Huimauksen syyt - Mitä tehdä, kun tasapaino pettää? Näin lääkäri vastaa 10 kysymykseen huimauksesta

Huimauksen syyt ovat tavallisimmin aivojen verenkiertohäiriöt, jännitysniska, hyvänlaatuinen asentohuimaus, elimistön ikääntymiseen liittyvä huimaus ja paniikkihäiriö. Myös tietty lääkitys voi aiheuttaa huimausta.

Kysyimme asiantuntijalta 10 kysymystä huimauksen syistä. Näin vastaa korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Erkka Rönkä Oulun Terveystalosta.

1. Onko huimaus aina vakavaa?

Huimaukseen liittyy ikävä hallinnan menettämisen tunne, mutta se on onneksi pääasiassa hyvänlaatuinen ­vaiva. Mutta jos huimaus on uusi oire, eikä sille ole mitään selvää selitystä, se kannattaa tutkia. Syytä ei aina tarvitse hakea kaukaa, jos ei ole esimerkiksi vähään aikaan syönyt tai juonut tai on viettänyt päivän kuumassa lämpötilassa.

Huimaustutkimukset ovat helppoja ja onnistuvat saman tien lääkärin vastaanotolla. Useimmiten ei tarvita kuvantamistutkimuksia.

Lue myös: Miksi minua huimaa? Onko huimaus vaaratonta vai vakavaa? Näin neurologi vastaa 9 kysymykseen huimauksesta

2. Voiko huimauksen syyt päätellä itse?

Pyörittävä huimaus on yleensä korvaperäinen vaiva. Keinuttava, kaatava huimaus viittaa aivoperäiseen huimaukseen, eli syy siihen on neurologinen, kuten migreeni.

Pyörittävässä ­huimauksessa ympäristö tuntuu pyörivän silmissä samalla tavoin kuin karusellin jälkeen. ­Kaatavassa huimauksessa kävely viettää kaatavalle puolelle. ­Tunne voi olla niin voimakas, ettei tuolilla istuminen onnistu. Huimauksen voimakkuus ei ­kulje käsi kädessä vakavuuden kanssa. Korvaperäinen hui­maus ei uhkaa henkeä, mutta se voi tehdä olon todella kurjaksi.

Huimauksessa elimistön ­tasapainojärjestelmä on häiriintynyt. Tasapainojärjestelmä koostuu kiihtyvyyttä aisti­vista sisäkorvan osista ja aivo­rungon tumakkeista, jotka saavat tiedon kehon asennosta silmien, ihon, nivelten ja lihasten aistinjärjestelmien välityksellä.

Häiriö missä tahansa tasapainojärjestelmän osassa välittää aivoille ristiriitaista tietoa ympäristöstä, mikä aistitaan huimauksena.

3. Mitkä ovat ikäihmisen huimauksen syyt?

Ikä voi aiheuttaa muutoksia sisäkorvaan, hermotukseen, verenkiertoon ja kaularankaan, ja muutokset altistavat huimaukselle. Sairaudet, kuten diabetes ja verenpainetauti, lisäävät muutoksia.

Iäkkäillä on usein jokin lääkehoito ja huimaus on tavallinen lääkkeen haitta.

Ikäihmiselle huimaus voi olla vaaraksi, sillä se voi johtaa kaatumistapaturmaan.

Lue myös: Huimaus iskee yllättäen – Miten asentohuimausta ehkäistään?

4. Mitkä lääkkeet huimaavat?

Mieliala- ja unilääkkeet, sydän- ja verisuonisai­rauksien sekä eturauhasvaivojen hoitoon tarkoitetut ­lääkkeet aiheuttavat ­monelle huimausta. Jotkut lääkkeet alentavat verenpainetta ja ­aiheuttavat pystyyn noustessa huimausta. Huimaus voi myös olla usean lääkkeen yhtäaikaisen käytön seurausta.

Lääke on todennäköinen syy huimaukseen, jos ­vaiva ­ilmaantuu samaan aikaan kuin uusi lääke otetaan käyttöön. Jos itse epäilee lääkettä huimauksen syyksi, kannattaa ottaa ­yhteys lääkäriin, jolloin ­lääke voidaan vaihtaa toiseen tai ­pienentää annosta.

Lue myös: Onko huimaus vaarallista? Milloin on syytä hakeutua lääkäriin?

5. Mitä voi tehdä, jos makuulle meno heitättää?

Kyse on todennäköisesti asentohuimauksesta. Tällöin huimauksen syyt löytyvät sisäkorvassa sijaitsevasta tasapainoelimestä ja kolmesta nesteen täyttämästä, erisuuntaisesta kaarikäytä­västä. Asentohuimauspotilaalla käytäviin on eksynyt kalkkikivihitusia eli otoliitteja. Väärään paikkaan joutuneet hituset ­antavat aivoille väärää tietoa kehon liikkeistä, mistä seuraa huimauskohtaus.

