Epäilyttääkö kodin sisäilma? Näillä ohjeilla parannat sisäilman laatua ja ehkäiset kosteusvaurioita

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kodin sisäilmaongelmat
© istockphoto
Usein sisäilmaongelma johtuu kodin huollon laiminlyönnistä. Säännöllisellä vaivannäöllä sisäilmaongelmien riskiä voi huomattavasti pienentää.

1. Miksi kylpyhuoneen lattia täytyy kuivata aina suihkun jälkeen?

Kun kylpyhuoneen lattian kuivaa lastalla jokaisen suihkukerran jälkeen, kosteusvaurion riski vähenee ainakin puolella. Mitä vähemmän vettä lattialle jää, sitä nopeammin kosteus haihtuu huoneesta. Pitkällä aikavälillä se vähentää kosteuden aiheuttamien vaurioiden todennäköisyyttä.

2. Mistä tietää, että ilmanvaihto ei toimi tarpeeksi hyvin?

Jos sisäilma tuntuu jatkuvasti tunkkaiselta ja haisee pahalta, voi päätellä, että ilmanvaihto ei toimi kunnolla. On myös syytä huolestua, jos suihkun jälkeen lasi- tai peilipinnoille jää pitkäksi aikaa vesihöyryä. Normaalisti sen pitäisi hävitä muutamassa minuutissa. Lisäksi viileällä ilmalla ikkunoihin kerääntyvä kosteus on varoittava merkki.

Poistoilmaventtiilien toimivuuden voi itse testata rautakaupoista saatavan merkkisavun avulla. Jos venttiili ei ime savua, sen toiminta täytyy tarkistaa.

Jokaisen on myös syytä selvittää, mistä kodin korvausilma tulee. Sisäilman laadun kannalta on olennaisen tärkeää, että ulkoa sisälle tuleva korvausilma on mahdollisimman puhdasta. Sitä varten korvausilmaventtiilien suodattimet täytyy vaihtaa vähintään pari kertaa vuodessa ja ilmanvaihtokanavat nuohota noin viiden vuoden välein.

3. Miksi ikkunatuuletus ei paranna sisäilmaa?

Sisäilman laadun kannalta toimiva ilmanvaihto on tärkein asia. Kun se on kunnossa, ikkunatuuletusta ei yleensä tarvita ollenkaan. Sen pitäisi olla vain hetkellinen tehokeino. Tuuletuksen tarve kertoo, että jotain on ilmanvaihdossa vialla.

On olemassa kuitenkin muutamia poikkeuksia. Joskus vanhoissa taloissa, joissa on painovoimainen ilmanvaihto, ikkunoita täytyy pitää kuumaan kesäaikaan auki, jotta ilma vaihtuu tarpeeksi tehokkaasti.

Keväällä myös kesämökillä kannattaa pitää ovia ja ikkunoita auki, jotta talven aikana kerääntynyt kosteus pääsee haihtumaan.

4. Voiko sisäilmaongelman taustalla olla pelkkä huonepöly?

Kyllä. Yleensä sisäilmaongelmien taustalla on useita syitä, mutta joskus ne johtuvat vain siitä, ettei pölyjä ole viitsitty pyyhkiä tai imuroida tarpeeksi usein. Sisäilman laadun kannalta huonepöly kannattaa pyyhkiä pois ainakin pari kertaa viikossa nihkeällä öljykuituliinalla. Lisäksi imuriin kannattaa tarttua vähintään kerran viikossa.

Erityisen tärkeää on poistaa pölyt ilmanvaihtoventtiileistä sekä tulisijojen ja sähkölaitteiden lähettyviltä. Ilmanvaihtoventtiileistä pöly leviää helposti koko asuntoon.

Jos pölyä ehtii kertyä pitkään, se sitoo rasvaa, jolloin siinä voi alkaa elää mikrobeja. Terveyden kannalta se on huono asia.

Tulisijojen ja sähkölaitteiden lähellä pöly syttyy tavallista herkemmin palamaan, mikä aiheuttaa myös tulipalovaaran.

5. Pitääkö sängyn alle kerääntyvistä villakoirista huolestua?

Varsinkin jos on herkkä huonepölylle, sängyn alle kerääntyvät villakoirat kannattaa säännöllisesti siivota pois. Huonepöly sisältää paljon erilaisia hiukkasia ja kuituja, jotka voivat aiheuttaa esimerkiksi hengitystieoireita. Joillakin se voi haitata myös nukkumista.

Sängyn alle pölyä kertyy erityisen paljon siksi, että siellä ilma liikkuu hyvin vähän. Ilmanvaihtojärjestelmät on yleensä suunniteltu niin, että ilma kiertää jotain muuta kautta. Sängyn alla on siis rauhallinen paikka, johon hiukkaset ja kuidut pääsevät kerääntymään rauhassa.

