Mikä avuksi vapinaan? Vapinatyyppejä on erilaisia – Näin erikoislääkäri vastaa 10 kysymykseen

Jaa kaverilleTilaa Seura
Oireena vapina
© COLOURBOX
Vapina on ikävä oire, joka voi myös huolestuttaa. Liikkeessä esiintyvä vapina on onneksi yleensä vaaraton, levossa esiintyvästä vapinasta sen sijaan on syytä huolestua.

1. Mitä essentiaalinen vapina tarkoittaa?

Essentiaalinen vapina tarkoittaa sisäsyntyistä käsien, jalkojen tai pään vapinaa, joka ei johdu mistään muusta sairaudesta tai ulkoisesta tekijästä. Se on yleisin vapinaa aiheuttava sairaus ja samalla yksi tavallisimmista neurologisista diagnooseista.

Lievänä sitä pidetään usein hyvänlaatuisena, eikä se silloin välttämättä tarvitse hoitoa.

Vaikea essentiaalinen vapina sen sijaan voi aiheuttaa monia toiminnallisia haittoja, ja se vaatii myös lääkärin hoitoa.

Essentiaalisen vapinan tarkkaa syytä ei tunneta, mutta monien vapinaoireiden tiedetään liittyvän pikkuaivojen toiminnan häiriöihin.

Esimerkiksi magneettikuvassa ei yleensä havaita minkäänlaisia muutoksia essentiaalista vapinaa sairastavilla ihmisillä. Diagnoosi tehdään aina oireiden perusteella.

2. Mitkä muut tekijät voivat aiheuttaa vapinaa?

Käsien, jalkojen tai pään vapina voi olla monien sairauksien oire. Se on esimerkiksi hyvin tyypillinen Parkinsonin taudin oire, mutta sitä voi esiintyä myös kilpirauhasen liikatoiminnassa, MS-taudissa, verenkiertohäiriöissä ja kasvaimissa.

Pelkkä pään vapina taas liittyy usein dystonia-nimiseen neurologiseen sairauteen.

Muihin sairauksiin liittyvän vapinan tunnistaa yleensä siitä, että silloin ihmisellä on melkein aina myös muita oireita. Esimerkiksi Parkinsonin tautiin liittyy lähes aina myös raajojen jäykkyyttä ja liikkeiden hitautta. MS-tautia sairastavilla taas on usein tuntopuutoksia ja halvausoireita.

Lisäksi vapina voi johtua fysiologisista syistä, kuten jännittämisestä, hermostumisesta, liiallisesta kahvin juonnista tai tupakanpoltosta. Silloin vapina luonnollisesti menee ohi, kun jännittävä tilanne laukeaa tai vähentää stimuloivan aineen käyttöä.

3. Minkälaisia erilaisia vapinatyyppejä on olemassa?

Vapinaoireet jaetaan liikevapinaan ja lepovapinaan. Liikevapinassa kädet ja mahdollisesti muut raajat vapisevat silloin, kun on tekemässä jotakin, kuten hörppäämässä kahvia kupista. Levossa vapina automaattisesti loppuu.

Liikevapina on tyypillinen essentiaalisen vapinan oire, mutta se voi liittyä myös muihin sairauksiin.

Lepovapinassa raajat taas vapisevat levossa, ja vapina rauhoittuu liikkeelle lähtiessä. Se on tyypillinen Parkinson taudin oire.

4. Missä kehon osissa vapinaa tavallisimmin esiintyy?

Vapinaa esiintyy yleensä käsissä. Se alkaa tavallisesti melko pienenä vapinana ja pahenee vuosien myötä. Lisäksi essentiaalista vapinaa voi ilmaantua pään alueelle ja joskus alaraajoihin. Joillekin voi tulla myös äänen vapinaa.

Essentiaalinen vapina on yleensä hyvin hienojakoista, sen liike on pientä ja nopeaa. Parkinsonin taudissa esiintyvä lepovapina on karkeampaa ja hitaampaa.

5. Miten vapina yleensä alkaa?

Essentiaalinen vapina voi alkaa jo lapsena, mutta yleensä se alkaa 20–40-vuoden iässä. Naisilla ja miehillä vapinaa esiintyy yhtä paljon.

Tavallisesti vapina alkaa toispuoleisesti niin, että vain toinen käsi vapisee jotakin tehdessä. Myöhemmin vapina siirtyy toiseenkin käteen ja ehkä myös päähän ja alaraajoihin. Yleensä oireet pahenevat iän myötä.

