Helle voi olla vaarallinen kenelle tahansa: Lääkäri antaa 10 vinkkiä suojautumiseen

Jaa artikkeliTilaa Seura
Helteellä hikoilu lisääntyy, joten on juotava enemmän.
Helteellä hikoilu lisääntyy, joten on juotava enemmän. Kuva: istockphoto
Juo vettä ja syö säännöllisesti, pysyttele varjossa, viilennä koti. Perusterveelle helle ei ole vaarallinen, kun välttää alkoholia ja liiallista auringonpaistetta.

1. Kuinka paljon helteellä pitäisi juoda?

Tarvitsemme päivässä nestettä 1,5–2 litraa. Helle saa hikoilun lisääntymään, joten on juotava enemmän.

En halua kuitenkaan antaa mitään tarkkoja litramääriä, sillä nesteentarve on yksilöllinen. Helteellä kannattaa juoda tasaisesti koko päivän ja seurata virtsaamistaan – se on hyvä mittari. Jos virtsaaminen vähenee paljon, ja virtsan väri muuttuu tummankeltaiseksi, on juomista lisättävä.

Helteellä kannattaa seurata virtsaamistaan – se on hyvä mittari. Jos virtsaaminen vähenee paljon, ja virtsan väri muuttuu tummankeltaiseksi, on juomista lisättävä.

Jano on sen sijaan huono mittari. Erityisesti iän myötä janon tunne tulee viiveellä. Nestettä pitää nauttia jo ennen kuin janottaa.

2. Vettä vai urheilujuomaa?

Vesi on paras hellejuoma. Vesi riittää janojuomaksi, jos syö monipuolisesti ja riittävän usein.

Ravinnosta saamme energiaa ja tärkeitä suoloja, kuten natriumia, kaliumia ja magnesiumia, joita poistuu hikoillessa paljon elimistöstä. Myös mehuilla, mehukeitoilla, maidolla ja piimällä voi täydentää nesteentarvettaan.

Jos ei jostain syystä pysty syömään, kannattaa veden lisäksi juoda urheilujuomia tai apteekista saatavia nesteytystuotteita. Vaikka helteellä ei ruoka oikein maistu, suosittelen syömään normaalisti. Silloin ei tarvitse kikkailla näiden erikoisjuomien kanssa.

3. Mitä jos ottaisi olutta tai viiniä janoon?

En suosittele. Alkoholi on pahasta erityisesti helteellä. Ensinnäkin alkoholi heikentää toiminta- ja arviointikykyä. Sammuminen auringonpaisteeseen voi olla vaarallista terveydelle tai jopa hengelle.

Alkoholi myös lisää helteen vaikutuksia, sillä se vaikuttaa lämmönsäätelyjärjestelmäämme lämmittäen meitä. Alkoholi myös kuivattaa, ja lisäksi veden juominen voi humaltuneena unohtua. Näin helteen aiheuttama nestehukka pahenee.

Kahvi ja teekään eivät ole ihanteellisia hellejuomia, sillä nekin poistavat nestettä kehosta.

4. Miten paahteelta kannattaa suojautua?

Usein suomalaiset hakeutuvat suoraan auringonpaisteeseen uimarannoille tai terasseille. Suosittelen sen sijaan menemään metsän siimekseen, jossa helteen pahin terä taittuu.

Meillä suomalaisilla on myös tapana vähentää vaatetusta mitä enemmän aurinko paistaa. Etelän maissa osataan suojautuminen paremmin. Mitä voimakkaammin porottaa, sitä peittävämmin pukeudutaan.

Kehon lämpötilaa voi alentaa myös viileillä suihkuilla tai pulahtamalla viileään veteen.

5. Entä jos helle saa kodin kuumenemaan liikaa?

Asuntoa voi yrittää viilentää suojaamalla auringonpuoleiset ikkunat verhoilla, kaihtimilla tai aurinkosuojakalvoilla.

Jos ulkona on lämpimämpää kuin sisällä, ikkunat kannattaa pitää kiinni ja tuulettaa asunto läpivedolla vasta iltaisin tai öisin, kun ulkoilma on viilentynyt.

Tuulettimet ovat hyvä apu, jos sisällä on alle 35 astetta. Tätä lämpimämmässä tuuletin vain vatkaa lämmintä ilmaa ja lisää kehon lämpökuormaa.

Helposti lämpiävässä asunnossa asuvan kannattaa harkita myös jäähdytinlaitteen tai ilmalämpöpumpun asentamista. Tuuletin ei viilennä ilmaa, mutta tehostaa hien haihtumista ja helpottaa näin oloa. Tuulettimet ovat hyvä apu, jos sisällä on alle 35 astetta. Tätä lämpimämmässä tuuletin vain vatkaa lämmintä ilmaa ja lisää kehon lämpökuormaa.

6. Mitä keholle tapahtuu helteellä?

Kuumassa ympäristössä kehon lämpökuorma kasvaa. Meidän lämmönsäätelyjärjestelmämme pyrkii säilyttämään kehon normaalin lämpötilan lisäämällä ääreisverenkiertoa ja hikoilua.

