamia haittoja, kuten rintojen liikakasvua.

Dopingaineita perustellaan myös terveyssyillä. Ruskettavan, ihon alle injektoitavan melanosyyttejä stimuloivan hormonin käyttäjät pitävät ainetta terveellisempänä kuin solariumia.

5. Voiko dopingaineita joutua kehoon vahingossa?

Kyllä. Osa käyttää dopingia tietämättään ravintolisien ja treenibuustereiden mukana.

Erityisesti netistä hankittujen aineiden alkuperä on epämääräinen ja niiden turvallisuutta on vaikea arvioida. Ne saattavat sisältää mitä vain, esimerkiksi lääke- tai dopingaineita, vaikutuksen ja sitä kautta myynnin lisäämiseksi. Yksi huomaa, että hei – tämähän toimii ja markkinoi tuotetta salilla muillekin.

6. Mistä dopingaineita oikein saa ja onko käyttö laitonta?

Internetin ihmeellisestä maailmasta on todella helppo saada mitä vain. Toinen väylä ovat muut käyttäjät.

Aineiden käyttö ei ole kilpa- ja huippu-urheilun ulkopuolella laitonta, mutta aineiden tilaajat saattavat syyllistyä doping- tai lääkeainerikokseen riippuen tilatusta aineesta.

Useimmat dopingkäytössä olevat aineet ovat reseptilääkkeitä, jotka on tarkoitettu vain tiettyjen sairauksien hoitoon. Jos reseptiä ei ole tai jos tilataan lääkettä Euroopan talousalueen ulkopuolelta, voi rikosmerkistö täyttyä.

7. Millaisia haittoja dopingaineilla on?

Haittoja on hyvin monenlaisia. Ne kohdistuvat muun muassa sydän- ja verenkiertoelimistöön, maksan toimintaan, lisääntymisterveyteen ja psyykeen.

Verenpaine voi nousta tai laskea liikaa, voi tulla rytmihäiriöitä, unettomuutta, pahoinvointia, hormonaalisia häiriöitä, hedelmättömyyttä. Kuntodoping voi olla yksi lapsettomuuden syy, kun miehen kivesten oma hormonitoiminta ja siittiötuotanto hiipuvat steroidien vaikutuksesta.

Kasvuhormonin käyttö voi aiheuttaa tyypin 2 diabetesta. Sydänlihaksen kasvaessa voi sydäninfarktin riski nousta. Ikääntyvillä tyypillisimmät riskit liittyvät laskimotukostaipumukseen ja aivoverenkierron häiriöihin.

Anabolisten steroidien käyttö voi aiheuttaa myös psyykkisiä ongelmia, kuten aggressiivisuutta ja masennusta.

Koska kuntodoping on vielä melko tuore ilmiö, ei pitkäaikaisvaikutuksista vielä tiedetä tarpeeksi.

8. Voiko aineisiin syntyä riippuvuus?

Dopingaineisiin ei välttämättä synny kemiallista riippuvuutta, mutta psyykkinen koukku voi olla vahva. Käyttäjän kehonkuva saattaa vääristyä ja hän sokeutuu omalle peilikuvalleen: vaikka lihakset kasvavat, se ei riitäkään, vaan pitää saada vielä isommat.

Riippuvuudessa on myös toiminnallisen riippuvuuden piirteitä. Kun tavoittelee vaikkapa megahauista ja saa sen, siitä syntyy mielihyvää. Ja tätä mielihyväntunnetta halutaan lisää.

9. Mistä saa apua?

A-klinikkasäätiön Dopinglinkki-sivuston kautta sekä käyttäjät, heidän läheisensä että ammattilaiset saavat tietoa ja terveysneuvontaa.

Jos haluaa päästä aineista eroon, A-klinikat, psykiatrian palvelut tai terveyskeskukset voivat auttaa. Ongelma on se, että ilmiötä ei terveydenhuollossa osata vielä tunnistaa ja vaikka osattaisiinkin, niin meiltä puuttuu hoitoketjuja kuntodopingin käyttäjien auttamiseksi.

Usein käyttäjä hakeutuu hoitoon jostain muusta syystä – hän saattaa olla vaikkapa huolissaan maksa- tai testosteroniarvoistaan.

Dopingin käyttöön liittyy paljon häpeää ja huolta leimautumisesta, minkä takia se pysyy yleensä visusti piilossa. Häpeä liittyy todennäköisesti siihen, että käyttäjä ajattelee huijanneensa, päässeensä siis lopputulokseen kyseenalaisin keinoin.

10. Voiko isoja lihaksia saada puhtain keinoin?

Kyllä voi, mutta siihen vaikuttaa treenin määrä ja perimä. Puhtain paperein ei voida kuitenkaan saavuttaa aivan niin suuria lihaksia kuin dopingilla. On hyvä muistaa, että käytön loppuessa myös lihakset pienenevät.

Asiantuntijana Helsingin yliopiston päihdelääketieteen työelämäprofessori ja A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki.

X