Kenelle hampaiden valkaisu sopii? 10 kysymystä esteettisestä hammashoidosta

Kauniit hampaat piristävät ja kohottavat itsetuntoa. Hammaslääkäristä löytyy apu monenlaisiin esteettisiin hammaspulmiin.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Hampaita ei pysty loputtomiin vaalentamaan, ja liian usein tehdyistä valkaisuista ei ole juuri hyötyä. Kuva: istockphoto

Kauniit hampaat piristävät ja kohottavat itsetuntoa. Hammaslääkäristä löytyy apu monenlaisiin esteettisiin hammaspulmiin.
(Päivitetty: )
Teksti: Hanna Vilo

Hampaiden valkaisu ja esteettinen hammashoito kiinnostaa yhä enemmän, mutta se herättää myös yhä enemmän kysymyksiä. Onko hampaiden valkaisu turvallista? Sattuuko valkaisuhoito? Miten pitkään hampaat ovat valkoiset käsittelyn jälkeen? Milloin kannattaa harkita oikomista tai hammaskuoria?

Kysyimme 10 yleisintä kysymystä hampaiden valkaisusta. Näin kysymyksiin vastasi esteettiseen hammashoitoon erikoistunut hammaslääkäri Lasse Linkoneva Oral Keskusta Kuopiosta.

1. Jos hampaat ovat iän myötä alkaneet kellastua, kannattaako suunnata värjäytymien poistoon vai valkaisuhoitoon?

Luultavasti tarvitaan molempia. Ennen kuin hampaat voi valkaista, suuhygienistin täytyy ensin tehdä niille pasta- ja soodapuhdistus. Sen avulla hampaiden pinnoilta poistetaan niille kertynyt lika.

Pasta- ja soodapuhdistus riittää yleensä hyvin niille, joilla on perusvaaleat hampaat. Kun hampaat ovat jo selvästi iän myötä muuttuneet keltaisiksi tai tummiksi, tarvitaan myös valkaisuhoito, jotta hampaat saadaan vaalenemaan riittävästi.

Pasta- ja soodapuhdistuksen avulla valkaisun tarvetta voi kuitenkin harventaa. Se tekee hampaiden pinnat niin liukkaiksi, että lika ei tartu niihin helposti.

Tarpeen mukaan värjäytymien poistossa voi käydä vaikka useam­man kerran vuodessa.

2. Tarjolla on paljon erilaisia vastaanotolla tehtäviä valkaisuhoitoja. Miten niistä osaa valita parhaan?

Kun hampaiden valkaisu kiinnostaa ja asiakas valitsee sopivaa valkaisuhoitoa, on hyvä tiedostaa, että halvalla ei saa hyvää. Valkaisuhoidoissa käytettävät aineet ja niitä aktivoivat valonlähteet maksavat paljon myös palveluntarjoajille.

Suomessa tarjolla olevista valkaisuhoidoista ehdottomasti tehokkain on Zoom-teknologialla tehtävä hoito, joka kestää vastaanotolla noin 2,5 tuntia. Se on myös selvästi kallein.

Lisäksi laservalkaisulla voi saada hyviä tuloksia. Se kestää vastaanotolla noin tunnin, ja myös silloin valkaiseva aine aktivoidaan valolla.

Kaikkein halvimmissa vastaanottovalkaisuissa ei käytetä valkaisevaa ainetta aktivoivaa valonlähdettä ollenkaan. Niiden tulokset ovat yleensä melko kehnot.

3. Onnistuuko hampaiden valkaisu kotikonstein?

Kyllä, mutta kotivalkaisun tulos on yleensä hyvin lievä. Syynä on se, että ilman ikenien suojausta ei voi käyttää kovin tehokkaita aineita.

Vastaanotolla ikenet suojataan huolellisesti, minkä takia valkaisussa voidaan käyttää 25-prosenttista hydroperoksidia. Jos sitä käyttäisi kotona, ikenet palaisivat välittömästi aivan valkoisiksi.

Kotivalkaisussa voidaan käyttää vain 5-prosenttista hydroperoksidia, ja sen takia vaikutus ei ole kovin voimakas. Parhaiten kotivalkaisu sopii vastaanottovalkaisun jälkeen tehtäväksi ylläpitovalkaisuksi.

Kenelle hampaiden valkaisu sopii?

hampaiden valkaisu sopii? © iStock

4. Miten usein hampaiden ­valkaisu voidaan tehdä?

Hampaat kestävät valkaisuja vaikka kerran vuodessa, mutta niin usein ei kannata käydä. Hampaita ei pysty loputtomiin vaalentamaan, ja liian usein tehdyistä valkaisuista ei ole juuri hyötyä. Sen sijaan ne rasittavat kovasti kukkaroa.

Jos tarve vaatii eli hampaat kellastuvat tai tummuvat helposti, valkaisussa voi käydä parin vuoden välein. Hampaiden täytyy kuitenkin muuten olla terveet.

5. Mitkä ruoka-aineet ovat pahimpia hampaiden värjääjiä?

Kaikkein pahimmat hampaiden värjääjät ovat tee ja punaviini. Jos niitä juo paljon, hampaita täytyy todennäköisesti valkaista melko usein.

Muita helposti värjääviä ruokia tai juomia ovat esimerkiksi kahvi, ketsuppi, curry-mauste ja punajuuri.

