Kyy puree, mehiläinen pistää ja punkki käy kiinni – Opi hoitamaan puremia ja pistokohtia oikein

1. Miksei kyyn puremalla jalalla saa kävellä?

Jos kyy puree, tärkeintä on pitää purtu raaja liikkumattomana, mikä estää myrkyn leviämisen. Jos purema on jalassa, jalalla ei kannata kävellä askeltakaan. Tarvittaessa jalkaan voi laittaa tuen ja lastoittaa. Mikäli matka lääkäriin on pitkä, raajaan voi tarvittaessa laittaa kiristyssiteen. Se on kuitenkin muistettava avata hetkeksi tunnin välein. Puremajälkeä ei saa yrittää avata, painaa tai puristella, koska nämä kaikki lisäävät myrkyn pääsyä verenkiertoon.

Kyyn purema pitää ottaa aina vakavasti, mutta hätääntyä ei kannata. Siitä on oltava aina vähintään puhelinyhteydessä lääkäriin, usein tarvitaan sairaalahoitoa. Alle 15-vuotiaiden, raskaana olevien, vanhusten ja vakavasti sairaiden on hakeuduttava heti lääkäriin, jos kyy puree. Lääkäriin on hakeuduttava myös, jos purema on pään tai kaulan alueella tai jäykkäkouristusrokote ei ole voimassa.

Mikäli purema aiheuttaa voimakkaita oireita, kuten hengenahdistusta, sekavuutta tai tajunnan tason laskua, on lähdettävä välittömästi sairaalaan tai soitettava hätänumeroon.

2. Auttaako kyypakkaus kyyn puremaan?

Jos kyy puree tai useampi ampiainen pistää, voi ottaa kyypakkauksen. Siitä ei ole todettu olevan kiistatonta hyötyä, mutta toisaalta siitä ei ole haittaakaan. Ainoana hoitona se ei riitä.

Parasetamoli sopii tarvittaessa kipulääkkeeksi. Tulehduskipulääkkeitä kyyn puremaan ei saa ottaa: ne voivat lisätä verenvuotoa tai aiheuttaa munuaisoireita.

Pelkästään kyyn pureman varalta kesän metsäretkillä kannattaa pitää mukana kännykkää, koska sillä saa tarvittaessa hälytettyä nopeasti apua. Kallioilla ja kivikoissa hyvä suoja on kumisaappaat.

3. Mistä tietää, että purija on ollut juuri kyy?

Tätä ei aina tiedä. Toisinaan käärme voi sekoittua verrattain harmittomaan rantakäärmeeseen, toisaalta taas kyy ei eritä purressaan aina myrkkyä. Kyyn puremajäljestä voi toisinaan löytää kaksi muutaman millin etäisyydellä toisistaan olevaa pistosjälkeä, mutta aina näin ei ole.

Purijan nimeämistä oleellisempaa on seurata oloa. Kaikissa puremisissa ja haavoissa, onpa kyseessä kyy, koira tai vaikka klapitöissä tullut jalan ruhje, on tärkeää, että jäykkäkouristus on ajan tasalla. Jos näin ei ole, on syytä hakeutua lääkäriin. Mikäli rokotteen voimassaolosta ei ole varma, tehoste voidaan tarvittaessa antaa varmuuden vuoksi. Se on voimassa alle 60-vuotiailla 20 vuotta ja tätä vanhemmilla 10 vuotta.

4. Kuinka vaarallinen ampiaisen pistos on?

Yksittäinen pistos esimerkiksi käteen tai jalkaan ei ole vaarallinen, ellei ole allerginen.

Mikäli pistoksia on useita esimerkiksi kaulan tai pään alueella, on mahdollista saada hengitystä salpaava reaktio. Tällöin on päästävä nopeasti sairaalahoitoon.

Jos käteen tai jalkaan on pistänyt yksittäinen ampiainen, tilannetta voi seurata. Mikäli ampiaisen piikki on jäänyt ihoon, se kannattaa poistaa. Kuumotusta ja kipua voi helpottaa kylmäpaketilla.

Kannattaa olla tarkkana, jos juo ulkona tölkistä tai pullosta. Ampiainen tai mehiläinen voi hakeutua makeaa juomaa kohti ja pahimmillaan päätyä tölkistä ihmisen suuhun ja pistää esimerkiksi kitalakeen.

