Vanhuksen ruokahalu katoaa – Mikä avuksi ruokahaluttomuuten? Lue ravitsemusterapeutin neuvot ikäihmisen ruokavalioon

Vanhuksen ruokahaluttomuus herättää huolen omaisissa. Mikä avuksi, kun ruokahalu laskee ja jopa katoaa? Kysyimme syömättömyydestä ja ikäihmisen ruovaliosta kuusi kysymystä, näin vastaa ravitsemusterapeutti Katja Nissinen Terveystalosta.

1. Miksi iäkkään äidin ruokahalu on laskee? Onko siitä syytä huolestua?

On tavallista, että ruokahalu heikkenee vanhuksilla ikävuosien karttumisen myötä. Kun ruoka ei maistu entiseen tapaan, energiansaanti pienenee ja paino voi laskea. Tästä syystä äitisi tilannetta kannattaa seurailla.

Syitä ruokahalun heikkenemiseen voi olla useita. Jos taustalla vaikuttaa perussairaus, ruoka ei välttämättä maistu entiseen tapaan. Myös jotkut lääkärin määräämät lääkkeet voivat aiheuttaa ruokahalun laskua. Lisäksi ruokahaluun voivat vaikuttaa tapaturmat, murtumat ja leikkaukset.

Mikäli ruokahalun heikkenemiseen ei ole ilmeistä syytä eikä tilanne korjaudu muutamassa viikossa, kannattaa syyn selvittämiseksi hakeutua lääkärin vastaanotolle.

2. Vanhus viettää paljon aikaa yksin. Voiko yksinäisyys lisätä ruokahaluttomuutta?

Kyllä, sillä seuralla on merkitystä. Ateriointi on paljon muutakin kuin pelkkää energian tankkausta. Monen vanhuksen kohdalla seurakuntien tai yhdistysten järjestämät lounaat ovat korona-aikana vaihtuneet yksin syömiseen. Tämä voi aiheuttaa mielialan laskua, joka heijastuu ruokahaluun.

Mikäli mahdollista, äitisi voisi virkistäytyä yhdessä aterioimisesta tai lyhyestäkin kahvihetkestä. Ruokahalua voisi houkutella esiin myös pienellä ulkoiluhetkellä ennen ateriaa.

Kattamiseenkin kannattaa panostaa. Valmisruoka näyttää houkuttelevammalta, kun sen on lämmittänyt ja asetellut lautaselle sen sijaan, että ruoan syö suoraan kaupan rasiasta.

3. Aamupalat ovat kutistuneet kahvikupilliseksi. Voiko ikäihminen unohtaa syödä, kun ruokahalua ei ole?

Tämä on varsin mahdollista. Mikäli muistin kanssa on ongelmia, syöminen saattaa unohtua. Säännöllisestä aterioinnista kannattaakin tiedustella riittävän usein, sillä se on terveen syömisen perusta.

Ruokahalu kasvaa syödessä. Ikäihmisenä äitisi tulisi syödä päivässä keskimäärin yhteensä viisi ateriaa: aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Aterioinnin olisi hyvä tapahtua 3–4 tunnin välein. Tärkeää on myös se, että päivässä tulee syötyä kaksi lämmintä ateriaa.

Lue myös: Aivot hyötyvät hyvistä rasvoista – Millainen ravinto on parasta muistisairaalle?

© ISTOCKPHOTO

4. Vain helposti pureskeltava ruoka tuntuu maistuvan, onko syytä viedä vanhus hammaslääkäriin?

Mikäli hampaistossa on jotakin ongelmaa, koostumukseltaan karkeammat pureskeltavat tipahtavat helposti pois ruokavaliosta ja yksipuolistavat ruokavaliota.

Tässä tilanteessa olisi tärkeää tarkistuttaa hampaiden kunto hammaslääkärillä tai suuhygienistillä. Hyvä suun terveys vaikuttaa myös yleisterveyteen ja sitä kautta ruokahaluun.

5. Lounas ja päivällinen korvautuu usein pullakahvilla – mitä haittaa tästä tavasta on ravitsemuksen kannalta?

Pullan voi silloin tällöin nauttia huoletta kahvin kanssa, jos ruokavalio on muutoin monipuolinen. Koska lihasten ja luuston hyvinvointiin vaikuttavan proteiinin tarve kuitenkin kohoaa iän myötä, äitisi tulisi nauttia päivittäin proteiineja vähintään 1,2–1,4 grammaa painokiloa kohden. Pelkkä pulla ei yksin riitä korvaamaan ateriaa.

Tässä kohtaa ikäihmiselle suunniteltu 3-osainen lautasmalli toimii hyvänä arjen apuna. Lautasen yksi osa koostuu kasviksista, hedelmistä tai marjoista. Toinen kolmannes sisältää viljoja ja hiilihydraatteja kuten riisiä, pastaa, perunaa tai leipää. Viimeinen kolmannes sisältää proteiineja, joiden lähteitä ovat muun muassa liha, kala, kananmuna, kasviproteiini ja juusto.

Myös välipalojen tulisi sisältää proteiineja – pullan kaveriksi voi ottaa proteiinipitoisen rahkan. Jokaisesta lähikaupasta löytyy nykyään myös proteiinijuomia, jotka ovat edullisia ja toimivia aterian täydentäjiä.

Hyvä vaihtoehto huolehtia energian, vitamiinien ja hivenaineiden riittävästä saannista ovat apteekista ilman reseptiä saatavat täydennysravintovalmisteet. Ne sisältävät runsaasti proteiinia ja energiaa sekä vitamiineja ja kivennäisaineita.

Jos äitisi annoskoot jäävät kovin pieniksi ja vähäinen energiansaanti huolettaa, hyviä rasvoja kuten öljyä tai margariinia voi helposti sujauttaa kasvisten joukkoon, perunasoseeseen tai vaikkapa puuroon.

Kuituja ei myöskään kannata unohtaa, sillä heikentynyt ruokahalu yhdistettynä vähäiseen vedenjuontiin ja liikuntaan aiheuttaa helposti ummetusta. Kuituja saa esimerkiksi puurosta, leseistä tai leivästä.

6. Mitä vitamiineja ja hivenaineita ikäihmisen tulisi saada ruokavalioonsa?

Yli 75-vuotiailla elimistön kyky hyödyntää auringonvalosta saatavaa D-vitamiinia on heikentynyt. Tämän vuoksi D-vitamiinilisää suositellaan käytettäväksi ympärivuotisesti. Luuston terveyttä edistävää kalsiumia saa helposti maito- tai soijamaitotuotteista sekä erityisesti vihreistä kasviksista.

Lue myös: Kasviproteiinia lisää lautaselle! Iäkkäiden proteiininsaanti jää usein alle suositusten

Juttu julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 10/2021.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti