Liika murehtiminen voi olla uuvuttava noidankehä – Lue 10 neuvoa, joilla pääset eroon turhasta murehtimisesta ja irti huolimyllystä

Kun terveys, raha, tulevaisuus tai ihmissuhteet murehdituttavat liikaa ja vievät energiaa, on aika tehdä jotakin. Asiantuntija antaa neuvot siihen, miten huolimyllyn voi pysäyttää. Välttelemällä huolet eivät häviä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Murehtiminen valtaa helposti mennen tullen mielen. Huolihetki on yksi tapa keskittää murehtiminen tiettyihin hetkiin päivässä.

Kun terveys, raha, tulevaisuus tai ihmissuhteet murehdituttavat liikaa ja vievät energiaa, on aika tehdä jotakin. Asiantuntija antaa neuvot siihen, miten huolimyllyn voi pysäyttää. Välttelemällä huolet eivät häviä.
Teksti: Tiina Suomalainen

Murehtiminen on tuttua jokaiselle, mutta kun huoliajattelu vie liian suuren ajan omasta arjesta ja omasta energiasta, jotain on tehtävä. Kysyimme murehtimisesta 10 kysymystä. Näin vastaa valmentaja, työnohjaaja ja mindfulness-ohjaaja Reija Könönen Relatio Coachingista.

1. Kun huolimylly alkaa pyöriä mielessä, auttaako hengitys?

Kyllä. Jo kolme tietoista hengitystä helpottaa, sillä hengitykseen keskittyminen auttaa tuomaan huomion pään sisältä kehoon. Tietoinen hengitys on kuin pieni huoliloma.

Erityisesti kannattaa keskittyä pitkään uloshengitykseen. Se aktivoi parasympaattista hermostoa, joka rauhoittaa ja tasapainottaa elimistön toimintoja kuten sykettä.

Hengityksen rauhoittavaa vaikutusta voi tehostaa sillä, että laittaa käden pallean tai rintakehän kohdalle. Kosketus auttaa irrottautumaan ajatuksista ja tuomaan huomion kehoon ja aistien maailmaan.

Lue myös: Helppo hengitystekniikka rauhoittaa sydämen – Näin poliisienkin käyttämä ”vagaalinen jarru” nollaa nopeasti kehon stressireaktion

2. Miten muuten voi katkaista murehtimisen ja pysäyttää huoliajatusten virran?

Yksi simppeli keino tulla ajatusten maailmasta aistimaailmaan on keskittyä hetkeksi­ siihen, mitä näet ympärilläsi. Voit vaikka kiinnittää huomiosi kolmeen punaiseen esineeseen. Ahaa, minulla on tässä­ pöydällä punainen kynä, käsissä punainen kudin ja hyllyssä­ punaselkäinen kirja.

Tai voit laittaa silmät kiinni ja keskittyä hetkeksi kuuntelemaan ympäröiviä ääniä.

3. Saako liikunnasta apua murehtimiseen?

Liikunta, kuten kävelylenkki, auttaa kyllä, jos sen tekee tietoisesti. Useinhan meillä pyörii kävellessä päässä sama huolimylly, vatkaamme mennyttä ja murehdimme tulevaa. Tietoisuus tarkoittaa läsnäoloa hetkessä – sitä, että kiinnittää huomiota ympäristöön: keskittyy metsän ääniin, tuuleen iholla tai siihen, miltä jalkapohjissa tuntuu, kun ottaa askeleita.

4. Pitäisikö murheita yrittää olla ajattelematta ja työntää ne pois?

Ei missään nimessä. Huolet eivät häviä välttelemällä. Joku on joskus sanonut, että jos ikäviä ajatuksia ja tunteita välttelee, se on kuin ottaisi pikavipin. Hetkeksi helpottaa, mutta jatkossa tilanne vain pahenee, kun murheet kasvavat korkoa.

Jos huolia pakoilee, ne jäävät kalvamaan ja kummittelemaan, eikä niitä voi haastaa tai ratkaista.

Lisäksi ihmisen mieli on taipuvainen ajattelemaan juuri niitä ajatuksia, joita kielletään. Jos minä sanon toiselle, että älä ajattele auringonkukkaa seuraavaan minuuttiin, aivan taatusti hän ajattelee sitä.

5. Sanotaan, että ajatukset ovat vain ajatuksia – mitä se tarkoittaa?

Se tarkoittaa, että ajatukset ja tunteet eivät ole tosiasioita. Jos mielessä pyörii vaikkapa pelko siitä, että läheinen ajaa automatkallaan kohtalokkaan kolarin, on kyse vain ajatuksesta – ei todellisesta tapahtumasta.

On tärkeä oppia erottamaan pään sisäiset asiat siitä, mitä oikeasti tapahtuu.

On hyvin yleistä, että emme edes huomaa ajatuksiamme. Harvoin niistä on edes tietoinen. On vain jokin epämääräinen olo, joka aiheuttaa ahdistusta. Ahdistus siirtyy kehoon ja vahvistaa taas ajatuksia. Jäämme pyörimään siihen luuppiin.