Mikäli tietää olevansa pistoksille allerginen, lääkäri voi kirjoittaa reseptin adrenaliinikynää varten. Sitä käytetään kuitenkin vain anafylaktisten oireiden ensiavuksi, ei lievään allergiaan.

5. Miten punkin puremalta voi suojautua?

Punkin eli puutiaisen puremalta voi suojautua, kun käyttää ruohikossa ja maastossa saappaita ja pitkälahkeisia housuja. Sukat on hyvä vetää housunlahkeiden päälle, jolloin nilkat eivät jää paljaiksi. Iho kannattaa tarkistaa punkkien varalta päivittäin.

Punkkien aiheuttamat suurimmat vaarat ihmiselle ovat borrelioosi ja puutiaisaivotulehdus. Mikäli asuu puutiaisaivotulehduksen riskialueella, kuten Ahvenanmaalla, Kotkan saaristossa, Paraisilla tai Simossa, rokotteen saa ilmaiseksi. Muualla Suomessa asuvat voivat ostaa rokotteen.

6. Miten punkin saa iholta pois?

Punkki aiheuttaa helposti paniikkia, mutta syytä siihen ei ole. Punkin voi poistaa kotona punkkipihdeillä tai -silmukalla. Parhaiten se käy, kun vetää punkkia hitaasti kohtisuoraan ylöspäin. Tärkeää on, ettei punkkia yritä repiä irti ihosta käsin tai voitele millään.

Omaa oloa kannattaa seurata borrelioosin varalta. Jos punkki on ollut alle vuorokauden ihossa, riski saada se on pieni. Jos purema-alueen ympärille kuitenkin muodostuu rengasmainen alue, ilmaantuu nivelvaivoja, päänsärkyä, pahoinvointia tai kipua raajoissa, kannattaa hakeutua lääkäriin. Borrelioosi voidaan todentaa verikokeella, ja siihen tehoaa antibiootti.

7. Mikä voi aiheuttaa ihon täyteen pieniä punaisia palluroita?

Todennäköisin syy ovat lintukirput, joiden puremat aiheuttavat iholle punaisia ja kutisevia jälkiä. Ne eivät ole vaarallisia, mutta kutinaa kannattaa helpottaa hydrokortisonivoiteella ja tarvit-taessa antihistamiinilla.

Jos punaisia jälkiä on vain nilkoissa ja on kahlannut rantavesissä, syyllinen saattaa olla vesikirppu. Molemmissa tapauksissa kutina helpottaa yleensä muutamassa päivässä.

8. Uskaltaako ulkona kulkea enää lainkaan paljain jaloin?

Monelta kutinalta voi välttyä pitämällä kengät jalassa. Yleensä ihminen astuu maa-ampiaispesään tai lähelle kyytä huomaamattaan, ja tällöin kengän antama suoja voi olla merkittävä. Maalaisjärkeä kannattaa silti käyttää, sillä kengättömyydelläkin on puolensa. Paljasjaloin kävely vahvistaa esimerkiksi jalkaterän pieniä lihaksia.

9. Miten hirvikärpäsestä pääsee eroon?

Hirvikärpäset ovat etenkin sienestäjien ja marjastajien loppukesän harmi, eivätkä hyönteiskarkotteet tehoa niihin. Metsäretken jälkeen etenkin hiukset kannattaa kammata huolellisesti.

Iholta hirvikärpäset kannattaa irrottaa pinseteillä. Jos iholle tulee punoittava alue, sitä on tärkeä olla raapimatta tulehdusvaaran vuoksi. Kortisonivoide auttaa usein tässäkin.

10. Mitä kesämökin lääkekaapissa kannattaa säilyttää?

Puhdistusvälineet, kyypakkaus, kortisonivoidetta, laastareita, pinsetit, punkkipihdit, antihistamiinia, tulehduskipulääkkeitä ja kuumemittari. Mökille tai lomalle lähtiessä on lisäksi hyvä varmistaa, että matkassa on riittävästi reseptilääkkeitä, joita tarvitsee.

Asiantuntijana LL, yleislääkäri Toni Vänni Terveystalosta Kampista.