Iho kuivuu, kiristää ja kutiaa – Asiantuntija neuvoo, miten ikääntynyttä ihoa kannattaa hoitaa
Kuusikymppinen Auli tuskailee ihonsa kanssa. Tuntuu, ettei mikään voide auta. Viva-lehden asiantuntija neuvoo Aulia ihon hoidossa.
Ikääntyvässä ihossa tapahtuu monenlaisia sisäsyntyisiä asioita: iho kuivuu, ohenee ja rypistyy.
Iän karttuessa iho alkaa kuivua aiempaa herkemmin. Miksi kääntyvä iho tuntuu kuin paperilta ja miiten hoitorutiineja tulisi muuttaa? Ihotautilääkäri Sanna Poikonen kertoo vinkit, kuinka kuivaa ihoa hoidetaan.
1. Iho kuivuu ja nielee entistä enemmän rasvaa, miksi sekään ei auta?
Iho kuivuu, koska ihon sarveiskerroksen läpäisyeste alkaa heikentyä ja ihon eri kerroksista pääsee haihtumaan vettä. Läpäisyesteessä on veden haihtumista estäviä rasvoja, kuten keramideja. Niiden tuotto vähenee ikääntyessä. Toisen ihmisen iho kuivuu toista enemmän siksi, että meillä on pitkälti perimämme vuoksi ihossamme eri määrä keramideja.
Iho ohenee, koska sen kollageenituotanto heikkenee. Sen kimmoisuus vähenee, koska elastiinisäikeet muuttuvat jäykemmiksi. Atooppinen iho kuivuu tervettä ihoa herkemmin. Atopiataipumus voi ilmetä eri ikäisenä eri tavalla. Voi olla, että nuorena se on näkynyt siitepölyallergiana, mutta iäkkäänä iho alkaa oireilla selvemmin kuivumisena.
2. Millainen arsenaali rasvoja pitää hankkia?
Apteekista saatava perusvoide riittää. Perusvoiteet kosteuttavat ja pehmentävät ihoa. Ne sisältävät aineita, jotka sitovat ja kuljettavat vettä ja pidättävät sitä ihon kerroksissa. Tällaisia aineita ovat karbamidi eli urea, glyseroli ja glykoli.
Yleensä iho pysyy pehmeänä, kun käyttää voidetta kahdesti päivässä. Ellei pysy, voide on liian kevyt ja se pitää vaihtaa rasvaisempaan. Rasvaisempaa voidetta tarvitaan silloinkin, jos voide kirvelee.
Kasvoille ja karvaisille ihoalueille käytetään kevyempää voidetta, jotta ihohuokoset eivät tukkeudu ja tule kutisevaa karvatupentulehdusta. Jos voide on tarpeeseen nähden liian rasvainen, se ei imeydy kunnolla.
Nykytietämyksen mukaan iho ei väsy samana pysyvään voiteeseen. Ihon tarpeet ovat kuitenkin kesällä ja talvella erilaiset. Talvella lämmitys ja kuiva huoneilma kuivattavat ihoa, ja se kaipaa tuhdimpaa voidetta kuin kesäaikaan.
3. Miksi voiteessakin on probiootteja?
Probiootit ovat eläviä bakteereja, jotka vaikuttavat riittävän suurina määrinä myönteisesti terveyteen. Valtaosa probiooteista on maitohappobakteereja ja bifidobakteereita. Ne liitetään yleensä suoliston hyvinvointiin, mutta niitä löytyy myös voiteista.
Normaalisti iho on hapan, mutta ikääntyessä sen pH nousee. Ihovoiteen sisältämät probiootit voisivat ainakin teoriassa tasapainottaa ja palauttaa ihon happamuutta. Probioottivoide voisi tukea ihon hyvää bakteerikantaa ja palauttaa ihoa ominaisuuksiltaan sellaiseksi, kuin se oli ennen.
4. Kuivattaako pesu ihoa entisestään?
On totta, että ahkera peseminen kuluttaa ihon omaa suojakerrosta. Päivittäinen, ripeä suihku ei vie suojaa mennessään, mutta saippuapitoinen pesuaine, karkea pesusieni ja ihon hankaus vievät.
Kannattaa kokeilla perusvoidepesua, eli käyttää kevyttä perusvoidetta saippuan tai suihkugeelin sijasta. Voide pesee puhtaaksi ja jättää ihon mukavan pehmeäksi. Se sopii erityisen hyvin kuivan päänahan pesuun, ja toisin kuin luulisi, se ei jätä hiuksia rasvaisiksi.
Vaihda suihkusaippua perusvoiteeseen ja pese sillä myös kuiva päänahka. Voidepesun jälkeen ei välttämättä tarvitse voidella ihoa lainkaan. Jos tarvitsee, voide kannattaa levittää vielä kostealle iholle, jolloin se imeytyy paremmin.
5. Onko kehotus kuoria vartaloa vain kosmetiikkamyyjien myyntikikka?
Ihoa ei ole pakko kuoria. Mutta jos välttämättä haluaa, kannattaa välttää rakeista kuorinta-ainetta. Siitä ei kuiva, ohut iho pidä. Ärtynyttä, rikkoutunutta ihoa ei saa kuoria lainkaan.
Kovat ja karheat ihoalueet ovat eri asia: korppukantapäille kuorinta tekee hyvää, mutta raspaaminen ei.
Jos haluaa hemmotella itseään, voi laittaa kasvoille kostean, lämpimän froteepyyhkeen tai nauttia saunan kosteista löylyistä.
6. Kun iho kuivuu, kannttaako leivän päälle laittaa tuhdimmin rasvaa?
Ihon vanhenemiseen voi vaikuttaa elintavoilla, eli välttämällä auringon ultraviolettisäteilyä ja tupakointia. Mutta syömällä se ei onnistu, ei vaikka meille kaupataankin tähän tarkoitukseen yhtä ja toista. Ravintolisien vaikutuksesta ihon kuntoon ei ole sellaista tutkimusnäyttöä, että lääkäri uskaltaisi suositella niitä.
Auringonvalo lisää kollageenin hajoamista ihossa ja hidastaa solujen muodostumista. Moni kuitenkin kokee, että auringossa iho voi paremmin. Auringosta voi nauttia kohtuudella ja iho suojattuna.
7. Pitäisikö sukkahousut vaihtaa pitkiksiin, kun sukkisten riisumisen jälkeen ilma pölisee hilsettä?
Sukkahousuista leijaileva hilsepöly kertoo, että iho uusiutuu. Kannattaa kokeilla vaihtoa rasvaisempaan voiteeseen.
Vaatteen materiaali ei kuivata ihoa, mutta jotkut vaatemateriaalit ärsyttävät ihoa muita herkemmin ja voivat kutittaa. Puuvilla ja silkki ovat hyvin siedettyjä materiaaleja. Suomenlampaan villa ja tekokuidut voivat ärsyttää. Uudet, suoraan iholle tulevat vaatteet on hyvä pestä ennen ensimmäistä käyttökertaa. Niissä voi olla ihoa ärsyttäviä kemikaaleja.
Aulin kysymyksiin vastaa LT, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Sanna Poikonen, Pihlajalinna.
Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 2/21.
Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti