Kuuma ilma vie voimat – Näin voit sietää hellettä ja kuumuden aiheuttamaa tuskaa paremmin

Kesähelteet saavat lojumaan sohvalla, sillä kuumuus vie voimat. Mistä vetämättömyys voi johtua? Voiko taustalla olla sairaus? Mikä auttaisi sietämään kuumuutta paremmin?

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Vedessä pulikointi on hyvä viilennyskeino.

Kesähelteet saavat lojumaan sohvalla, sillä kuumuus vie voimat. Mistä vetämättömyys voi johtua? Voiko taustalla olla sairaus? Mikä auttaisi sietämään kuumuutta paremmin?
(Päivitetty: )
Teksti:
Laura Savolainen

1. Kuuma ilma kesä kesältä tukalammalta. Ei ole virtaa mihinkään. Mistä tämä voi johtua?

Et ole ongelmasi kanssa yksin. Helle eli yli 25 asteen lämpötila aiheuttaa neljälle viidestä jonkinlaisia yleisoireita, kuten janoa, toimintakyvyn heikkenemistä sekä nukkumis- ja keskittymisvaikeuksia.

Vanhemmiten kuumansieto heikentyy. Helle voi tuntua tuskaisammalta jo 65-vuotiaana ja herkkyys voimistuu entisestään 80-vuotiaana. Kuumansietokyky on hyvin yksilöllistä.

Syy on fysiologinen. Vanhetessaan ihminen ei enää hikoile yhtä herkästi ja paljon kuin nuorempana. Sydänkään ei enää toimi kuten ennen, siksi verenkierto ihon pinnassa vähenee. Nämä yhdessä tarkoittavat sitä, ettei kehosta siirry lämpöä ympäristöön yhtä tehokkaasti kuin ennen.

Lämmönhukkaa vähentää myös ihon pinnan verisuonten heikompi laajentuminen kuumassa.

Varttuneempi ihminen ei myöskään aisti haitallista kuumalle altistumista tai janoa entiseen malliin. Nesteytys voi viivästyä ja tulla nestehukka. Tämä pahentaa tukaluuden tuntua ja helteen aiheuttamia oireita.

2. Voiko helteen aiheuttama tuska kieliä sairaudesta?

Kyllä voi. Kuumuus aiheuttaa kehossa fysiologisia muutoksia, jotka kuormittavat sydäntä, verisuonia, hermostoa ja aineenvaihduntaa. Siksi joidenkin sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonisairauksien, sekä astman ja kroonisen ahtauttavan keuhkosairauden oireet pahenevat helteillä.

Ihmiselle voi tulla kuumassa sydänoireita, kuten rintakipua ja rytmihäiriöitä, tai hengitystieoireita, kuten yskää, limaneritystä, hengityksen vaikeutumista ja vinkumista. Osa joutuu oireidensa takia lääkäriin.

Jos sinulla on jokin perussairaus, muista ottaa lääkkeet. Lääkitys suojaa kuuman ja kylmän haitoilta. Huolehdi myös, että säilytät lääkkeitäsi oikeassa lämpötilassa.

Erityisesti kroonisesti sairaiden kannattaa tunnistaa herkkyytensä ja suojautua kuumalta erilaisin keinoin.

3. Meillä on suvussa tyypin 2 diabetesta. Voiko oloni johtua diagnosoimattomasta taudista?

Tyypin 2 diabetes on yleistynyt räjähdysmäisesti maailmanlaajuisesti. Koska kuuma pahentaa oireita, ei ole tavatonta, että piilossa pysynyt tauti tai sen esiaste diagnosoidaan kesähelteillä.

Helteen haitat tulevat tulevaisuudessa yleistymään, sillä ihmiset sairauksineen elävät yhä vanhemmiksi ja hellejaksot yleistyvät.

Kuuma ilma voi olla diabeetikolle terveitä suurempi ongelma, koska heidän hermostonsa, sydämensä, verisuonensa sekä aineenvaihduntansa eivät toimi normaalisti. Sydän joutuu kuumassa lujille ja sokeriaineenvaihdunta heikkenee.

