Mistä pitkäkestoisen koronan oireet tunnistaa? Miten pitkäkestoista koronaa sairastavaa hoidetaan? Näin neurologi vastaa 10 kysymykseen

Jaa artikkeliLähetä vinkki
pitkäkestoista koronaa potee moni
Pitkäkestoista koronaa sairastava väsyy helposti. © iStock
Pitkäkestoista koronaa on tutkittu jo paljon, mutta vieläkään kaikki lääkärit eivät anna siitä diagnoosia potilaalle. Ja vaikka diagnoosin saisikin, jää usein ilman sairauspäivärahaa.

Pitkäkestoista koronaa sairastavan yleisiin oireisiin kuuluvat erityisesti uupumus, hengenahdistus ja kognitiivisten toimintojen häiriöt sekä myös monet muut jokapäiväistä toimintaa haittaavat oireet.

Kysyimme sairaudesta 10 kysymystä, näin vastasi asiantuntijamme neurologian professori Risto O. Roine.

1. Koronaepidemian alku­vaiheessa monet pitkä­kestoiseen koronaan sairastuneet potilaat kertoivat­ jääneensä vaille ­hoitoa ja kokivat jopa vähättelyä. ­Millainen hoitotilanne on nyt?

Suomen tilanne ei ole vielä­ ihan kunnossa. Ainoastaan HUSin sairaanhoitopiirissä hoitoketju on järjestyksessä, sillä siellä on pitkittyneiden korona oireiden poli­klinikka, josta on yhteys perusterveydenhuoltoon.

Muissa sairaanhoitopiireissä potilaat ohjataan lähetteen ja johto-oireen­ perusteella erikoisalojen ­klinikoille. Se ei ole toimiva ratkaisu, sillä riittävä osaaminen näin hankalasti diagnosoitavan ja hoidettavan taudin ­kohdalla ei pääse kertymään.

2. Onko diagnoosin ­ja hoidon saamiselle muita esteitä?

Kyllä. Suomessa on edelleen lääkäreitä, jotka kyseenalaistavat pitkäkestoisen COVID-19 -, eli niin sanotun long covid -sairauden, vaikka siitä on olemassa jo tuhansia tieteellisiä julkaisuja. Diagnoosikoodi tuli virallisesti käyttöön viime toukokuussa. Silti edelleen käy niin, että potilas saa diagnoosin vain harvoin.

Toisaalta potilaat kertovat, että vaikka olisivatkin saaneet diagnoosin, ei sen ole yleensä katsottu kelpaavan sairauspäivärahan perusteeksi. Tässä voi olla takana se, että yhteinen kansallinen näkemys ja konsensus asiasta on puuttunut.

3. Pitkäkestoisen koronan oireet ovat hyvin moninaisia. Millä ­perusteella voi epäillä, että oireet voivat johtua siitä?

WHO:n määritelmän mukaan kriteereihin kuuluu se, että oireet kestävät vähintään 2 kuukautta, ne ilmaantuvat enintään 3 kuukauden sisällä sairastetusta taudista ja ne ovat vailla muuta selitystä.

Neljä keskeistä oiretta ovat hengitysvaikeus, uupumus, heikentynyt fyysisen tai kognitiivisen rasituksen ja keskittymisvaikeus, eli aivosumu. Nykyiset määritelmät kuvaavat sairautta vielä puutteellisesti.

Lue myös: Pitkittyneet koronaoireet veivät Miran ja Villen kuukausiksi sairauslomalle – Näin lukuisat oireet pahenivat karanteenin jälkeen

4. Miten vaikea sairaus pitkäkestoinen korona on potilaalle?

Taudin vaikeusaste vaihtelee huomattavasti. Siksi tauti pitäisi erotella kolmeen asteeseen: lievään, keskivaikeaan eli toimintakykyä osittain rajoittavaa sekä vaikeaan.

Lievässä johto-oire voi olla vaikkapa hajuaistin menetys. Vaikea-asteinen tauti sen sijaan rajoittaa toimintakykyä arjessa voimakkaasti ja potilaalla voi olla jopa muutamia kymmeniä oireita.

Tautimekanismeja on tutkittu jo valtavasti. Päällimmäisenä siinä on immuunipuolustuksen häiriö ja pitkäkestoinen tulehdus, joka osalla johtaa veritulppien muodostumiseen. Oireet eivät ole kuviteltuja, vaan näkyvät esimerkiksi PET-kuvissa ja joskus magneettikuvissa.

5. Millaista on sairastaa­ pitkäkestoista koronaa?

Oireet ovat sitkeitä ja pitkäkestoisia. Ne aaltoilevat ja vaihtelevat. Kun toipuminen on jo edennyt, oireet saattavatkin rasituksen vuoksi palata uudestaan voimakkaina. Potilaille oireiden palaaminen paremman jakson jälkeen tuottaa usein suuria pettymyksiä.

Johto-oire on useimmilla­ alentunut rasituksen sieto; he väsyvät herkästi. Potilas ei kestä sen paremmin normaalia fyysistä kuin kognitiivistakaan rasitusta, kuten oppimista, mieleen painamista ja muistamista.

