Huolla aivoja ja pidä muisti kirkkaana – Lue aivotutkija Minna Huotilaisen neuvot

Jos uni tai jokin muu elämän osa-alue on hunningolla, siitä herkästi kärsii myös muisti. Näin huollat aivojasi ja pidät pääsi kirkkaana.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Tanssi on hyväksi muistille.

Jos uni tai jokin muu elämän osa-alue on hunningolla, siitä herkästi kärsii myös muisti. Näin huollat aivojasi ja pidät pääsi kirkkaana.
Teksti: Laura Savolainen

1. Millainen käyttäytyminen on kaikkein vaarallisinta muistille?

Muisti vaatii usein rauhallista, häiriötöntä hetkeä toimiakseen. Pahinta muistille on hyppivä tarkkaavaisuus, jossa annamme keskeyttää itsemme ja keskitymme vain hyvin nopeisiin tehtäviin.

Jos esimerkiksi somen jatkuvasta selailusta tulee elämäntapa, koulutamme aivomme pomppimaan asiasta toiseen. Se jättää jälkensä.

Kun ihminen yrittää keskittyä kirjan lukemiseen, hän saattaakin karata pian kissavideoiden pariin. Ihminen ei enää kykene keskittymään, vaan etsii aivoille nopeita palkintoja. Näin tiedon vastaanottaminen, prosessointi, muistiin painaminen ja sieltä käyttöön palauttaminen kärsivät.

Puhelinriippuvuudesta voi opetella eroon asteittain. Aseta itsellesi aikaraja, jolloin puhelin on pannassa ja lisää aikaa vähitellen. Sovi, ettette vaikka puolison tai ystävän kanssa jutellessa käytä puhelinta.

Säädä tietokoneeseen keskittymisen avustaja, joka estää ruudulle ilmestyvät ponnahdusviestit.

2. Millä tavoin muistista­ täytyisi pitää huolta työelämässä?

Saatamme työskennellessämme käyttää muistia täysin turhiin toimintoihin.

Turhaa muistikuormaa työpaikalla voivat esimerkiksi lisätä tietokoneohjelmat, jotka vaativat erilaisten numerosarjojen muistamista. Projektikoodien ja salasanojen kanssa puljaaminen vie aivojen kapasiteettia, jonka voisi valjastaa tärkeämpään, kuten asiantuntemuksen kerryttämiseen.

Jatkuvat keskeytykset ja turhien asioiden pyörittely johtavat herkästi säheltämiseen, jolloin ihminen ei opi uutta saati kerrytä ammattitaitoa.

3. Miten kannattaisi­ syödä­, jotta muisti ­pelaisi optimaalisesti?

Nyrkkisääntö on, että elintavat, jotka ovat hyviä keholle, ovat terveellisiä myös muistille.

Kovat rasvat tukkivat muistin toiminnalle elintärkeitä­ aivojen pieniä verisuonia. Jos käyttö on vuosikymmeniä runsasta, voi kehittyä hitaasti etenevä, dementiaa aiheuttava pienten suonten tauti.

Kovia rasvoja on makkarassa ja rasvaisessa lihassa, mutta myös kermassa ja viinereissä.

Kova rasva kannattaa korvata pehmeällä, jota on esimerkiksi ruokaöljyssä, margariinissa, pähkinöissä ja kalassa. Verenpaine ja kolesteroliarvot kannattaa mitata säännöllisesti.

Alkoholi tappaa muistille tärkeitä aivosoluja. Jos juo joka päivä yksi kaksi olutta, se on aivoille liian kova kuorma. Dramaattisimmillaan alkoholinkäyttö voi johtaa aivoverenkiertohäiriöön.

4. Miten liikunta hoitaa muistia?

Liikkuminen ja muisti ovat vahvassa yhteydessä toisiinsa.

Kun veri lähtee liikkuessa kiertämään, se vie aivoihin happea. Liike saa myös aikaan muutoksia välittäjäaineiden pitoisuuksissa. Urheillessa aivojen muistialueella käynnistyy uusien muistia ylläpitävien hermosolujen tuotanto, neurogeneesi.

Liikettä olisi hyvä ripotella aina istumisen lomaan ja harrastaa reipasta liikuntaa yhteensä 2,5 tuntia viikossa.

5. Palautuminen on ­muistille tärkeää, ­miten se tehdään?

Puurtaminen tuntikausia paikallaan syö sekä muistia ja työn laatua. Ihmisen pitäisi oppia hoksaamaan, milloin tauko on paikallaan. Se on uusi työelämätaito.

Tauko kannattaa suunnitella etukäteen. Soita vaikka kaverille tai jumppaa – tee siis jotain sellaista, joka tuo mielihyvää ja irrottaa ajatukset työstä.

Liikunta tekee hyvää istujalle, kun taas fyysinen työ on hyvä keskeyttää välillä vaikka nostamalla jalat ylös.

Uni on muistin tallentumisen aikaa. Jos ihminen ei nuku kunnolla, tallennusprosessi voi kärsiä. Vaikka oppimista on tapahtunut päivällä, tieto tuntuu ikään kuin mystisesti kadonneen yön aikana. Huonosti nukutun yön jälkeen uutta tietoa on myös vaikeampi omaksua.

6. Miksi toisten seura ­ylläpitää muistia?

Yksin jääminen on aivoille iso riski. Aivot elävät silloin ikään kuin eräänlaisessa puutostilassa. Ihminen voi salakavalasti tottua yksinäisyyteen, tylsistyä ja masentua.

Masentuneena ihminen menettää mielenkiinnon muihin ihmisiin ja asioihin, eikä opi uutta. Kun mielellä ei ole askarreltavaa, muistikin heikkenee.

7. Millaiset harrastukset tukevat muistia?

Tutun musiikin kuunteleminen on muistille tehokasta jumppaa. Pelkkä kuuntelu aktivoi aivojen muistialueita, sillä aivot automaattisesti ennakoivat, miten laulu jatkuu. Vaikutus voimistuu, jos laulaa ja tanssii mukana.

Tanssi on jo itsessään hyväksi muistille koska uusien askelkuvioiden treenaamisessa tapahtuu oppimista.

Opiskelukin kannattaa. Samalla kun aivot pääsevät neuletyön tai kurssikirjan äärellä töihin, ihminen saa yhteyden muihin ja saa itselleen seuraa.

8. Miten vuorotyö vaikuttaa­ muistiin?

Kolmivuorotyö, jossa osa vuoroista tehdään öisin, on kuormittavampaa kuin toimistoaikaan tehtävä työ. Se väsyttää ja nakertaa keskittymistä ja muistia.

Se ei myöskään sovi kaikille.

Vaikka vuorot olisi suunniteltu optimaalisesti, osa kärsii vuorotyöunihäiriöstä, eli uni häiriintyy eikä palautuminen onnistu. Ja kun uni ei pääse huoltamaan aivoja, niiden kuorma kasvaa ja muisti kärsii.

9. Voiko jatkuva stressi­ heikentää muistia­, jopa altistaa muistisairauksille?

Stressi on sama asia aivoille kuin liike on lihaksille. Sitä on oltava sopiva määrä, jotta pysymme vireessä. Aivoille tekee välillä hyvää ottaa kaikki kapasiteetti käyttöön.

Stressi on haitallista muistille vain, jos se pitkittyy.

Kuormittavaa työtä on tauotettava, jotta aivot ehtivät ­palautua. Tiedetään, että jos ihminen käy koko ajan yli­kierroksilla eli kokee kiirettä­ ja stressiä eikä palaudu, riski­ sairastua monenlaisiin tauteihin, myös muistiongelmiin, kasvaa.

10. Tuntuu, etten­ muista. Mistä­ ­merkeistä kannattaa­ mennä lääkäriin?

Moni on huolissaan muististaan. Kaikille sattuu näitä, että vaikkapa puolison syntymäpäivä tai naapurin nimi, jotka ehdottomasti pitäisi muistaa, eivät palaudukaan mieleen.

Kuitenkin jos vakavampia muistioireita alkaa tulla, usein se on joku muu, joka sen huomaa.

Jos puoliso tai ystävä ihmettelee muistamattomuuttasi, kannattaa lähteä selvittämään, mistä on kysymys.

Muistitestejä tehdään terveysasemilla ja työterveyshuollossa.

Alkaviin muistisairauksiin voi liittyä myös eksyminen ja tavaroiden hukkaaminen.

Asiantuntijana aivotutkija, professori Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta.

X