Raudanpuute ja ferritiini – Kärsitkö rautavajeesta tietämättäsi? Näin tunnistat oireet ja selvität matalien rauta-arvojen syyn

Saatko tarpeeksi rautaa? Raudanpuute on yleinen vaiva, joka tunnistetaan huonosti.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Raudanpuute selviää, kun kehon rautavarastot tutkitaan. Verikoe paljastaa verestä mitattavan ferritiini-arvon (S-Ferrit).

Saatko tarpeeksi rautaa? Raudanpuute on yleinen vaiva, joka tunnistetaan huonosti.
(Päivitetty: )
Teksti: Tiina Laaninen

Raudanpuute on anemian yleisin syy. Raudanpuute aiheutuu yleisimmin verenvuodon vuoksi tapahtuvasta raudan menetyksestä. Naisilla raudanpuutteen yleisin syy on runsaat kuukautisvuodot.

Ferritiini on raudan varastoproteiini. Mikäli raudanpuute vaivaa elimistöä, antaa matala ferritiini siitä viitteitä. Miten pitää toimia, jos kärsii raudanpuutteesta?

Näin neuvoo sisätautien ja kliinisen hematologian erikoislääkäri Tom Widenius.

1. Voinko kärsiä raudanpuutteesta, vaikka hemoglobiiniarvoni on normaali?

Voit, tilanne on varsin yleinen. Suomessa elää vahvana harhakäsitys, jonka mukaan hemoglobiini olisi paras raudanpuutteesta kertova mittari.

Todellisuudessa hemoglobiini kuvastaa huonosti elimistön rautavarantoja, koska se on yleensä viimeisin arvo, joka raudanpuutteessa laskee. Vaikka ihminen kärsisi raudanpuutteesta ja muu elimistö oirehtisi, punasolujen esiasteet ottavat verestä paljon muita soluja tehokkaammin rautaa.

2. Mistä tietää, että kärsii raudanpuutteesta?

Yleisin oire on väsymys. Raudanpuute voi aiheuttaa myös sydämen tykytystä, ihon kuivumista, kalpeutta, hiusten ja kynsien huonokuntoisuutta, nielemisvaikeuksia ja palan tunnetta kurkussa, ihottumaa tai aknen kaltaisia oireita. Monet kärsivät huimauksesta, päänsärystä, palelusta tai hengenahdistuksesta.

Töissä raudanpuute voi ilmetä keskittymis- ja aloitekyvyn heikentymisenä tai muistiongelmina. Monimutkaiset työtehtävät voivat tuntu mahdottomilta, koska ”järki ei luista tavalliseen tapaan.”

Osa jää tämän takia esimerkiksi opintovapaalle, vuorotteluvapaalle tai sairauslomalle, mutta oireet eivät helpota lepäämällä, jos todellinen syy, eli huventuneet rautavarannot, ei paljastu.

3. Miksei  raudanpuutteen oireita tunnisteta?

Tällä hetkellä lääkärit tuijottavat liikaa hemoglobiiniarvoa. Toisinaan oireita taas ei huomata siksi, että ne hiipivät pikku hiljaa ja elimistö sopeutuu tilanteeseen.

Aina potilaat eivät tiedä, kuinka moninaisia oireet voivat olla, eivätkä osaa siksi yhdistää niitä raudanpuutteeseen. Tämän takia lääkärin olisi kysyttävä raudanpuutteen muista oireista aktiivisesti, jos potilas kertoo esimerkiksi väsymyksestä.

Samalla lääkäri voi muutamalla kysymyksellä selvittää, kuuluuko potilas raudanpuutteen riskiryhmään.

4. Miten raudanpuute diagnosoidaan ja mitä ferritiinin arvo kertoo?

Elimistön rautavarastot saa selville yhdellä verikokeella, joka mittaa veressä olevan ferritiinin määrän. Yleensä tämän lisäksi on hyvä tutkia pieni verenkuva ja tulehdusarvot, sekä ottaa verikokeita, kuten kilpirauhasarvo, tarpeen mukaan.

Raudanpuutteesta voi kärsiä, jos hemoglobiini on esimerkiksi 120−150, mutta ferritiini eli elimistön rautavarastoarvo alle 30. Oireita voi tulla jo, kun lukema alittaa arvon 50.

Jos ferritiinin lisäksi myös hemoglobiini on normaalia alhaisempi, eli naisilla alle 120 ja miehillä alle 130, tilanne on yleensä jo vakava. Tällöin puhutaan raudanpuuteanemiasta.

Lue myös: Annen arki oli nuoruudesta saakka väsyneenä rämpimistä – oireiden syyksi paljastui raudanpuute!

5. Raudanpuute on yleisempää naisilla kuin miehillä. Mistä se johtuu?

Naiset menettävät kuukautisvuodon aikana rautaa keskimäärin 0,006–0,025 mg vuorokaudessa painokiloa kohti. Tämä merkitsee, että esimerkiksi 60 kiloa painava nainen, jonka kuukautiset kestävät kolmesta neljään päivää, menettää rautaa 1–4,5 mg kuukautisvuotoa kohti.