Kahdella kolmasosalla tauti jatkuu suoraan koronainfektiosta, kolmasosalla tulee viiveellä. Ensimmäiset oireet liittyvät usein autonomiseen hermostoon, kuten pulssin voimakas nousu normaalissa rasituksessa sekä aivosumu.

Oireiden kirjo vaihtelee. Useimmilla on runsaasti oireita. Oireet voivat alkaa jopa akuutisti niin, että herää ylivirittyneeseen tilaan, pulssin kiihtymiseen ja sekoamisen tunteeseen.

Yksi kriteeri pitkäkestoiselle koronalle voisi olla se, että mikään yksittäinen oire ei kerro siitä, vaan tautiin kuuluu useita tyypillisiä oireita.

Lue myös: Jatkuva väsymys ei ole normaalitila, vaan tärkeä viesti keholtasi – Listasimme 25 syytä ja kokosimme neuvoja, miten väsymyksestä pääsee eroon

6. Miten pitkäkestoinen­ korona etenee? ­

Ei ole nähtävissä selkeitä toipumisen portaita. Sitäkään ei voida vielä sanoa, paranevatko kaikki joskus. Meillä on potilaita, jotka ovat sairastaneet kohta kaksi vuotta. Myös edellisistä SARS ja MERS -epidemioista aiheutui usein erittäin pitkäkestoisia oireita. Olen kuitenkin toiveikas, sillä useimmat oireet lievenevät ajan kuluessa.

Usein aivosumu ja auto­nomisen hermoston häiriöön liittyvä pulssitason nousu liittyvät sairauden alkuvaiheeseen. Alentunut rasituksen sieto ja kivut säilyvät pidempään.

Lapset paranevat hyvin oireistaan. Silti ei ole mitään syytä vähätellä lasten sairastamista. Esimerkiksi Britanniassa on perustettu omia klinikoita long covidia sairastaville lapsille.

7. Miten pitkäkestoiseen koronaan sairastunutta potilasta hoidetaan?

Koska tauti on vielä niin uusi, siihen ei ole saatu kliinisesti tutkittuja hoitoja. Kaikki hoito on tällä hetkellä empiiristä, eli kokemusperäistä hoitoa. Se siis perustuu siihen, miten kyseistä oiretta yleensä hoidetaan. Tautiin ei ole vielä täsmädiagnostiikkaa.

Joskus käytetään esimerkiksi kroonista tulehdusta estävää astmalääkettä tai hengitysteitä avaavia lääkkeitä, uupumusta on hoidettu matala-annoksisella naltreksonilla ja pitkävaikutteista beetasalpaajaa on käytetty autonomisen hermoston oireisiin.

Erilaisia immuunipuolustusta hillitseviä lääkkeitä on kliinisissä tutkimuksissa. Saksassa tutkitaan parhaillaan hoitoa, joka vähentää elimistön autovasta-aineita. Tautiinhan kuuluu immuunipuolustuksen ylilyönti.

Psykososiaalinen tuki ja kuntoutus on monille potilaille tärkeää. Lisäksi omahoito on hyvin tärkeä osa kuntoutumista.

Lue myös: Syö vastustuskyky vahvaksi – Nappaa vinkit! Näin oikea ruokavalio luo perustan immuunipuolustukselle

8. Mitä taudin oma­hoitoon kuuluu?

Potilaan pahin virhe on jäädä kotiin makaamaan. On tärkeää, että pyritään lisäämään asteittain aktiivisuutta. Valitettavasti tästä voi seurata se, että ylirasitus pahentaa uupumusta ja tulee jopa viikkoja kestävä taudin pahenemisvaihe. Silti pitää vain yrittää.

Unihäiriöitä voidaan hoitaa lääkkeiden lisäksi vuorokausirytmiä tasapainottamalla ja unihygienialla. Erilaiset mieltä rauhoittavat harjoitukset, kuten mindfulness, ovat myös käytössä.

9. Miten voi yrittää suojautua pitkäkestoiselta koronalta?

Rokottautuminen kannattaa. Ennen sairastumista annetun koronarokotteen on tutkitusti todettu vähentäneen pitkäkestoisen koronan riskiä alle puoleen tai jopa estävän sen kokonaan.

Lue myös: Kuinka usein koronarokotteet aiheuttavat vakavaa haittaa? Fimean ylilääkäri Maija Kaukonen vastaa yleisimpiin huolenaiheisiin

10. Omikronin on ­huomattu aiheut­tavan lievempiä­ oireita, kuin aiempien­ virus­muunnosten. Voiko olla­ niin, että siitä ei saisi pitkäkestoista­ koronaa?

Tästä ei ole vielä saatavilla tutkimustietoa. Toistaiseksi katsotaan, että kaikki virusmuunnokset aiheuttavat pitkäkestoista koronaa, eikä niiden välillä ole vielä osoitettu eroja.

Lue myös: Koronan jälkeinen oireilu eli ”pitkä Covid” voi jatkua kuukausia – HUS:in infektiolääkäri listaa syyt, joiden vuoksi oireet voivat pitkittyä

X