Diabetesta sairastavan verensokeri voi laskea helteellä, mutta vaikutukset riippuvat kunkin potilaan sairauden asteesta ja diabetekseen liittyvistä muista sairauksista.

Jos olo on helteillä erityisen tuskaisa, kannattaa mennä lääkäriin tutkimuksiin.

Helle voi heikentää myös tyypin 1 diabeetikon sokeritasapainoa. Korkea verensokeri edesauttaa kehon kuivumista.

4. Kuuma ilma voi sairastuttaa. Mistä merkeistä tunnistan varsinaiset lämpösairaudet?

Yleisoireiden ja sairauden pahenemisen lisäksi kuuma ympäristö voi aiheuttaa lämpösairauden.

Jos ihminen oleilee pitkään kuumuudessa, lämmönsäätelyjärjestelmä voi pettää ja tulla nestevaje. Kehon lämpötilan kohoaminen aiheuttaa lihaskramppeja ja lämpöuupumusta. Voi tulla tunne, ettei jaksa edes kättä nostaa.

Hakeudu tällöin varjoon ja juo säännöllisesti. Kuumasta aiheutuvaan nilkkojen turvotukseen auttaa, kun nostaa jalat ylös. Käy viileässä suihkussa, pulahda kylmään veteen tai viilennä itseäsi kylmillä kääreillä.

Jos kehon syvälämpötila nousee 40 asteen tienoille, puhutaan lämpöhalvauksesta. Tämä voi olla hengenvaarallinen tilanne, johon liittyy esimerkiksi ajattelun tai tajunnantason sumentumista. Tarvitset nopeasti sairaalahoitoa.

Pulahda kylmään veteen tai viilennä itseäsi kylmillä kääreillä.

5. Millaiset vaatteet ovat kaikkein viileimmät?

Pukeudu hengittäviin, vaaleisiin ja väljiin vaatteisiin. Hikoilukosteutta iholta siirtävät tekniset materiaalit, kuten polypropeeni, tuntuvat iholla viileiltä.

Muista laittaa lakki päähän ja juoda usein. Hikoillessa ihminen voi menettää nestettä parikin litraa tunnissa.

Muista myös syödä normaalisti, ettei energianpuute vedä heikoksi entisestään.

6. Olen hieman pyöreä. Auttaisiko painonpudotus sietämään helteitä paremmin?

Naisilla on miehiin verrattuna suurempi pinta-ala–paino-suhde. Tämä tarkoittaa, että naiset pystyvät miehiä helpommin luovuttamaan lämpöä kehostaan ja näin ollen kuuma ilma voi tuntua vähemmän tukalalta.

Toisaalta naisilla on kuitenkin miehiä enemmän kropassaan ihonalaista rasvaa, joka estää lämmön karkaamista kehosta. Rasva on mainio eriste talvipakkasilla, mutta haitta helteillä. Siksi pyöreämmät voivat kärsiä kuumuudesta muita herkemmin.

Jos ihminen saa rasvan tilalle lihaksia, lämmönsieto voi parantua.

7. Mikä auttaa sopeutumaan helteeseen?

Kuuma ilma stressaa kehoa siinä missä kylmäkin. Kehossa aktivoituu sama mekanismi kuin urheillessa: autonominen hermosto aktivoituu ja stressihormonia erittyy kroppaan.

Kun helteessä oleilee säännöllisesti, stressivaste vaimenee ja keho sopeutuu lämpöön. Siksi sydän ei enää loppukesästä ala takomaan helteen tullen yhtä kiivaasti kuin ensimmäisinä kesäpäivinä.

Tottuminen kuumaan tapahtuu jo muutaman päivän kuluessa ja noin kahdessa viikossa hikoilu ja pintaverenkierto tehostuvat. Alkukesästä helteiden aiheuttamat terveysongelmat ja kuolemat ovat korkeimmillaan, minkä arvellaan osittain johtuvan sopeutumisen puutteesta.

Säitä kannattaa varsinkin alkukesästä seurata tarkkaan ja toimia niiden mukaan.

Tuulan kysymyksiin vastasi ympäristöterveyden dosentti Tiina Ikäheimo, Oulun yliopisto.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehden numerossa 7/2021.

Lue myös: Kuumuus piinaa – Näin vältät lämpösairaudet

X