Hengästytkö herkästi? Näin voit vahvistaa hengityslihaksia ja keuhkoja, jotta hengitys kulkee helpommin

Kun hengitys ei kulje normaalisti ja hengästyy herkemmin, herää myös huoli. Näin hengittämiseen liittyviin kysymyksiin vastaa erikoislääkäri.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Jokainen voi vaikuttaa keuhkojensa kuntoon liikunnalla ja muilla elintavoilla.

Kun hengitys ei kulje normaalisti ja hengästyy herkemmin, herää myös huoli. Näin hengittämiseen liittyviin kysymyksiin vastaa erikoislääkäri.
Teksti: Tiina Suomalainen

Hengitys, hengästyminen ja hengätysvaikeudet herättävät useita kysymyksiä, kun arki muuttuu ja niihin kiinnittää yhä enemmän huomioita. Näin hengästymiseen liittyviin  kysymyksiin vastaa keuhko­sairauksien ja allergologian erikoislääkäri Annette Kainu, Terveystalo Kamppi.

1. Muuttuuko hengitys, kun vanhenee? Kuuluuko hengästyminen vanhenemiseen?

Hapenottokyky on huipussaan 25-vuotiaana ja lähtee sitten hitaasti laskemaan. Keuhkolääkärin korvaan kuitenkin särähtää, jos sanotaan, että hengästyminen olisi vääjäämättä osa ikääntymistä. Jokainen voi vaikuttaa keuhkojensa kuntoon liikunnalla ja muilla elintavoilla.

Ryhdymme kuitenkin herkästi välttelemään tilanteita, joissa hengästymme: menemme hissillä portaiden sijaan tai ajamme autolla ovelle asti, jotta ei tarvitse kävellä. Tästä alkaa kehittyä toimettomuuden ja liikkumattomuuden kehä, joka heikentää kuntoa ja hapenottokykyä entisestään. Mitä huonommaksi kunto menee, sitä vahvemmin sohva kutsuu.

Sen sijaan pitäisi jatkaa liikuntaa, vaikka se hengästyttäisi ja lisätä liikunnan rasittavuutta pikkuhiljaa. Pitäisi kulkea portaita ja valita lenkillä reittejä, joilla on ylämäkiä.

Lue myös: Tehokas ja vapaa hengitys vahvistaa keuhkot – Kokosimme venyttelyohjeet ja hengitysharjoitukset, jotka opettavat ohjaamaan omaa hengitystä

2. Onko syytä olla huolissaan hengästymisestä?

Kannattaa miettiä, onko hengästyminen alkanut vaivata pikkuhiljaa vai tullut yllättäen voimakkaana. Yhtäkkiä alkava hengenahdistus viittaa aina akuuttiin sairauteen, kuten keuhkoveritulppaan, sydäninfarktiin tai ilmarintaan.

Hiljalleen tulleen hengästymisen taustalla on mitä todennäköisimmin ihan arkinen juttu, kuten esimerkiksi se, että korona-aikaan monen liikkuminen on vähentynyt. Se heikentää kuntoa salakavalasti. Myös painonnousu panee hengästymään.

On myös hyvä erottaa toisistaan hengästyminen ja hengenahdistus. Hengästyminen voi tuntua ikävältä, mutta se menee pian ohi rasittavan liikunnan loputtua. Hengenahdistukseen liittyy muitakin oireita, kuten puristavaa tunnetta rinnassa tai huimausta.

3. Voiko keuhkoja vahvistaa enää aikuisena?

Kyllä voi. Jokainen on saanut syntymässä tietynkokoiset ja tietynlaiset keuhkot. Nuoruudessa keuhkoja voi kasvattaa isommiksi harrastamalla liikuntaa, mutta aikuisiällä se ei enää onnistu. Voimme silti kehittää hapenottokykyä ja pitää keuhkoista mahdollisimman hyvää huolta.

Ihan ensimmäinen ohje on tietysti lopettaa tupakointi, jos tupakoi. Moni pitkään tupakoinut miettii, onko lopettamisella enää väliä. On sillä. Menneeseen ei voi vaikuttaa, mutta tulevaan pystyy aina vaikuttamaan.

4. Jotta keuhkot vahvistuisivat, pitääkö liikkua hapenottokyvyn äärirajoilla?

Tavalliselle tallaajalle riittävät aikuisten liikuntasuositukset, jotka eivät nekään ihan helpolla täyty. Viikkoon pitäisi sisältyä reipasta tai rasittavaa liikuntaa, lihaskuntoa vahvistavaa liikuntaa sekä hyötyliikuntaa. Olennaista on säännöllisyys.

Askelia pitäisi kertyä päivässä 10 000 eli keskimäärin 7 kilometriä. Etätyöläiselle lukema on niin korkea, että sen saavuttaakseen on lähdettävä lenkille.

Kannattaa kävellä ylämäkiä, vaikka hengästyttää.

Halutessaan voi tehdä HIIT-treenejä, jotka ovat varsin hyviä hapenottokyvyn kehittäjiä. HIIT tarkoittaa korkeatehoista intervallitreeniä. On esimerkiksi olemassa lyhyitä, vain 7 minuutin, tehotreenejä, joihin kuuluu erilaisia kehonpainoharjoitteita. Näitä treenejä voi mainiosti tehdä kotona ilman laitteita.

Lue myös: Osaatko hengittää oikein? Syvähengitys ja voimavenyttelyt tuovat helposti energiaa arjen keskelle

5. Vahvistaako hyvä lihaskunto keuhkoja?

Vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana on alettu ymmärtää sitä, miten paljon hyötyä isojen lihasten harjoittamisesta on hapenottokyvylle. Yksinkertaistetusti voikin sanoa, että vahvistamalla reisilihaksia vahvistat keuhkoja.

Isoissa lihaksissa on paljon lihassoluja. Kun niihin panee vauhtia, samalla tulee vipinää aineenvaihduntaan ja verenkiertoon. Lihakset ovat tärkeässä osassa siinä, miten elimistö käyttää happea.

Jos sairastaa esimerkiksi keuhkoahtaumatautia tai astmaa, on keuhkojen limakalvoilla matala-asteinen tulehdus. Aineenvaihduntaa parantamalla päästään nitistämään myös tätä tulehdusta.

Jos haluaa välttää kuntosaleja, lihaskuntoa voi vahvistaa myös kotona. Ei se ole välineistä kiinni, vaan voi tehdä istumasta seisomaan nousuja ja nostella maitolitroja.

6. Auttaako pulloon puhaltaminen?

Pulloon puhallus eli vastusharjoittelu, jossa vesi toimii vastuksena, on erittäin halpa ja kätevä konsti irrottaa limaa keuhkoista. Markkinoilla on myös suomalainen laite, jossa vesi lämpenee ja höyrystyy. Tämä tehostaa liman irtoamista.

Pulloon puhaltaminen voi auttaa hengitystieinfektioista ja astmasta kärsiviä, mutta ei siitä ole perusterveelle ihmiselle mitään hyötyä.

7. Miten hengityslihaksia voi vahvistaa?

Sisäänhengityslihaksia ovat uloimmat kylkivälilihakset ja pallea, uloshengityslihaksia ovat sisemmät kylkivälilihakset ja vatsalihakset.

Hengityslihaksia voi vahvistaa harrastamalla hengästyttävää liikuntaa. Omaan hengitykseen ja hyvinvointiin voi vaikuttaa myös tekemällä erilaisia hengitysharjoituksia ja opettelemalla rentouttamaan hengitystään.

8. Voisiko hengitysvaikeuksien syynä olla astma?

Jos huomaa, että hengitys ei kulje, voi syynä tosiaan olla astma. Astma on naisilla yleisempi kuin miehillä. Sen puhkeaminen keski-iässä liittyy todennäköisesti hormonaalisen toiminnan muutoksiin.

Astman diagnostiset kriteerit ja lääkkeiden erityiskorvattavuuden kriteerit ovat Suomessa tiukat. Jos astmaa sairastaa vajaa 10 prosenttia väestöstä, on meillä toiset 10 prosenttia, jotka kärsivät oireista silloin tällöin.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 3/21.

Lue myös: Leipuri-Tommi, 33, kärsi jatkuvista hengitysoireista – kyseessä olikin ammattitauti: ”Jälkeenpäin ajateltuna sairastuminen oli minulle lottovoitto”

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X