Päätetyö väsyttää ja rasittaa silmiä – Miten silmien oireita voi helpottaa? Lue vastaukset 10 kysymykseen

Jaa artikkeliLähetä vinkki
päätetyö
Silmät rasittuvat eniten, kun näyttö on väärin suunnattu tai kooltaan liian pieni. Silmille on ihanteellisinta, kun näyttö on hieman alaviistoon suunnattu. © istock
Kun koko työpäivän tuijottaa näyttöpäätettä, silmät kuivuvat ja rasittuvat. Apua saat jo pienillä konsteilla.

Päätetyö ei päästä silmiäkään helpolla. Miten päätyöskentely vaikuttaa silmien terveyteen? Miten silmäoireita voisi helpottaa?

Kysyimme 10 kysymystä – näin vastaa asiantuntijamme silmätautien erikoislääkäri, dosentti Marko Määttä Mehiläisestä.

1. Miksi päätetyö laittaa ­silmät koville?

Päätetyö on silmille raskasta kolmesta eri syystä. Ensinnäkin silmät joutuvat päätetyössä jatkuvasti mukauttamaan lähelle, vaikka meitä ihmisiä ei ole alun perin luotu pitkäaikaiseen lähikatseluun.

Toiseksi päätetyö luo helposti jumeja pään, niskan ja selän alueelle, mikä voi tuntua rasituksena myös silmien alueella.

Kolmanneksi lähelle tarkennettaessa aivot vähentävät räpsyttelyn määrää automaattisesti, mikä voi saada silmät kuivumaan ja tuntumaan karheilta. Yksilöllisiä vaihteluita on kuitenkin paljon.

2. Miten päätetyön aihettamaa silmien rasitusta voi helpottaa?

Päätetyö voi vaatia lyhyen tauon noin puolen tunnin välein. Silloin kannattaa katsella parin minuutin ajan jonnekin kauas, jotta silmien mukauttajalihakset saavat levätä. Jos haluaa mieluummin pitää silmät kiinni, sekin sopii, sillä se yleensä rauhoittaa.

Tunnin välein kannattaa pitää vähän pitempi tauko, jonka aikana on hyvä myös jaloitella. Erinomainen vaihtoehto on tehdä lyhyt keppijumppa, sillä se parantaa verenkiertoa koko kehossa ja samalla myös silmissä.

Jos mahdollista, lounastauon aikana kannattaa lähteä ulos vaikka lähipuistoon juomaan kuppi kahvia. Ulkona luonnossa oleminen lepuuttaa silmiä ja vähentää elimistön stressiä.

3. Millaiset näytöt rasittavat silmiä kaikkein eniten?

Silmät rasittuvat eniten, kun näyttö on väärin suunnattu tai kooltaan liian pieni. Silmille on ihanteellisinta, kun näyttö on hieman alaviistoon suunnattu. Silloin silmien voitelu toimii hyvin, eikä niska-hartiaseutuun synny turhia jännityksiä. Näytön yläreunan voi kääntää myös hieman itsestä poispäin, jolloin sitä on levollista katsoa.

Kännyköiden näytöt ovat hyvin pieniä, ja niitä katsotaan yleensä hyvin läheltä. Niitä katsellessa silmät joutuvat jatkuvasti mukauttamaan paljon.

Jos vielä työpäivän jälkeen selailee paljon kännykkää, silmät voivat joutua todella kovalle koetukselle. Liiallista kännykän tuijottelua kannattaa ehdottomasti välttää.

4. Mikä avuksi, jos silmät­ tuntuvat kuivilta ja ­punoittavilta työpäivän jälkeen?

Silmien kostuttamisen kannalta on tärkeintä tauottaa työtä riittävästi, jotta silmien luonnollinen räpsyttely lisääntyy. Räpsyttely auttaa pitämään silmän pinnan kosteana. Kaikki ylimääräinen lähityö kannattaa myös karsia pois.

Silmien kostuttamiseen voi myös hankkia ilman reseptiä myytäviä kostutustippoja apteekista. Tarjolla on sekä ohuita että paksuja tippoja. Ohuet sopivat yleensä päiväkäyttöön ja paksut yöksi. Tippojen koostumuksessa on paljon eroja. Sen takia apua itselle parhaiten sopivien tippojen valintaan kannattaa pyytää farmaseutilta.

Jotkut saavat kuivasilmäisyyteen apua myös omega-3-rasvahapoista, joita saa kapseleiden lisäksi helposti muun muassa rypsiöljystä.

Lue myös: Silmien kuivuus – Miten elintavat vaikuttavat silmien väsymiseen ja kutinaan? Selvitimme, miten voit pitää silmäoireet kurissa

5. Mitä omassa työergonomiassa kannattaa ottaa huomioon?

Silmät eivät ole erillinen saareke muusta kehosta. Siksi kaikki, mikä on yleiselle hyvinvoinnille eduksi, on hyväksi myös silmille.

