Iskikö flunssa? Hoida vilustumista nesteytyksellä, sinkillä ja riittävällä levolla

Jaa kaverilleTilaa Seura
Flunssan hoito ja käsihygienia
© istockphoto
Yhtäkkiä yksi jos toinen ympärillä on flunssassa. Miksi? Miten oman sairastumisen voi välttää ja miten flunssasta paranee mahdollisimman nopeasti?

1. Miksi moni sairastuu flunssaan juuri syksyllä?

Kun lomakausi päättyy, ihmiset palaavat työpaikoille, kouluille ja päiväkoteihin. Flunssa leviää kosketus- ja pisaratartuntana, ja kun ihmiset ovat enemmän sisätiloissa lähellä toisiaan, moni saa flunssatartunnan.

Isoissa ihmisryhmissä usein aina jollakin on tartuttava pöpö: tämä näkyy hyvin esimerkiksi päiväkodeissa, jolloin iso joukko lapsia tapaa ehkä ensimmäistä kertaa toisensa ja kokoontuu samoihin tiloihin. Välttämättä ei mene montaa viikkoa, kun yksi ja toinen on flunssassa. Sinänsä flunssaa on liikkeellä ympäri vuoden ja infektiot leviävät vuodenajasta riippumatta samalla tavalla.

Tutkimustiedon mukaan kylmä altistaa jonkin verran flunssatartunnoille. Tämä lienee yksi selittävä tekijä sille, miksi on todennäköisempää sairastua flunssaan talvella kuin kesällä.

2. Miten tartunnalta voi suojautua?

Yksinkertainen ja toimiva keino on muistaa hyvä käsihygienia. Kädet kannattaa pestä aina ennen ruokailua, vessassa käymisen jälkeen ja kotiin tullessa. Kädet on hyvä pestä lämpimällä vedellä ja saippualla huolellisesti.

Varsinkin flunssa-aikana käsipyyhkeet on hyvä vaihtaa päivittäin. Esimerkiksi työpaikkojen avoimissa tiloissa kannatta tarvittaessa käyttää myös käsidesiä ja esimerkiksi ovenkahvojen puhtauteen on hyvä kiinnittää erityistä huomiota. Työpaikoilla olisi hyvä käydä ääneen läpi, että kukaan ei tule kipeänä töihin – sekä itsensä että tarttumisriskin vuoksi.

Flunssaviruksia on satoja. Tämän takia viime viikolla sairastettu flunssa ei suojaa sairastumiselta uuteen flunssaan seuraavalla viikolla.

3. Miten kannattaa toimia, jos flunssa kuitenkin iskee?

Tärkeintä on levätä. Tämä ei tarkoita, että koko aika on makoiltava sängyssä, vaan jos vointi antaa myöden, voi hyvin lukea esimerkiksi kirjaa tai katsella televisiota.

Tukkoisuutta voi helpottaa höyryhengitys. Höyryn ei tarvitse olla tulikuumaa, vaan 40−50 asteen lämpö riittää hyvin. Kipeänä ei kannata mennä saunaan, mutta lämmin suihku voi helpottaa oloa. Vilustuneena ei tarvitse pukeutua tavallista lämpimämmin, sillä liian monta vaatekerrosta päällekkäin voi saada olon tuntumaan lähinnä tukalalta, eikä sillä ole vaikutusta paranemisnopeuteen.

Tarvittaessa kipeää oloa voi helpottaa tulehduskipulääkkeillä. Legenda siitä, että kuume menisi ohi nopeammin, kun sitä ei lääkitse, ei pidä paikkansa.

4. Kuinka paljon flunssassa on juotava nestettä?

Aikuisen olisi hyvä juoda terveenä nestettä noin 1,5−2 litraa vuorokaudessa. Flunssaisena, ja etenkin kuumeessa, kannattaa juoda ainakin puoli litraa enemmän kuin normaalisti ja aina, jos on jano. Tämä johtuu siitä, että elimistö menettää kuumeessa tavallista enemmän nestettä.

Vanha hyvä keino on juoda lämmintä mehua. Halutessaan juomaan voi sekoittaa lusikallisen hunajaa.

Paranemisen nopeuden kannalta ei ole merkitystä, onko juotava lämmintä vai kylmää. Tukkoisuuteen voi tuoda helpotusta lämmintä juomaa tai ruokaa paremmin esimerkiksi jäätelö.