Kaikkien värjäävien ruoka-aineiden nauttimisen jälkeen on hyvä purskutella hampaat kunnolla vedellä. Purskuttelu vähentää hampaiden värjäytymistä.

Kaikkein pahimmat hampaiden värjääjät ovat tee ja punaviini. Jos niitä juo paljon, hampaita täytyy todennäköisesti valkaista melko usein.

6. Millaisilla hoitotavoilla hampaat saa pysymään mahdollisimman valkoisina ja kauniina?

Hampaat kannattaa pestää aamulla ja illalla fluoripitoisella, valkaisevalla ja hieman hankaavalla hammastahnalla. Hankaavan hammastahnan tunnistaa siitä, että se tuntuu suussa hieman karhealta.

Hammasharjaksi kannattaa valita sähköharja, jonka kierrosluku on vähintään 40 000 ja joka ilmoittaa, jos hampaita painaa liian kovaa.

Hammaslangan ja -tikkujen kanssa on syytä olla varovainen, sillä liian raju puhdistus voi rikkoa ikeniä ja siten aiheuttaa ientulehdusta.

Hammaslääkärin tarkastuksessa ja suuhygienistillä kannattaa käydä vähintään kerran vuodessa.

7. Jos etuhampaiden välissä on ruma rako, miten sen voi saada kauniimmaksi?

Hammaslääketieteessä etuhampaiden välissä olevaa isoa rakoa kutsutaan diasteemaksi. Se voidaan hoitaa joko hammaskuorilla, eli laminaateilla, tai oikomalla.

Etuhampaiden pinnoille voidaan siis asettaa posliiniset kuoret, jotka leventävät hampaat yhteen. Kuoret voidaan asettaa yhdellä käyntikerralla, ja ne kestävät loppuelämän.

Oikomishoidossa hampaisiin tehdään tavallisesti oikomiskalvoja, joita pidetään muutaman kuukauden ajan. Silloin etuhampaat siirtyvät lähemmäs toisiaan. Myös oikomishoidon tulos saadaan nykyään hyvin pysymään.

8. Hampaiden valkaisu vai hammaskuoret?

Hammaskuorien avulla voi saada kauniin hammasrivistön sellaisissakin tapauksissa, joissa valkaisua tai oikomishoitoa ei voida tehdä.

Kuoria asetetaan esimerkiksi silloin, kun hampaat ovat luonnostaan hyvin tummat, hampaat ovat vinossa tai etuhampaissa on isoja paikkoja. Paikkoja ei pystytä vaalentamaan valkaisuhoidossa, ja siksi niiden takia valkaisua ei aina kannata tehdä.

Kuorien etuna on, että ne on helppo asettaa ja ne ovat esimerkiksi oikomishoitoon verrattuna paljon halvemmat.

9. Voiko hampaita oikoa vielä aikuisena?

Kyllä. Hampaita voi oikoa missä iässä tahansa, jos hampaat ja ikenet ovat terveet. Suussa ei siis saa olla parodontiittia, eli hampaan kiinnityskudoksen tulehdusta.

Oikomismenetelmät ovat viime vuosina kehittyneet nopeasti. Jos aikuisella oikomisen tarve ei ole kovin suuri, voidaan käyttää kalvo-oikaisua. Siinä potilaan suu skannataan, ja hänelle tehdään tietokoneen avulla oikomiskalvoja, joita vaihdetaan säännöllisin väliajoin. Kalvot ovat näkymättömiä, ja niitä on miellyttävä pitää. Hampaat oikenevat yleensä 4–8 kuukaudessa. Hoito maksaa tavallisesti 4 000–6 000 euroa.

Vaativat oikomiset tehdään muilla menetelmillä, ja ne vievät hieman pitempään. Lapsille kalvo-oikaisu ei sovi, koska heillä leuat vielä kasvavat.

Kun madaltunut purenta palautetaan takaisin oikeaan korkeuteen, kasvojen muoto voi muuttua, hampaiden lohkeaminen voi loppua, päänsärky voi kadota tai niskajäykkyys hävitä.

10. Miksi esteettinen hoito on usein myös terveydellistä?

Vaikka ihminen tulisi vastaanotolle pelkästään esteettisistä syistä, hammaslääkäri tarkistaa aina hampaiden kunnon ja purennan. Jos purennassa on virheitä, se korjataan toimivaksi.

Hyvin tavallinen ilmiö on, että purenta on päässyt madaltumaan esimerkiksi takahampaiden väärien paikka-aineiden takia. Kun hampaat palautetaan takaisin oikeaan korkeuteen, ihminen voi kokea paljon terveydellisiä hyötyjä. Esimerkiksi kasvojen muoto voi muuttua, hampaiden lohkeaminen voi loppua, päänsärky voi kadota tai niskajäykkyys hävitä.

Usein esteettisellä hoidolla on myös vahvasti itsetuntoa kohottava vaikutus. Kun hampaat näyttävät kauniilta, koko elämänlaatu voi kohentua.

Lue myös: Kristian Heinrichs, 35, kävi läpi hampaiden oikomishoidon aikuisena: ”Oikomishoito on tuonut henkistä ja fyysistä hyvää oloa” 

Kristian Heinrichs

Vähitellen kallistuva alaetuhammas alkoi huolestuttaa Kristian Heinrichsia jo teini-iässä. Oikomishoidon jälkeen hän osaa arvostaa hampaitaan uudella tavalla. © Pekka Nieminen / Otavamedia

X