6. Mistä kosteusvaurion tunnistaa?

Usein kosteusvaurio viestii itsestään tunkkaisena, esimerkiksi maakellarimaisemana hajuna. Lisäksi se saattaa näkyä pintamateriaalien hilseilynä, värimuutoksina tai valumajälkinä. Joskus pinnoilla saattaa myös olla näkyvää mikrobikasvustoa.

Kosteusvaurio voi kuitenkin olla myös niin syvällä talon rakenteissa, ettei se haise tai näy ulospäin mitenkään.

Omiin tuntemuksiin kannattaa aina luottaa. Jos tulee olo, ettei sisäilma ole täysin puhdasta ja kärsii selittämättömistä hengitystieoireista, on syytä ottaa yhteyttä rakennusterveysalan asiantuntijaan ja alkaa selvittää asiaa. Läheskään aina taustalta ei löydy kosteusvauriota, mutta sen poissulkeminen on hyvä tehdä.

7. Miten kosteusvauriot voi ehkäistä?

Tärkein asia on, että kotia huolletaan ja tarkkaillaan säännöllisesti. Koti täytyy siivota ja suodattimet vaihtaa säännöllisesti. Lisäksi kannattaa tarkistaa, että pintamateriaalit ovat hyvässä kunnossa. Rakennuksen ulkopuolella kannattaa tarkistaa, että ulkopintojen materiaalit eivät hilseile eivätkä irtoa, eikä niissä kasva kasvustoja.

Koneet ja laitteet täytyy myös huoltaa ja uusia ajallaan. Valtava määrä sisäilmaongelmia johtuu siitä, että koneiden ja laitteiden huoltoa laiminlyödään. Usein esimerkiksi ilmanvaihtolaitteiden kunnosta kiinnostutaan vasta sitten, kun sisäilmaongelmia on jo tullut.

8. Miten lämpötila vaikuttaa sisäilman laatuun?

Lämpötila vaikuttaa siihen, miten sisäilma koetaan. Optimaalisena sisälämpötilana pidetään 20–22 astetta. Makuuhuone on hyvä pitää kodin viileimpänä huoneena, ja oleskelutilat voivat olla vähän lämpimämpiä. Lämmön kokemisessa on kuitenkin paljon eroja ihmisten välillä.

Liian lämpimänä koettu sisäilma tuntuu tunkkaiselta ja kuivalta. Se myös väsyttää ja saattaa aiheuttaa ihon ja limakalvojen kuivumista. Kuumassa sisäilmassa myös eri materiaaleista voi lähteä kaasumaisia päästöjä.

Liian kylmä sisäilma tuntuu vedon tunteena, ja se voi aiheuttaa lihas- ja nivelkipuja. Vähitellen kivut voivat kroonistua.

9. Mitä haittaa rakennus- ja sisustusmateriaaleista voi olla?

Kaikista rakennus- ja sisustusmateriaaleista pääsee sisäilmaan päästöjä, jotka heikentävät ilmanlaatua. Mitä kuumempaa sisäilma on, sitä enemmän päästöjä erittyy.

Jos haluaa minimoida päästöjen määrän, kannattaa suosia M1-luokituksen saaneita rakennus- ja sisustusmateriaaleja. Rakennustietosäätiön myöntämä M1-luokitus takaa, että tuotteet ovat mahdollisimman vähäpäästöisiä. M1-luokituksen voivat saada esimerkiksi ilmanvaihtotuotteet, rakennusmateriaalit, kiintokalusteet ja maalit.

10. Jos epäilee sisäilmaongelmaa ja oireilee, miten omasta terveydestä kannattaa pitää huolta?

Jos oireilee, on tietysti hyvä hakeutua lääkäriin. Sisäilmaongelmat ovat kuitenkin usein epämääräisiä, ja terveydenhuollon ammattilaistenkin voi olla vaikea tietää, mistä ne johtuvat ja miten niitä pitäisi hoitaa. Avun saamista helpottaa, jos pitää oirepäiväkirjaa.

Siihen kannattaa merkitä, missä paikoissa ja millaisia oireita on ilmaantunut. Siitä on apua sekä itselle että hoitavalle lääkärille.

Hengitysliitossa on myös sisäilmasairaille suunnattu vertaistukipuhelin, johon voi soittaa ja saada vinkkejä itsestä huolehtimiseen.

Lisätietoa voi kysyä Hengitysliiton maksuttomasta sisäilma- ja korjausneuvonnasta 020 757 5181 ma–to klo 9–15.

Asiantuntijana sisäilma- ja korjausneuvonnan päällikkö Timo Kujala Hengitysliitosta.

X