Flunssan hoito ja c-vitamiini

istockphoto

5. Lyhentääkö sinkki flunssan kestoa?

Kovin vankkaa tutkimustietoa tästä ei vielä ole, mutta näyttää siltä, että sinkkiasetaatista on jonkin verran hyötyä. Se voi ennaltaehkäistä flunssaa, kun sitä ottaa heti ensioireiden ilmaannuttua. Lisäksi sinkki lyhentänee flunssan kestoa.

Sinkkiä ei kannata syödä jatkuvasti, sillä sen sivuvaikutuksista voi olla enemmän haittaa kuin hyödyistä etua. Sinkki voi aiheuttaa esimerkiksi suolisto-oireita, kuten ripulia ja pahoinvointia.

6. Kuinka paljon C-vitamiinista on hyötyä?

C-vitamiini auttaa elimistöä paranemaan nopeammin, mutta se vaatii tepsiäkseen runsasta päivittäistä C-vitamiinimäärää.

C-vitamiinia voi nauttia tabletteina, mutta varsinkin flunssa-aikaan kannattaa terveenäkin syödä sitä sisältäviä ruokia. C-vitamiinia on paljon esimerkiksi sitrushedelmissä, kiiveissä, tyrnissä, paprikassa, persiljassa ja monissa marjoissa.

7. Onko yskänlääkkeestä apua?

Tutkimusnäyttö tukee uskomusta siitä, että yskä lähtee yskimällä, sillä yskänlääkkeistä ei ole juuri todettu olevan hyötyä. Ne voivat aiheuttaa myös helposti sivuvaikutuksia, kuten väsymystä ja huimausta. Lääkärit eivät nykyään juuri määrää lapsille yskänlääkettä ja aikuisillekin vain silloin, kun yskä on hyvin häiritsevää ja estää esimerkiksi nukkumisen.

Kotikonstina yskään auttaa runsas juominen, joka pitää limakalvot kosteina. Myös kurkkupastillit ja apteekissa myytävät imeskelytabletit helpottavat usein oloa, sillä ne lisäävät syljen eritystä, mikä pitää nielun kosteana ja vähentää yskimistä. Imeskelytablettien on hyvä olla sokerittomia.

8. Voiko flunssaisena urheilla?

Jos kehoa kuormittaa kipeänä, toipuminen viivästyy. Jos vointi on jo virkeä, eikä lämpöä ole, liikkumista voi kokeilla vaikka lyhyellä kävelylenkillä. Sen jälkeen kannattaa kuulostella omaa oloa: tuntuuko olo vielä sairaalta, alkaako yskittää, pitääkö nenää niistää yhtenään?

Mikäli olo vaikuttaa normaalilta, estettä urheilemiselle ei ole. Jos olo tuntuu tavallista raskaammalta, kipeämmältä tai väsyneemmältä, kannattaa itselleen suoda toipumisaikaa. Liian aikaisin aloitettu urheileminen voi pahentaa oireita tai aiheuttaa jälkitauteja, kuten keuhkokuumeen.

9. Entä jos flunssani onkin allergiaa?

Flunssaa ja allergiaa ei ole aina yksinkertaista erottaa toisistaan. Allergiaan liittyy kuitenkin yleensä silmien tai ihon kutinaa ja punoitusta. Sen sijaan kuume tai paksu keltainen erite nenästä viittaavat flunssaan.

Mikäli epäilee itsellään allergiaa, se kannattaa ottaa lääkärin kanssa puheeksi, koska asia on helppo varmentaa allergiatestillä. Jos nuha johtuu esimerkiksi siitepölyallergiasta, sitä voi helpottaa monilla apteekin reseptivapailla valmisteilla.

10. Auttaako antibiootti flunssaan?

Valtaosa flunssista on virustauteja, jotka paranevat levolla ja kotikonstein. Vasta kun flunssa pitkittyy, voi olla mahdollista, että elimistössä jyllää bakteeri-infektio, jolloin saatetaan tarvita antibioottikuuria. Käytännössä tällöin on usein kyse flunssan jälkitaudista, kuten poskiontelotulehduksesta, joka sekin paranee usein ilman antibioottia.

Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos tuntee hengenahdistusta, voimakasta painetta poskionteloissa, korvia särkee tai kurkku tai nielu ovat niin kipeät, että esimerkiksi nieleminen tai syöminen on hankalaa. Tällöin voi olla kysymys esimerkiksi angiinasta, mikä selviää nielunäytteellä. Lääkäriin on syytä mennä myös, jos kuume kestää useamman vuorokauden ilman muita oireita tai yleiskunto on heikko.

Asiantuntijana yleislääketieteen erikoislääkäri, LL, Jaakko Halonen Jyväskylän Terveystalosta.

X