Erään tutkimuksen mukaan meillä on mielessä noin 30 000 – 90 000 ajatusta päivässä ja näistä 95 prosenttia on uusintoja. Ajattelemme samoja ajatuksia päivästä toiseen. Ne ovat omia tulkintojamme, eivät totta. Mutta mitä enemmän sitä kelaa pyörittää, sitä todemmilta ne alkavat tuntua.

6. Auttaako huolihetken pitäminen?

Huolihetki on erittäin hyvä keino keventää huolitaakkaa. Ideana on, että huolehtiminen keskitetään yhteen tiettyyn hetkeen päivässä. Näin et kanna murheita mukanasi yötä päivää. Huolihetki voi kestää varttitunnista puoleen tuntiin ja se kannattaa pitää aina samoihin aikoihin, ei kuitenkaan juuri ennen nukkumaanmenoa.

Huolihetkessä huolet, murheet ja pelot käydään läpi yksi kerrallaan. Voit pohtia huolta vapaasti tai sitten kysyä jokaisen kohdalla, kuinka todennäköistä tämän toteutuminen on.

On myös tärkeää erottaa ne huolet, joille voi tehdä jotain, niistä huolista, joille ei voi mitään. Moniin huoliin voimme vaikuttaa vaikkapa ottamalla asian puheeksi tai pyytämällä apua. Mutta sitten on asioita, jotka eivät kerta kaikkiaan ole vaikutuspiirissämme.

Silloin pitää vain päästää irti ja ajatella presidentti Mauno Koiviston sanoin:

Yleensä elämässä on viisasta luottaa siihen, että kaikki menee hyvin.

Lue myös: Unettomuus piinaa, kun huoliajattelu valtaa mielen – Voiko valvominen ja uniongelmat viedä terveyden?

mies yrittää nukkua

© iStock

7. Mikä on huoli­­päiväkirja?

Se on ehdoton apuväline huolihetkien pitämiseen ja huolten haastamiseen. Huolipäiväkirjaksi käy tavallinen vihko, jonne kirjaat muistiin murheet sitä mukaa, kun niitä mieleen pompahtelee. Voit myös naputella päivän mittaan mieleen tulevia huolia kännykkään.

Jos huolet herättävät öisin, ne kannattaa silloinkin kirjata muistiin ja luvata itselle, että käsittelen tämän huomisen huolihetken aikana.

Murheiden kirjoittaminen muistiin helpottaa jo itsessään, koska se auttaa ottamaan niihin etäisyyttä. Huolipäiväkirjaa voi käyttää myös todistusaineistona myöhemmin. Sieltä voi tutkia, kuinka moni pelko oikeasti toteutui. Yleensä ei kovinkaan moni. Meidän mielemme ei ole erityisen hyvä ennustaja.

8. Mitä tarkoittaa murheitten haastaminen?

Murheita voi haastaa huolipäiväkirjan avulla. Jokaisen murheen alle voi kirjoittaa kolme väitettä siitä, miksi minun kannattaa olla tästä huolissaan, ja kolme väitettä siitä, miksi minun ei kannata olla huolissaan.

Tässä harjoituksessa ikään kuin etsitään todisteita puolesta ja vastaan. Vastauksia voi tutkia yksin tai jonkun läheisen kanssa. Tämä auttaa saamaan asioihin uutta näkökulmaa. Huoliluupissa pyöriessähän sitä on kuin laput silmillä.

9. Miksi monesti on helpompi murehtia kuin olla murehtimatta?

Jatkuvan murehtimisen taustalla voi olla tiettyjä alitajuisia uskomuksia. Yksi tyypillinen uskomus on se, että läheisistä ylihuolehtiminen estäisi pahaa tapahtumasta. Ajatus siitä, että ei pelkäisi toisen puolesta, saattaa tuntua uhkaavammalta kuin oma pelko. Ja jos mitään pahaa ei tapahtunut, voi tehdä sen vääristyneen päätelmän, että huolehtiminen toimi.

Toinen tyypillinen ajatusmalli on se, että ylihuolehtiminen läheisistä on osoitus rakkaudesta. Näinhän ei ole. Turha murehtiminen ei hyödynnä ketään.

Joku voi myös ajatella, että kun minä murehdin ja huolehdin, se tarkoittaa, että olen vastuuntoinen. Kannattaa kuitenkin keskittyä vain sellaisiin asioihin, joihin voi vaikuttaa.

10. Voiko murehtimisesta päästä kokonaan eroon?

Murehtiminen, kuten kaikki muutkin tunteet, kuuluvat elämään, eikä niitä ole tarkoituskaan kokonaan poistaa, vaan ymmärtää. Kun niitä oppii ymmärtämään, niiden ote hellittää.

Murheita voi myös oppia annostelemaan ja haastamaan niin, että ei anna niille ylivaltaa. Yksi toimiva keino on kiinnittää huomiota siihen, mitkä kaikki asiat ovat hyvin. Niitäkin asioita elämässä on aina. Kiitollisuuden myötä murheiden osuus laimenee.

Lue myös: Osaatko hengittää oikein? Syvähengitys ja voimavenyttelyt tuovat helposti energiaa arjen keskelle

X