Tyypillisiä asioita, jotka kannattaa tarkistaa, ovat ilmastointi, valaistus ja työasento. Nykyään toimistot voivat olla erittäin voimakkaasti ilmastoituja, ja joillakin työpisteillä ilma saattaa puhaltaa suoraan kasvoille. Se kuivattaa ja rasittaa silmiä valtavasti. Silloin on hyvä tarkistaa, voiko ilmastoinnin säätöjä muuttaa.

Valaistuksen kannalta on hyvä tarkistaa, että näyttöruudusta ei heijastu kauempana näkyviä valoja ja valaistus on koko työpisteellä tasaista. Työasennon pitäisi olla ryhdikäs mutta rento. Jalkojen on hyvä saada tukea lattiasta tai jalkakorokkeesta, ja katseen on hyvä suuntautua alaviistoon.

6. Miksi moniteholasit­ eivät välttämättä­ ole paras ratkaisu toimistotyössä?

Moniteholasit ovat yleensä hyvät yleislasit, joilla näkee erinomaisesti kauas sekä kohtuullisen hyvin lähelle. Jos niiden käyttäjä on jo selvästi ikänäköinen eli yli viisikymppinen, näyttöpäätteen näkeminen voi vaikeutua.

Kun lasien alaosan lukuosa on jo aika vahva, keskellä oleva päätteelle katsomiseen sopiva osa jää hyvin kapeaksi. Silloin ihminen joutuu usein kurottumaan kohti ruutua ja samalla nostamaan leukaa ylöspäin. Vähän aikaa sillä tavoin voi tiirailla hyvin, mutta pitkällä aikavälillä niska rasittuu takuulla. Silloin ratkaisu on hankkia erikseen näyttöpäätelasit.

7. Onko totta, että työnantaja on velvollinen hankkimaan näyttöpäätelasit?

Työnantaja on lain mukaan velvollinen kustantamaan työntekijälle erityistyölasit eli käytännössä yleensä näyttöpäätelasit, kun siihen on selkeä tarve. Se tarkoittaa, että työntekijällä täytyy olla jo ennestään ajan tasalla olevat omat silmälasit.

Jos hän ei näe niillä kunnolla päätetyössä ja valtaosa hänen työstään on sitä, päätetyö voi vaatia erilliset näyttöpäätelasit, jotka työnantaja on velvollinen hankkimaan. Niissä moniteholasien kauko-osa on jätetty kokonaan pois, jolloin näytölle katseleminen on helppoa.

Käytännössä moniteholasien käyttäjistä yli puolet pystyy tekemään työtään omilla laseillaan, ja alle puolet tarvitsee erityistyölasit. Erityistyölaseja ei ole tarkoitettu vapaa-ajan käyttöön.

Lue myös: Voiko likinäköisyyttä ehkäistä? Entä lisääkö ruutuaika silmäongelmia? Näin silmälääkäri vastaa 10 kysymykseen

8. Miten usein silmät kannattaa käydä tarkistuttamassa?

Nuoret voivat yleensä hyvin käydä tarkistuttamassa silmänsä optikolla, sillä heillä silmäsairaudet ovat harvinaisia. Kun ikänäköä alkaa tulla eli noin 45 ikävuoden jälkeen silmät on kuitenkin hyvä käydä tutkituttamassa silmälääkärillä. Samaan aikaan myös silmäsairauksien riski alkaa vähitellen kohota.

45–60-vuotiaana riittää hyvin, kun silmälääkärillä käy kerran viidessä vuodessa. Näön voi välillä käydä tarkistuttamassa myös optikolla. Seniori-iässä eli 60 ikävuoden jälkeen silmäsairaudet lisääntyvät nopeasti. Silloin silmälääkärillä olisi hyvä käydä joka kolmas vuosi.

9. Mitkä ovat yleisimpiä työikäisten silmäsairauksia?

Nuorilla vakavia silmäsairauksia on vähän, mutta he saattavat joskus sairastua esimerkiksi harmaakaihiin tai glaukoomaan. Usein taipumus on perinnöllinen. Diabetesta sairastavilla saattaa myös olla silmänpohjan ongelmia.

Lievät silmävaivat sen sijaan ovat nuorillakin tavallisia. Moni kärsii esimerkiksi kuivasilmäisyydestä ja erilaisista pintaärsytysoireista. Kun ikänäköä alkaa ilmaantua, silmäsairauksien riski kasvaa. Kuudenkympin jälkeen glaukooma ja harmaakaihi yleistyvät nopeasti.

10. Miten silmiä ­kannattaa lepuuttaa vapaa-ajalla?

Turhaa lähelle katsomista on hyvä välttää. Sen sijaan kannattaa lähteä ulos luontoon, sillä luonnonvalolle altistuminen on silmille hyväksi.

Kasvuiässä olevilla se saattaa jopa hidastaa likitaitteisuuden kehittymistä. Aikuisilla likitaitteisuuden kehittyminen on yleensä jo pysähtynyt, mutta luonnon valossa oleminen on silmille ja keholle muuten hyödyllistä.

X