Jatkuva palelu – Mikä avuksi kun on koko ajan kylmä? Selvitimme palelemisen syitä sekä keinot, joilla vilukissa voi parantaa kylmänsietokykyä

Vaikka viima ja pakkanen tuntuisivat luissa ja ytimissä asti, vilukissakin voi selvitä talvesta kunnialla. Kylmään kannattaa totutella säännöllisesti mutta pienin askelin.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Sormien kylmään totuttautumista voi edistää riisumalla käsineet ja altistamalla sormet ajoittain kylmälle. Esimerkiksi pilkkijöiden kädet tottuvat hyiseen veteen parissa viikossa.

Vaikka viima ja pakkanen tuntuisivat luissa ja ytimissä asti, vilukissakin voi selvitä talvesta kunnialla. Kylmään kannattaa totutella säännöllisesti mutta pienin askelin.
Teksti: Hanna Vilo

Viluttaako? Jatkuva palelu on ikävää. Mistä paleleminen johtuu ja miten kylmää oppisi sietämään paremmin? Mikä avuksi, kun vilu piinaa alati? Näin 10 kysymykseen vastaa johtava tutkija Sirkka Rissanen Työterveyslaitokselta.

1. Talvi saa monen hytisemään ja palelemaan. Miten oma kylmänsietokyky voi parantua?

Kylmänsietokyky voi parantua totuttautumalla kylmään vähitellen. Jos kylmään aikaan liikkuu säännöllisesti ulkona, totuttautuminen vie yleensä 2–3 viikkoa. Sen jälkeen pakkanen ei tunnu enää yhtä purevalta.

Sormien kylmään totuttautumista voi edistää riisumalla käsineet ja altistamalla sormet ajoittain kylmälle. Esimerkiksi pilkkijöiden kädet tottuvat hyiseen veteen parissa viikossa. Jos säännöllisiä kylmäaltistuksia ei tule ulkoillessa, kylmään totuttautuminen vie pidempään tai sitä ei tapahdu ollenkaan.

2. Kun jatkuva palelu piinaa, kannattaako vilukissan pulahtaa avantoon?

Kylmänsietokyky paranee tehokkaasti avantouinnin avulla. Siinä kylmäaltistus tulee äkillisesti, ja keho joutuu karaistumaan sitä vastaan nopeasti. Kylmäaltistuksen täytyy kuitenkin tapahtua säännöllisesti.

Yksi avantouintikerta viikossa ei vielä riitä, vaan viikon aikana on hyvä käydä pulahtamassa vähintään kolme kertaa. Kun harrastuksen aloittaa, kylmänsietokyky paranee nopeasti 2–3 viikossa. Veteen meneminen muuttuu kerta kerralta helpommaksi.

Avantouinnin aiheuttama kylmälle karaistuminen tarjoaa myös muita terveyshyötyjä. Se muun muassa parantaa immuunijärjestelmän toimintaa, mielialaa ja unenlaatua.

Avantouinti kannattaa kuitenkin aloittaa maltillisesti. Aluksi vedessä on hyvä käydä vain nopeasti kastautumassa. Vasta kun keho on tottunut kylmään veteen, avannossa voi olla vähän kauemmin. Jos avannossa ei halua tai ei ole mahdollista käydä, samantapaisia vaikutuksia saa myös, kun käy kotona säännöllisesti kylmässä suihkussa.

Lue myös: Talviuinti koukutti kylmätutkijan – Termobiologian dosentti Pirkko Hiissa: ”Avantouinti on hyvä stressin tasaaja”

Pirkko Hiissa Huttunen Haatalan kylät -yhdistyksen rakentamassa ja ylläpitämässä Nakurannassa. Hiissa Huttusen tutkimukset ovat olleet uimapaikan rakentamisen innoituksena. <span class="typography__copyright">© Matias Honkamaa</span>

Pirkko Hiissa Huttunen Haatalan kylät -yhdistyksen rakentamassa ja ylläpitämässä Nakurannassa. Hiissa Huttusen tutkimukset ovat olleet uimapaikan rakentamisen innoituksena. © Matias Honkamaa

3. Millaisia vaatemateriaaleja kannattaa käyttää, kun on aina kylmä ja palelee?

Kylmään aikaan ulkona liikkuessa kannattaa suosia kerrospukeutumista. Hyviä alusvaatemateriaaleja ovat esimerkiksi villa ja silkki, sillä ne imevät itseensä kosteutta ilman, että ne tuntuvat päällä märiltä ja kylmiltä.

