Herätys mies 40+! Ryhdy nyt huolehtimaan terveydestäsi – Elintavat ja sukurasitteet alkavat jo vaikuttaa hyvinvointiisi

1. Missä iässä miehen kannattaisi alkaa aktiivisesti kiinnittää huomiota terveyteensä?

Terveyteen kannattaa tietysti kiinnittää huomiota aina. Mutta nelikymppisenä mies on ehtinyt ikään, jossa elintavat ja sukurasitteet alkavat hiljalleen vaikuttaa. Tällöin olisi viimeistään hyvä katsoa peiliin.

2. Jäävätkö miehet terveysasioissa naisia vähemmälle huomiolle?

Usein kyllä. Armeijassa tai siviilipalveluksessa miehet käyvät terveystarkastuksessa ja saavat puuttuvat rokotukset, mutta sen jälkeen miesten terveyttä ei julkisen terveydenhoidon aloitteesta seurata.

Poikkeuksena ovat kampanjat, kuten esimerkiksi Helsingin kaupungin Kundit kondikseen, joka tarjoaa kaikille 40 vuotta täyttäneille miehille mahdollisuuden sähköiseen terveystarkastukseen.

Työssä käyvät miehet ovat yleensä työterveyshuollon piirissä ja usein palveluihin kuuluvat säännölliset terveystarkastukset. Työttömät, opiskelijat ja yrittäjät jäävät kuitenkin näiden palveluiden ulkopuolelle.

3. Jos ei ole oireita, onko terveystarkastuksista hyötyä?

Jos ei ole oireita eikä erityisiä sukurasitteita ja jos elintavat ovat kunnossa, terveystarkastuksissa on turha rampata tiuhaan. Mutta neljänkympin rajapyykin jälkeen terveystarkastus esimerkiksi viiden vuoden välein voi olla paikallaan.

Jos suvussa on ollut esimerkiksi sydän- tai aivoinfarkteja, kakkostyypin diabetesta tai tiettyjä syöpiä, kannattaa terveyttä seurata tarkemmin.

Elintavat merkitsevät paljon. Tupakointi on aina syy käydä säännöllisesti terveystarkastuksessa. Lisäksi runsas alkoholinkäyttö, liikkumattomuus ja ylipaino ovat riskitekijöitä.

Paastoa vaativasta verikokeesta selviää jo aika paljon: perusverenkuva, glukoositasapaino, rasva-arvot sekä maksan ja haiman kunto.

4. Kannattaako käydä eturauhasen PSA-testissä säännöllisesti?

Nykytiedon valossa oireettomia miehiä ei ole syytä seuloa ylidiagnosoinnin vuoksi. Verestä tehtävän PSA-tutkimuksen korkea arvo kyllä viittaa syövän mahdollisuuteen, mutta syöpä saattaa olla vielä niin alkutekijöissään, että sen hoidosta on enemmän haittaa kuin hoitamatta jättämisestä.

5. Milloin eturauhanen pitää tutkituttaa?

Jos on oireita, kuten tihentynyttä virtsaamisen tarvetta, virtsaamispakkoa ja pidätyskyvyn häiriöitä, on syytä mennä lääkäriin. Virtsaamisvaivojen syynä voi olla myös eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu, joka on normaali ikääntymiseen liittyvä ilmiö.

Jos lähisuvussa on ollut eturauhassyöpätapauksia nuorella iällä, on syytä tehdä PSA-määritys ja seuranta 1–4 vuoden välein 40-vuotiaasta alkaen.

Oireettomilta eturauhanen kannattaa tutkia viisikymppisenä. Tärkeintä on lääkärin tekemä tunnustelu, jolla pystytään arvioimaan eturauhasen koko ja mahdolliset kyhmyt.

6. Miehethän alkavat kärsiä korkeasta verenpaineesta kymmenen vuotta naisia aiemmin. Missä iässä verenpaine pitäisi tarkistaa?

Verenpaine kannattaa mittauttaa viimeistään nelikymppisenä. Jos arvot ovat hieman koholla, verenpainetta on seurattava. Korkeat lukemat vaativat jo lääkärikäyntiä.

Verenpainetta voi mainiosti seurata kotona. Omaseuranta on itse asiassa parempi vaihtoehto kuin kertamittaus terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolla.

7. Pitäisikö jokaisen käydä EKG:ssä?

Jos ei ole oireita, kuten rytmihäiriöitä tai äkillisiä pyörtymisiä, en näe syytä käydä EKG:ssä ennen viittäkymppiä. 50 vuotta täyttäneeltä kannattaa ottaa EKG ihan sen vuoksi, että saadaan yksi normaali sydänkäyrä. Jos myöhemmin tulee oireita, on jotain, mihin verrata.

8. Milloin kolesteroliarvot olisi hyvä tarkistaa?

Myös kolesteroliarvot on hyvä käydä mittauttamassa nelikymppisenä. Jos rasva-arvot ovat viitearvojen sisällä eikä suvussa esiinny kohonnutta kolesterolia, mittaus noin viiden vuoden välein riittää.

Jos kolesteroli on hieman koholla ja jos on lisäksi sukurasitetta, eli korkeaa kolesterolia tai sydäninfarkteja nuorella iällä, statiinilääkitys kannattaa aloittaa.

THL:n sivuilta löytyy FINRISKI-laskuri, jolla voi arvioida riskiä sairastua sydäninfarktiin tai vakavaan aivoverenkiertohäiriöön seuraavan kymmenen vuoden aikana.

9. Entä milloin verensokeri kannattaa mittauttaa?

Nelikymppisenä sekin on syytä tarkistaa – oireilevilta toki jo aiemmin. Jos epäilee diabetesriskiä, kannattaa myös tehdä Diabetesliiton sivuilla testi, jolla kartoittaa omia riksitekijöitä.

Ylipaino, miehellä yli metrin mittainen vyötärönympärys, huonot elintavat ja sukurasite nostavat riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen.

10. Paljon puhutaan miesten vaihdevuosista. Olisiko keski-iässä syytä mittauttaa testosteronitasoja?

Jos plus viisikymppinen mies alkaa kärsiä väsymyksestä, masennuksesta, ärtyneisyydestä tai erektiohäiriöistä, kannattaa tarkistuttaa testosteroniarvot. Lääkkeellisen hoidon ohella vaihdevuosioireita voi lievittää elintapamuutoksilla.

11. Milloin olisi syytä käydä sukupuolitautitestissä?

Jos on harrastanut suojaamatonta seksiä Suomessa tai ulkomailla, suosittelen sukupuolitautitesteissä käymistä. Klamydia ja tippuri voivat olla myös oireettomia.

HIV:n ensioireet saattavat mennä ohi huomaamatta, sillä ne muistuttavat flunssan oireita.

12. Miten erilaisia sairauksia voi ennakoida tai ehkäistä?

Ihminen pystyy tekemään itse paljon. Esimerkiksi kakkostyypin diabeteksesta ja korkeasta verenpaineesta voi sairauden alkuvaiheessa parantua pelkillä elintapamuutoksilla.

Suolisto-oireiden kanssa on syytä olla tarkkana. Jos suoliston toiminta muuttuu radikaalisti ja oireet pysyvät, niin etenkin yli 50-vuotiaan kannattaa varata aika lääkärille. Oireet voivat kieliä suolistosyövästä.

Melanoomaa voi ehkäistä välttämällä ihon palamista auringossa.

Asiantuntijana työterveyslääkäri Toni Vänni.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkäri-lehdessä 10/18.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti