Läheisten tukeminen on tärkeää, kun kuolema lähestyy ja saattohoito alkaa – Selvitimme, millaista tukea kuolevan läheisille on tarjolla

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Kannattaa kertoa hoitohenkilö­kunnalle etukäteen, haluaako ilmoituksen myös yöllä, jos läheisen kunto huononee tai hän kuolee vai ilmoitetaanko tilanteesta vasta aamulla. © lehtikuva
Kun omainen saa lähetteen palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon, rinnalla kulkeva läheinen tarvitsee tietoa ja tukea. Selvitimme, mistä kannattaa huolehtia ja mihin saattajalla on oikeus.

Päätöksen aktiivisten hoitojen lopettamisesta tekee aina lääkäri. Jos esimerkiksi syöpä jatkaa leviämistään, eikä potilasta pystytä enää hoitamaan, koska tämä on liian hauras ja lääkkeet eivät tehoa, lääkäri kirjoittaa lähetteen oireenmukaiseen eli palliatiiviseen hoitoon. Saattohoito on sen viimeinen vaihe, viimeiset päivät tai viikot ennen kuolemaa. Silloin myös kuolevan läheisten tukeminen on tärkeää.

Missä palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa annetaan – milloin potilasta hoitaa kotona?

Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa voi saada kotiin oman paikkakunnan kotisairaalasta, joka on sairaanhoitoa kotiin tarjoava yksikkö. Muita mahdollisia hoitopaikkoja ovat sairaalan ja terveyskeskuksen vuodeosasto, saattohoitokoti ja palvelutalo, jossa ikääntynyt asuu.

Hoitopaikan valintaan vaikuttaa se, missä potilas itse haluaa olla hoidettavana ja missä hän haluaa kuolla sekä se, voivatko läheiset hoitaa häntä kotona palliatiivista hoitoa tarjoavan yksikön tuella.

Mistä saa apua, jos potilaalle tulee kipuja keskellä yötä?

Palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa olevan läheisen hoidosta vastaa oma hoitoyksikkö, vaikka tämä asuisi kotona. Myös saattohoidon kotisairaalassa on yöpäivystys. Hoidettavan omaisen kanssa ei kannata lähteä tavallisen sairaalan päivystykseen jonottamaan kovien kipujen kanssa.

Huolehdi, että saattohoitoyksikön päivystysnumerot ovat helpossa paikassa. Hätätilanteessa numeroa ei löydä, jos se on piilotettu vihkon sisäsivulle tai brosyyrin nurkkaan. Testaa numeroa etukäteen.

Jos numeroa ei hätätilanteessa ole, saattohoidettavan potilaan voi viedä tavalliseen sairaalan päivystykseen tai soittaa yleiseen hätänumeroon 112. Joillain paikkakunnilla ensihoitajat käyvät tarkistamassa myös saattohoidettavien potilaiden tilannetta, kuten toimiiko kipupumppu.

Voiko hoitoa antaa eri paikkakunnalla?

Lähetteen voi saada toiselle paikkakunnalle, jos saattohoidettavan sairaanhoitopiirillä on sopimus toisen sairaanhoitopiirin tai kunnan kanssa. Julkisessa terveydenhuollossa se on siis mahdollista mutta ei kenenkään ehdoton oikeus. Jos valitsee yksityisen saattohoitokodin, paikan saa valita vapaasti, mutta kulut täytyy maksaa itse.

Mitä kuolevan omaisen hoito- ja hoivatahtoon kirjataan?

Hoitotahdossa kuoleva omainen ilmaisee, mitä lääketieteellisistä hoidoista hän kieltäytyy tilanteessa, jossa ei itse kykene enää tahtoaan ilmaisemaan. Jos henkilöllä on esimerkiksi toive kuolla kotona tai ettei häntä elvytetä, se kirjataan hoitotahtoon.

Hoitotahdon sisällöstä kannattaa keskustella oman lääkärin kanssa ja huolehtia, että se hoitohenkilökunnalla tiedossa. Hoitotahtoon voi lisäksi kirjata, kuka omista läheisistä on se, jolta tahtoa voidaan kysyä, mikäli se ei hoitotahdosta ilmene. Hoitavalla taholla on velvollisuus kunnioittaa potilaan hoitotahtoa.

Lisäksi saattohoidettava voi tehdä itselleen hoivatahdon. Hoivatahdolla potilas ilmaisee ei-lääketietelliset tarpeensa hoitohenkilökunnalle ja halutessaan myös lähiomaisille.

Hoivatahdossa voi käyttää mielikuvitusta: läheinen voi haluta, että taustalla soi aina radio tai että hänellä on villasukat.

Hoivatahto ei ole hoitotahdon tapaan sitova, mutta se auttaa läheisiä ja hoitohenkilökuntaa täyttämään kuolevan tarpeet tämän mieltymysten mukaisesti ja tekemään kuolemaa edeltävästä ajasta mahdollisimman hyvää.

Lue myös: Vältä nämä virheet, kun teet hoitotahdon: epätäsmällinen toive voi lisätä turhaa kärsimystä ja kipua

Tarvitsenko omaisena valtakirjaa?

Pankki- ja raha-asioiden hoitoon tarvitaan edunvalvontavaltuutus, jotta läheinen voi hoitaa niitä tarvittaessa saattohoidettavan puolesta. Pankit neuvovat, miten valtuutus kannattaa tehdä.

Kun potilas kuolee, pankki sulkee hänen pankkitiliensä kortit ja verkkopankkitunnukset. Vainajalle saapuvia laskuja voivat ennen perunkirjoitusta hoitaa kuolinpesän osakkaat. Sitä varten omaisen tulee osoittaa osakkuutensa testamentin kopiolla tai virkatodistuksella, jonka Digi- ja väestötietovirastosta tai omasta seurakunnasta.

Kannattaa myös huolehtia, että sairaalan tietoihin on kirjattu lähiomainen ja tiedot ovat ajan tasalla. Muuten hoitotaho ei saa omaiseen yhteyttä, jos läheisen kunto heikkenee yllättäen.

Kaikkien asiakirjojen ajantasaisuudesta kannattaa huolehtia. Sekä hoitotahtoa että testamenttia voi olla tarpeen päivittää.

Lue myös: Kun vanhempi sairastuu – Nämä valtakirjat ja valtuutukset tarvitset, jotta voit hoitaa asioita toisen puolesta

Saako hoitotyöhön taloudellista tukea?

Kun lääkäri tekee päätöksen palliatiiviseen hoitoon siirtymisestä, ensimmäisenä apua saa sairaalan sosiaalityöntekijältä, joka tuntee kunnan palvelut ja sen mihin potilaalla ja saattavalla omaisella on oikeus.

Pelkällä saattohoitopäätöksellä omaiselle ei synny oikeutta muihin jaksamista tukeviin palveluihin tai niiden korvaamiseen, vaan niitä on haettava oman kunnan sosiaalitoimesta.

Jos ryhtyy saattohoidettavan omaishoitajaksi, voi saada omaishoidontukea, joka koostuu rahallisesta korvauksesta ja kotihoidon palveluista. Lisäksi rahallista apua voi saada kunnan sosiaalitoimesta toimeentulotukena ja Kelasta eläkettä saavan hoitotukena.

Läheisen oloa voi helpottaa esimerkiksi rasvaamalla käsiä, silittelemällä tai lukemalla. Jos kuolevalla on useita läheisiä, vuorottelu auttaa kaikkia jaksamaan. © Lehtikuva

Läheisen oloa voi helpottaa esimerkiksi rasvaamalla käsiä, silittelemällä tai lukemalla. Jos kuolevalla on useita läheisiä, vuorottelu auttaa kaikkia jaksamaan. © Lehtikuva

Mistä omainen saa apua omaan jaksamiseen ja arjen pyörittämiseen?

Arjen pyörittämiseen on mahdollista saada apua oman kunnan kotihoidosta. Etenkin jos saattava läheinen on itsekin ikääntynyt ja hauras, kodinhoitoon kannattaa hakea apua. Päätöksen tekee kunnan sosiaalitoimi, ja palvelut voi tuottaa kunta itse, yksityinen yritys tai kolmas sektori.

Palvelut voivat olla esimerkiksi ateriapalveluita tai siivousta, ja kunnat voivat periä niistä maksun. Kotihoidosta perittävä maksu määräytyy palvelujen määrän ja asiakkaan talouden bruttotulojen mukaan.

Vertaistukea ja neuvontaa tarjoavat erilaiset järjestöt, kuten Aivoliitto, Muistiliitto ja Syöpäjärjestöt. Palliatiiviseen hoitoon kuuluu myös kuolevan ja tämän läheisten psyykkinen tukeminen, ja siitä vastaa ensisijaisesti hoitoyksikkö, johon potilaalla on hoitosuhde. Kriisitilanteissa apua saa myös Sosiaali- ja kriisipäivystyksestä.

Entä jos väsyn kuolevan läheisen hoitamiseen?

Vaikka läheinen päättäisi saattohoitaa kotona, kunnan on järjestettävä potilaalle tarvittaessa vuodepaikka. Palliatiivisen hoidon aikana omaiselle voidaan järjestää lepotaukoja intervallijaksojen avulla. Silloin kuoleva läheinen viettää osan ajastaan esimerkiksi vuodeosastolla ja osan kotona.

Intervallijaksojen avulla läheisen saattamiseen voi osallistua tiiviimmin, vaikka kävisi vielä töissä. Läheinen voi olla kotona esimerkiksi vain viikonloppuisin.

Joskus ison lähipiirin tarve saada tietoa voi tuntua raskaalta. Silloin saattaja voi sopia yhden ihmisen, joka kertoo tilasteesta muille. © istock

Joskus ison lähipiirin tarve saada tietoa voi tuntua raskaalta. Silloin saattaja voi sopia yhden ihmisen, joka kertoo tilasteesta muille. © istock

Mitä tapahtuu, jos läheiseni kuolee kotona?

Kannattaa sopia läheisen hoitoyksikön kanssa etukäteen, miten toimia, kun läheinen on kuollut. Siinä vaiheessa ei kuitenkaan ole enää kiirettä. Lääkäri tulee toteamaan kuoleman ja kirjoittaa kuolintodistuksen. Vainaja noudetaan, kun omaiset ovat rauhassa ehtineet hyvästellä hänet.

Lue myös: Ystävän kuolema lähestyy – Miten tukea kuolevaa ja valaa toivoa, kun sitä ei enää ole?

Kysymyksiin vastasi Taina Häkkinen, Syöpäjärjestöjen neuvontapalveluiden päällikkö. Lisäksi lähteenä on käytetty Saattajana -opasta (Espoon ja Kauniaisten Omaishoitajat ja läheiset ry.) Oppaan voi lukea osoitteessa www.saattajana.fi. Painetun teoksen saa myös isommista kirjastoista alkuvuoden aikana.

X