Kuumuus kuormittaa verenkierto- ja hengityselimistöä. Ääreisverenkierron lisääntyessä pintaverisuonet laajenevat, verenpaine laskee ja sydämen syke nousee. Voimakas hikoilu poistaa kehosta nestettä, mikä laskee edelleen verenpainetta.

Kannattaa muistaa, että jos harrastaa liikuntaa tai rehkii pihatöissä, lämpökuorma lisääntyy entisestään.

7. Millaisia ovat helteen terveyshaitat?

Kuumuudesta voi aiheutua väsymystä ja erilaisia lämpösairauksia. Mikäli lämmönsäätely heikentyy tai estyy esimerkiksi nestevajeen vuoksi, voi seurauksena olla lämpöuupumus eli hypertermia. Kansankielellä puhutaan usein auringonpistoksesta.

Lämpöuupumus kehittyy pikkuhiljaa neste- ja suolavajauksen seurauksena. Oireina ovat voimakas jano, hikoilu tai nihkeä iho, heikotus, päänsärky, pahoinvointi ja huimaus. Lämpöuupumukseen auttaa, kun juo vettä ja lepää viileässä. Jos oireet ovat voimakkaita tai ne eivät hellitä, kannattaa ottaa yhteys lääkäriin.

Pahentuessaan lämpöuupumus voi johtaa hengenvaaralliseen lämpöhalvaukseen, joka on Suomessa kuitenkin hyvin harvinainen.

Helle voi aiheuttaa pyörtymisen. Se johtuu verenpaineen laskusta. Ensiapuna pyörtynyt pitää laittaa makuulle viileään, nostaa jalat ylös ja avata kiristävät vaatteet.

Kuumuudesta voi aiheutua myös jalkojen turvotusta ja lihaskramppeja. Jalkojen turvotukseen auttaa, kun nostaa ne ylös. Lihaskramppeja voi yrittää estää syömällä magnesiumia.

8. Kenelle helle voi olla vaarallinen?

Kenelle tahansa, jos ei juo riittävästi ja oleskelee kuumuudessa pitkiä aikoja.

Riskiryhmään kuuluvat pienet lapset, vanhukset ja pitkäaikaissairaat. Vauvoilla ja pienillä lapsilla lämmönsäätelyjärjestelmä on heikommin kehittynyt kuin aikuisilla, ja heitä on suojeltava helteeltä. Lapset eivät myöskään itse ymmärrä suojautua kuumuudelta.

Vanhetessa taas elimistön lämmönsäätelykyky laskee, ja nestevajauksen riski suurenee. Vanhuksilla on usein myös erilaisia pitkäaikaissairauksia, jotka yhdessä lääkitysten kanssa voivat pahentaa helteen vaikutuksia.

Pitkäaikaissairauksista erityisesti sydän- ja verisuonisairaudet, mutta myös diabetes ja munuaissairaudet sekä hermoston sairaudet, voivat äityä kuumassa.

9. Pitääkö lääkitystä muuttaa helteellä?

Lääkärin kanssa kannattaa keskustella hyvissä ajoin siitä, miten kuumuus vaikuttaa sairauteen tai sen hoidossa käytettäviin lääkityksiin, ja mitä tehdä oireiden pahentuessa. Esimerkiksi ACE-estäjäryhmään kuuluva verenpainelääke kannattaa jättää tauolle helteellä, sillä lääkkeen ja kuumuuden yhteisvaikutuksesta verenpaine voi pudota liian alas.

Myös nesteenpoistolääkkeen annostelua voidaan joutua pienentämään. Perusterveilläkin voi tulla ongelmia lääkityksen kanssa. Esimerkiksi jotkut antibiootit voivat herkistää auringonvalolle ja aiheuttaa aurinkoihottumaa.

10. Tappaako helle?

Helteen aiheuttamista kuolemista on kohistu paljon viime vuosina, kun meille on sattunut muutamia todella lämpimiä kesiä. Mutta totta puhuen Suomessa kuolee vuosittain yli kymmenen kertaa enemmän ihmisiä kylmään ja pakkaseen.

Hellekuolemien määrä vaihtelee kesästä riippuen. Keskimäärin 100–200 ihmistä kuolee vuosittain helteeseen. Kuumimpina kesinä määrä on kuitenkin noussut jopa 400:ään. Hellekuolemat eivät yleensä liity lämpöhalvauksiin, vaan pitkäaikaissairauksien pahenemiseen.

Asiantuntijana yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall, Mehiläinen, Ympyrätalo.

Lue lisää: Juo helteellä riittävästi – Nämä lääkkeet ja kuivuminen voivat muuten johtaa munuaisvaurioon

Lue lisää: Näin lämpösairaudet vaanivat helteellä – Tunnista vaaran merkit ja nauti olostasi kuumassakin lomakohteessa

X