Nielemisvaikeus – Voiko nielemiskipu johtua sairaudesta? Näin erikoislääkäri neuvoo, kun nielu oireilee

Jaa artikkeliTilaa Seura
nielemisvaikeus
Mistä nielemisvaikeus johtuu - ja mikä siihen avuksi? © iStock
Mikä neuvoksi, kun ruoka jumittaa välillä kurkussa? Entä voiko nielemisvaikeus olla merkki sairaudesta? Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri vastaa.

Nielemisvaikeus on syytä ottaa vakavasti. Kysyimme 7 kysymystä nielun oireiluista, näin vastaa HUS:in korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, LT Pia Järvenpää.

1.Voiko nielemisvaikeus olla sairauden merkki?

Jos ruoka tuntuu takertuvan jatkuvasti nieluun tai rintalastan taakse ruokatorveen ja jos nielemisvaikeus pahenee, tulisi hakeutua lääkäriin. Samoin jos nielemiseen liittyy kipua, ääni käheytyy tai ihminen laihtuu. Tällöin kyse voi olla pahimmillaan syövästä. Tupakointi ja alkoholin suurkulutus lisäävät pahanlaatuisten sairauksien riskiä.

Perusterveydenhuollon lääkäri voi pelkästään potilasta haastattelemalla selvittää, tarvitseeko potilas lisätutkimuksia ja ovatko ne kiireellisiä. Tarvittaessa lääkäri kirjoittaa potilaalle lähetteen erikoissairaanhoitoon.

2. Miten herkkäkurkkuinen kestää nielun tutkimisen?

Nielemisvaikeuksien tutkimuksia ei tarvitse jännittää. Perustutkimukset ovat potilaalle helppoja. Lääkäri saa tietoa potilaan nielemisestä jo siitä, että potilas juo yhtäjaksoisesti desin vettä.

Jos potilaalla on kovin herkkä yökkäysrefleksi, suun ja nielun tutkiminen voi tuntua epämukavalta. Rauhallinen suun kautta hengittäminen estää yökkäysrefleksiä. Se helpottaa myös lääkärin työtä: kun potilas hengittää suun kautta, näkymä nieluun avautuu. Herkkä kurkku on hyvä merkki, sillä se kertoo turvallisessa nielemisessä tarvittavan refleksin olemassaolosta.

Kurkunpään ja nielun tähystys tehdään nenän kautta taipuisalla ohuella tähystimellä. Samalla potilas voi juoda pillillä esimerkiksi mustikkakeittoa, jonka kulkua lääkäri voi seurata. Monen mielestä koronanäytteen otto on tätä tutkimusta epämiellyttävämpää.

Ruoan etenemistä voidaan selvittää videofluorografia- röntgentutkimuksella, jossa potilas nielee koostumukseltaan erilaisia varjoaineeseen sekoitettuja ruoka-aineita. Tämäkään ei satu.

Jos oire paikantuu ruokatorven alueelle, tarvitaan ruokatorven ja mahalaukun tähystystä. Sitä varten voi saada rentouttavaa esilääkitystä.

3. Mitä jos tutkimuksissa ei paljastu mitään?

Ajoittainen nielemisvaikeus on yleensä hyvänlaatuinen vaiva, johon ei välttämättä löydy tutkimuksissa mitään merkittävää syytä. Tällöin kannattaa muistaa ruokailutilanteeseen liittyvät ohjeet. Hankalimmissa ongelmissa lääkäri voi ohjata kääntymään puheterapeutin puoleen. He osaavat neuvoa tekniikoita, joilla nielemistä voi helpottaa. Nielemisvaikeus voi olla myös ohimenevä vaiva.

Joskus voidaan tarvita hammaslääkäriä, sillä hammas- ja proteesiongelmat vaikeuttavat ruoan hienontamista.

4. Miksi ruoka joutuu väärään kurkkuun?

Kun ihminen nielaisee, hän ei hengitä. Kun ihminen puhuu, ilmatie on avoin. Jos samaan aikaan puhuu ja syö, ruoka kulkeutuu herkästi väärään kurkkuun eli henkitorveen. Samasta syystä ei kannata hotkia.

Kurkunpään rakenteet reagoivat väärään paikkaan joutuneeseen ruokaan yskäyksillä. Elleivät ne poista ruokaa, kaveri voi lyödä napakasti kämmenselällä lapaluiden väliin. Jos henkilö on vaarassa tukehtua, tarvitaan Heimlichin otetta. Se kannattaa palauttaa mieleen netin Terveyskirjastosta.

5. Nuorempana ruoka solahti kurkusta alas tuosta vain. Tekeekö ikä nielemisestä vaikeampaa?

Ihmisen ikääntyessä tapahtuu normaaleja, neurofysiologisia muutoksia, jotka vaikuttavat nielemiseen: lihastoiminta hidastuu, koordinaatio heikkenee ja nielun supistuminen on tehottomampaa kuin nuorempana.

Nielemisessä on kolme vaihetta, joihin kaikkiin ikä voi vaikuttaa. Ensimmäisessä vaiheessa puremalihakset, kieli ja hampaat hienontavat ruoan ja siihen sekoittuu sylkeä. Päätämme itse, milloin ruoka on siinä muodossa, että nielaisemme.

Tämän jälkeen nieleminen muuttuu yli parinkymmenen lihaksen ja hermon tahdosta riippumattomaksi yhteistoiminnaksi. Tämä ohjaa ruokamassan ruokatorveen, jonka supistuminen ja painovoima vievät ruoan mahalaukkuun.

6. Kannattaisiko siirtyä soseisiin, kun lautasen ääressä tuhraantuu aikaa?

Varsinkin karkeat ja kuivat ruokapalat tahtovat tarttua nielun limakalvolle, ja ruoan alas saamiseksi pitää nielaista monesti useamman kerran. Myös kahden koostumukseltaan täysin erilaisen ruoka-aineen nieleminen yhtä aikaa on vaikeampaa. Soseutettu ruoka menee helpoimmin alas.

Lievissä tapauksissa riittää, että muistaa juoda ruoan yhteydessä vettä, sillä iän myötä yleistyvä limakalvojen kuivuus vaikeuttaa nielemistä. Jotkut lääkkeet, kuten osa verenpainelääkkeistä ja antihistamiinit, kuivattavat limakalvoja entisestään.

Syömiseen kuuluukin keskittyä ja varata aikaa, jotta ruokapalat tulee hienonnettua kunnolla ennen nielaisemista. Varsinkin sitkeät, punaisen lihan palat jäävät herkästi liian isoina nieluun jumiin iästä riippumatta.

Mutta jos ruokavalioon tai ruoan koostumukseen joutuu tekemään huomattavia muutoksia, nielemisvaikeuden syy tulee selvittää lääkärin vastaanotolla.

Juttu julkaistu ensi kerran Viva-lehden numerossa 6/2021.

Lue myös: Voiko viiniharrastus aiheuttaa suu- tai nielualueen syövän? Alkoholin asetaldehydi tuo juomiin syöpäriskin

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X