Varsinkin merinovilla sopii yleensä myös herkkäihoisille, sillä sen kuitu on hienompaa kuin lampaanvillan. Mitä hienokuituisempaa villa on, sitä vähemmän se kutittaa iholla. Liikkuessa voi käyttää myös keinokuituisia urheilualusvaatteita, jotka auttavat siirtämään kosteutta pois iholta.

Välikerrokseen on hyvä valita villasta, fleecestä tai tekoturkiksesta valmistettu vaate. Päällysvaatteeksi taas kannattaa valita tuulen- ja kosteudenpitävät housut ja takki.

Jotta vaatteet tuntuvat lämpimiltä, on tärkeää, että niiden väliin tai niihin itseensä jää riittävästi ilmaa. Siksi talvivaatteiden täytyy olla riittävän väljiä.

4. Millaiset kengät talveksi­ on hyvä valita?

Talvikenkiin pätee sama sääntö kuin vaatteisiin: ne eivät saa olla liian tiukat. Varpaille täytyy jäädä hyvin tilaa, jotta ne pysyvät kunnolla lämpiminä. Siksi talvikenkä voi usein olla numeron suurempi kuin kesäkenkä.

Jalkaan voi sujauttaa myös kahdet sukat, ensin ohuemmat alussukat ja niiden päälle paksummat päällyssukat. Kenkien pintamateriaalin on hyvä olla sellainen, että kosteus ei pääse siitä läpi.

5. Kannattaako jotkut tietyt kehonosat suojata muita paremmin?

Kyllä. On tärkeää pitää kädet, jalat ja pää hyvin suojattuina. Kun lämpötila ympärillä laskee, keho ikään kuin uhraa ensimmäisenä omat ääreisosansa. Ensin supistuvat siis käsien ja jalkojen verisuonet, mikä alkaa tuntua palelemisena. Raajojen verisuonien supistumisella on kuitenkin tärkeä tehtävä. Sen tarkoituksena on auttaa kehon sisäosien lämpötilaa pysymään tasaisena, jotta elintärkeät toiminnot voivat jatkua normaalisti.

Pään alueella verisuonet eivät supistu, koska aivojen lämpötilan täytyy koko ajan pysyä tasaisena. Pään alueelta lämpöä pääsee kuitenkin siirtymään runsaasti pois kehosta. Suojaamalla kädet, jalat ja pään kattavasti, koko keho pysyy tehokkaasti lämpimänä.

Lue myös: Paleleminen pitää hereillä – Miksi unta saa odotella, kun kylmät jalat estävät nukahtamisen?

6. Onko totta, että ihminen voi hieman viileässä yleensä parhaiten?

Ihmisten välillä on valtavan paljon yksilöllisiä eroja. Toiset pitävät lämpimämmästä kuin toiset. Jos kuitenkin katsotaan pelkästään tilastoja, suomalaisten kuolleisuus on pienimmillään, kun vuorokauden keskilämpötila on noin 14 astetta. Etelä-Euroopassa vastaava lämpötila on 24 astetta. Se viittaa siihen, että viileähkö lämpötila koetaan Suomessa yleensä miellyttäväksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin kannalta ympäristön optimaalinen lämpötila on yleensä 18–25 astetta. Kylmän aiheuttamia terveyshaittoja alkaa ilmetä, kun lämpötila on pitkäkestoisesti alle 18 astetta.