Hoitona käytetään liikesarjoja, joilla korvaan kertynyt sakka siirretään toiseen paikkaan. Liikesarjoja on kolme erilaista, ja sarja valitaan sen mukaan missä kaarikäytävässä sakka sijaitsee.

Jotta liikkeistä olisi hyötyä, lääkärin olisi hyvä tutkia ja paikallistaa sakan sijainti.

Pyörtyminen ei oikeastaan ole huimausta lainkaan, vaan kyse on matalasta verenpaineesta. Joskus taustalla voi olla pieni rytmihäiriö, joka heikentää hetkellisesti verenkiertoa.

6. Miksi huimaus heikentää kuuloa?

Jos huimaukseen ­liittyy korvien humina, pahoin­vointi ja kuulon heikentyminen, kyse voi olla Mèniéren taudista, kroonisesta sisäkorvan sairaudesta. Siinä sisäkorvan nesteen paine nousee, mikä ­aiheuttaa ­huimauskohtauksia. Niihin liittyy pahoinvointia ja oksentelua, ja ne voivat kestää kerralla tunnista vuorokauteen.

Mèniéren taudissa kohtaus kertoo yleensä tulostaan yksilöllisillä, ennakoivilla ­oireilla, jolloin ihminen osaa hakeutua kotiin. Sisäkorvan paineen nousua voi koettaa ehkäistä vähäsuolaisella ruokavaliolla ja betahistadiinilääkkeellä.

Lue myös: Menieren taudin ehdoilla – Eilan huteruus oli merkki sairaudesta

7. Suojaako hyvä tasapaino huimaukselta?

Hyvä tasapaino ei suojaa, mutta se helpottaa huimauskohtauksista ­toipumista. Liikkumaan tottuneen ihmisen liikkeissä on ­varmuutta. Hyvä tasapaino on tärkeää ­varsinkin, jos toinen korva on esimerkiksi tasapainoelimen tulehduksen vuoksi pois ­pelistä.

Epätasaisessa ­maastossa ­kävely treenaa tasapainoa. Sitä voi harjoittaa varta ­vasten ­esimerkiksi seisomalla yhdellä ­jalalla. Jos tasapaino on ­huono, alkuun kannattaa ­irrottaa ­jalkaa alustasta vain ­sentin pari ja huolehtia, että saa ­tarvittaessa seinästä tukea.

Lue myös: Tasapaino ja koordinaatio kuntoon! Katso ohjeet kuuteen liikkeeseen, joilla kehität ja ylläpidät motorisia taitoja

8. Mikä auttaa työpäivän jälkeen tulevaan huimaukseen?

Jos työpäivän jälkeen on usein hutera olo, syy siihen on varmaankin työergonomiassa ja kiireessä, joka saa ihmisen jännittämään niskahartiaseutua ja unohtamaan tauot. Istuma-asennossa ryhti lysähtää helposti. Lysyyn painunut ­ryhti tuntuu niska- ja pään­särkynä, jopa huimauksena. Yläselkää vahvistavat ja rintaa avaavat liikkeet sekä rintarangan liikkuvuusharjoitteet korjaavat ryhtiä.

Liikunta on hyvä ­lääke ­niskahartiaseudun ­jumituk­sista johtuvaan huimaukseen. Töissä kannattaa nousta ylös tuolista ja ojentaa ranka ja ­tehdä hartioilla pumppaavaa ­liikettä. Jos mahdollista, ainakin osa työmatkasta kannattaa ­kävellä. Tavarat voi laittaa selkäreppuun, jolloin kädet saavat liikkua vapaasti.

9. Mikä tehdä, jos jalat meinaavat karata alta?

Äkillinen tasapainohermon virustulehdus, vestibulaarineuroniitti, vie jalat alta ja tekee olon niin huonoksi, että ihminen hakeutuu hoitoon. Pelottavan tuntuinen sairaus paranee itsestään muutamassa viikossa.

Pyörtyminen ei oikeastaan ole huimausta lainkaan, vaan kyse on matalasta veren­paineesta. Joskus taustalla voi olla pieni rytmihäiriö, joka heikentää hetkellisesti verenkiertoa.

Jos kaatuminen uhkaa, ­kannattaa hakeutua makuulle lattiatasoon ja nostaa ­jalat ylös seinää vasten. Asento ­tukee päähän kulkevaa verenkiertoa.

Huimaukseen liittyvä rytmihäiriö pitää tutkia.

10. Koska huimauksen syyt kannattaa selvittää lääkärissä?

Jos huimaus alkaa ­äkillisesti ja siihen liittyy halvaus­oireita, tuntopuutoksia, ­kömpelyyttä tai nielemisvaikeuksia tai puhe puuroutuu, kyse on ­aivoverenkierron ­häiriöstä. Silloin tarvitaan ambulanssia. Aivoverenkiertohäiriöitä on kaiken ikäisillä, mutta ne yleistyvät voimakkaasti 60 ikävuoden jälkeen.

Huimaus voi olla myös aivokasvaimen oire, mutta tällöin potilaalla on usein myös muita oireita.

Artikkelia on muokattu 1.12.2023 klo 10:43