Elimistö tarvitsee rautaa vuorokaudessa keskimäärin 1–2 milligrammaa, sillä se menettää tämän verran rautaa ihon ja limakalvojen solujen irtoamisen myötä. Elimistö pystyy säätelemään raudan imeytymistä siten, että raudanpuutteessa raudan imeytyminen voi lisääntyä kolminkertaisesti.

6. Miten raudanpuute tai anemia hoidetaan?

Raudanpuutteen ja mahdollisen anemian syy on aina selvitettävä. Taustalta voi paljastua esimerkiksi keliakia, suolistosairaus, mahahaava tai pahimmillaan suoliston kasvain.
Mikäli syynä ei ole jokin tietty sairaus, raudanpuutteen hoito aloitetaan yleensä rautatableteilla.

C-vitamiini tukee raudan imeytymistä, joten tabletti kannattaa ottaa tyhjään vatsaan joko appelsiinimehun kanssa tai erillisen C-vitamiinin kanssa.

Kahvi, maitotuotteet ja tee heikentävät raudan imeytymistä, joten niitä kannattaa välttää ainakin tunti ennen ja pari tuntia rautalääkkeen ottamisen jälkeen. Jos tilanne on hankala, rautaa voidaan antaa myös suonensisäisesti.

Lue myös: Tarvitsetko sinäkin rautavalmisteita? Salakavala raudanpuute voi olla syynä väsymykseen ja aivosumuun – Toimi näin!

7. Voiko rauta-arvoja korjata ruokavaliolla?

Monipuolinen ruokavalio on tärkeä pohja, jolla ylläpitää hyviä rauta-arvoja. Sillä voi jonkin verran nostaa arvoja, mutta lääkitystä se ei korvaa.

Hyviä rautalähteitä ovat muun muassa veri-, liha- ja maksatuotteet sekä täysvilja, kuten ruisleipä. Ruokavalioon kannattaa sisällyttää myös siemeniä, pähkinöitä ja palkokasveja.

Kasvisten sisältämä rauta ei imeydy yhtä hyvin kuin lihan sisältämä hemirauta, joten esimerkiksi persiljan syöminen ei siksi ole tehokas tapa nostaa elimistön rautavarantoja.

Jos ruokavalio on esimerkiksi terveydellisistä syistä rajoittunut, kannattaa käydä ravitsemusterapeutin vastaanotolla ja pyytää ohjeita riittävän raudansaannin turvaamiseksi.

Lue myös: Tiesitkö tämän ferritiinistä? Korkea rauta-arvo ei olekaan aina hyväksi terveydelle

8. Kuinka nopeasti rauta-arvot nousevat?

Hemoglobiiniarvo voi nousta jo muutamassa viikossa, mutta ferritiiniarvo reagoi paljon hitaammin, koska aluksi rautaa kuluu puutosten hoitoon. Tyypillisesti rautaa tarvitaan puolesta vuodesta vuoteen, tämän lisäksi on syytä seurata ferritiiniarvoa muutaman kuukauden välein.

Elimistö tarvitsee rautaa moneen asiaan, kuten punasolujen muodostamiseen ja solujen jakautumiseen. Lihakset tarvitsevat rautaa myoglobiinin tuotantoon, myös osa elimistön energiantuottamiseen osallistuvista entsyymeistä tarvitsee rautaa.

9. Voivatko elimistön rautavarastot täyttyä itsestään?

Yleensä näin ei tapahdu. Jos potilas menettää esimerkiksi leikkauksessa paljon verta, hänen ferritiiniarvoaan pitäisi seurata automaattisesti operaation jälkeen. Oleellista on, että potilas ei ala omin päin syömään rautakuureja, vaan lääkitys tapahtuu aina lääkärin valvonnassa.

Raskauden aikana raudantarve lisääntyy selvästi ja siksi joissakin maissa suositellaan kaikille raskaana oleville rautalisää.

Joskus ferritiiniarvo laskee synnytyksen jälkeen huomattavan alas, koska äiti on saattanut menettänyt paljon verta. Jos naisen mieliala tämän jälkeen laskee, epäillään helposti psyykkisiä vaivoja, kuten synnytyksen jälkeistä masennusta. Aika usein kyse on kuitenkin rautavarastojen tyhjentymisen aiheuttamista oireista, jotka pitäisi tunnistaa nykyistä paremmin.

10. Milloin menetellä jos epäilee itsellään raudanpuutetta?

Asiasta kannattaa keskustella lääkärin kanssa. Hänelle on hyvä kertoa, jos tunnistaa itsellään raudanpuutteen oireita tai kuuluu raudanpuutteen riskiryhmään, eli kuukautiset ovat runsaat, raskaaksi tulemisessa on ongelmia, noudattaa kasvisruokavaliota, luovuttaa säännöllisesti verta tai tietää aiemmin kärsineensä anemiasta leikkauksen jälkeen.

Artikkelia on muokattu 15.5.2023 klo 14:05

Lue myös: Kunto ei nouse, väsyttää ja hengästyttää – kärsitkö tietämättäsi anemiasta?

X