Myös älylliset ponnistelut onnistuvat parhaiten, kun ympärillä ei ole liian kuuma tai kylmä. Itselle sopivan viileä lämpötila saa vireystilan pysymään hyvänä. Suurin osa suomalaisista suosii kodin sisälämpötilana 21–22 astetta. Makuuhuoneessa saa mielellään olla vielä hieman viileämpää, 18–19 astetta. Unenlaatu yleensä paranee, kun huoneessa on viileää mutta peiton alla mukavan lämmintä.

Lue myös: Älä anna pakkasen puraista! Näin kehosi reagoi kylmään – Kipu varoittaa elimistön jäähtymisestä, tunnottomuus paleltumisesta

Selätä paleleminen äläkä anna pakkasen puraista.

Selätä paleleminen äläkä anna pakkasen puraista. © Istockphoto

7. Jos talvella ilmenee sähkökatkoja, miten omaa kotipesää kannattaa varustella niitä varten?

Kun lämmitys katkeaa, lattia kylmenee yleensä nopeasti. Siksi kotiin kannattaa varata kaikille lämpimät villasukat. Lisäksi kannattaa hankkia lämpimiä vaatteita, huopia, peittoja ja vaikka makuupusseja, jotka tarvittaessa voivat estää kehoa jäähtymästä liikaa. Jos kotona on leivinuuni tai takka, niitä kannattaa tietysti myös lämmittää sähkökatkon aikaan.

Lue myös: Pientaloasujat jakoivat vinkkejään, joilla säästävät sähköä – Paksut verhot, pariskunnille tuplapeitto, ruoanlaitto takassa, lue lisää jutusta!

8. Voiko kylmyys olla ­vaarallista, jos on jokin sairaus?

Kyllä. Sydän kuormittuu kylmässä enemmän kuin miellyttäväksi koetussa lämpötilassa. Siksi kylmä saattaa heikentää sydän- ja verisuonitauteja sairastavien terveyttä. Diabetesta sairastavilla kylmyys voi häiritä sokeritasapainoa.

Lisäksi kylmä ja kuiva ilma voivat lisätä hengitystiesairauksia sairastavien oireita.

Kylmänsietokyky voi alentua joidenkin lääkkeiden vaikutuksesta. Jos tietää, että kylmyys kuormittaa omaa terveyttä, lämpimillä vaatteilla suojautumiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.

Lue myös: Lihomista, palelua, väsymystä ja alavireisyyttä – Arkiset oireet voivat kieliä kilpirauhasen vajaatoiminnasta

9. Muuttuuko kylmänsietokyky ikääntyessä?

Iän myötä ihmisen kaikki fysiologiset reaktiot heikkenevät, ja se koskee myös verisuonten supistumista. Kun verisuonet eivät supistu yhtä paljon kuin ennen, keho jäähtyy nopeammin.

Ihminen ei kuitenkaan itse välttämättä ole ollenkaan tietoinen kehon nopeasta jäähtymisestä ennen kuin se on jäähtynyt jo todella paljon. Siksi iäkkäiden ihmisten on syytä tietoisesti pyrkiä pitämään itsensä lämpiminä.

10. Entä onko suku­puolella vaikutusta?

Naiset palelevat yleensä enemmän kuin miehet, koska he ovat pienikokoisempia ja heillä on vähemmän lämpöä ylläpitävää lihasmassaa. Lisäksi kuukautiskierron vaihe voi vaikuttaa kylmään reagoimiseen.

Toisaalta naisilla on yleensä enemmän ihonalaista rasvakudosta, mikä taas auttaa eristäytymään kylmältä. Eri ihmisten välillä on kuitenkin paljon eroja. Myös monet miehet ovat herkkiä kylmälle.

Lue myös: Pakkasjuoksu koukutti – Helena juoksee shortseissa ja topissa kirpeässäkin talvisäässä: ”Haluan näyttää itselleni”

pakkasjuoksu koukutti Helenan

Helena Räikkönen on juossut kovallakin pakkasella. ”Silloin on kyllä tiennyt elävänsä!”. © Sampo Korhonen/Otavamedia

X