Essentiaalinen vapina on myös vahvasti perinnöllinen sairaus. Yleensä suvussa on myös muita ihmisiä, jotka kärsivät samasta vaivasta.

6. Minkälaisia haittoja vapina yleensä aiheuttaa?

Vaikea essentiaalinen vapina vaikeuttaa monia arkisia asioita, ja pikkutarkkojen tehtävien suorittaminen voi muuttua mahdottomaksi.

Esimerkiksi kirjoittaminen, paidan napitus, kengän nauhojen solmiminen, meikkaaminen, hiusten laittaminen ja monet kotityöt voivat muuttua hyvin hankaliksi. Jotkut voivat joutua jopa kokonaan vaihtamaan ammattia.

Useimmille vapina aiheuttaa myös sosiaalista haittaa. Vapina koetaan tavallisesti kiusallisena, ja usein muiden ihmisten seurassa tärinä yritetään mahdollisuuksien mukaan peittää.

On tyypillistä, että vapinasta kärsivä ihminen pitää kahvikupista tai samppanjalasista kahdella kädellä kiinni. Jos vapinan peittely ei onnistu, ihminen voi alkaa välttää sosiaalisia tilanteita kokonaan. Vaikeita tapauksia on onneksi hyvin vähän.

7. Mitkä tekijät pahentavat oireilua?

Kofeiinia sisältävät juomat, kuten kahvi ja energiajuomat, voivat pahentaa oireilua. Silloin niitä on syytä välttää.

Myös kodin ulkopuolella oireet saattavat pahentua. Jos sosiaalisissa tilanteissa vapisemiseen liittyy kiusallisuuden ja häpeän tunteita, niitä alkaa yleensä jännittää, jolloin oireilu lisääntyy entisestään. Sen sijaan muiden psyykkisten tekijöiden, kuten masennuksen, ei tiedetä pahentavan vapinaoireita.

8. Miten vapinaa voi lievittää kotikonstein?

Valitettavasti essentiaalista vapinaa ei voi kotikonstein lievittää juuri mitenkään. Rauhoittavilla venyttely- tai rentoutusharjoituksilla ei ole havaittu olevan vapinaa hillitsevää vaikutusta. Vain jos ihminen on kova jännittäjätyyppi, rentoutusharjoitukset ennen sosiaalisia tilanteita voivat hieman auttaa.

Pienen alkoholiannoksen tiedetään vievän vapinan pois hetkellisesti, mutta siitä huolimatta sitä ei voi suositella lääkkeeksi. Monilla vapinasta kärsivillä on kokemus, että alkoholin vaikutusajan jälkeen vapina palaa aikaisempaa pahempana.

Pitkällä aikavälillä alkoholin tiedetään myös aiheuttavan vaurioita pikkuaivoihin, mikä saattaa entisestään pahentaa oireilua.

9. Missä vaiheessa kannattaa lähteä lääkäriin?

Vapinan syy on aina hyvä selvittää lääkärissä, jotta voi saada diagnoosin sairaudestaan. Varsinkin jos kärsii lepovapinasta, lääkäriin kannattaa hakeutua.

Jos taas oireena on liikevapina, lääkäriin on syytä lähteä viimeistään silloin, kun vapina alkaa haitata arkielämän tavallisia toimintoja, kuten kirjoittamista ja pukemista. Samoin kannattaa tehdä, jos sosiaalinen elämä alkaa kaventua oireilun takia.

10. Miten vapinaa hoidetaan lääkärissä?

Essentiaalisen vapinan paras hoito on beetasalpaaja-lääkitys. Tablettimuodossa otettavaa lääkettä voi ottaa joko tarvittaessa tai vaikeissa tapauksissa säännöllisesti. Lievän vapinan lääkitys voi pitää kurissa kokonaan, vaikeissa tapauksissa se yleensä lievittää oireiden laatua.

Jos beetasalpaajat eivät sovi, essentiaalisen vapinan hoidossa voidaan käyttää myös epilepsialääkkeitä. Kaikkein vaikeimmissa tapauksissa apua voi saada leikkaushoidosta. Neurokirurgisessa toimenpiteessä aivoihin asennetaan syväaivostimulaattori, joka vähentää vapinaa.

Asiantuntijana neurologian erikoislääkäri Petra Keski-Säntti Terveystalo.

Lue myös: Heli havahtui jo nuorena käsien tärinään – Syynä vapinaan olikin yleinen mutta huonosti tunnettu sairaus

X