Puolison muistisairaus mullistaa arjen – Mikä auttaa sairastuneen läheistä jaksamaan? Lue lääkärin neuvot

Kun Alzheimerin tauti diagnosoidaan, huoli herää. Puolison muistisairaus heijastuu arkeen monin muuttuvin tavoin. Lue lääkärin neuvot.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Läheisten pitää opetella muistamaan, ettei sairastunut ei ole tahallaan ilkeä.

Kun Alzheimerin tauti diagnosoidaan, huoli herää. Puolison muistisairaus heijastuu arkeen monin muuttuvin tavoin. Lue lääkärin neuvot.
Teksti:
Laura Savolainen

1. Muistisairas puoliso on välinpitämätön sohvaperuna, vaikka ennen on ollut hyvin aktiivinen. Johtuuko tämä muutos sairaudesta?

Jokaisen muistisairaus etenee vaiheittain omaan tahtiinsa. Yllätyksenä voi tulla, ettei muistisairaus oireile ainoastaan muistin alueella, vaan melkein kaikilla ilmenee jossain vaiheessa sairautta myös neuropsykiatrisia oireita.

Alzheimerin taudissa, varsinkin sen alkuvaiheessa, tyypillinen neuropsykiatrinen oire on apatia, joka muuttaa sairastuneen käyttäytymistä. Aiemmin kovin aktiivinen ja huomaavainen ihminen ei ehkä enää tuokaan kukkia, harrasta liikuntaa tai välitä omasta hygieniastaan kuten ennen.

Tervettä puolisoa voi turhauttaa, kun joutuu patistamaan toista pesulle.

Myös masennus ja ahdistuneisuus voivat olla Alzheimerin tautiin liittyviä neuropsykiatrisia oireita.

Neuropsykiatrisia oireita hoidetaan ensisijaisesti lääkkeettömästi. On tärkeää, että ihminen saa omaisiltaan tukea ja että perushoito on kunnossa: ruoka on ravitsevaa ja mahdollisia kipuja hoidetaan asianmukaisesti. Kipu ja väärät lääkkeet voivat laukaista oireita.

Joskus neuropsykiatriset oireet kuitenkin vaativat lääkehoitoa. Apatiaa helpottavat myös muistilääkkeet.

Neuropsykiatriset oireet eivät myöskään ole pysyviä. Ne tulevat ja menevät, mutta toisaalta seuraavalla viikolla voi ilmetä toisenlaisia oireita.

Lue myös: Muistisairas puoliso elää nuoruudessaan – Miten tähän pitäisi suhtautua? Miten parisuhteesta voi pitää kiinni hoivan rinnalla?

2. Mitä voin tehdä, jotta puolisoni voisi elää mahdollisimman hyvää elämää sairaudesta huolimatta?

Läheisillä on valtavan suuri vaikutus muistisairaan vointiin. Muistisairas kaipaa ennen kaikkea turvaa. Turvaton ja syyllistävä ilmapiiri sekä sairastuneen kokema häpeä voivat laukaista neuropsykiatrisia oireita.

Älä tivaa äläkä syyllistä, jos toinen ei muista, vaan kuuntele. Kenelle tahansa tekee hyvää tulla kohdatuksi, kuulluksi ja kosketetuksi, mutta erityisen paljon näitä kaipaa ihminen, jolla on muistisairaus.

Diagnoosi on omanlaisensa sokki koko perheelle. Siihen sopeutuminen voi viedä aikaa.

Sairauden ei pidä määrittää koko elämää. Siitä ei tarvitse puhua joka päivä, mutta sitä ei myöskään kannata salata. Kun tuo sairauden avoimesti esiin, ihmiset osaavat suhtautua tilanteeseenne.

Alueet, joilla on musiikkimuistoja, säilyvät sairaudessa pitkään. Siksi kannattaa kaivaa vanhat levyt esiin. Musiikki helpottaa neuropsykiatrisia oireita ja lisäksi se auttaa purkamaan stressiä, nostattaa mielialaa ja parantaa toimintakykyä.

Turvaa voi tuoda myös hoitotahdon ja edunvalvontavaltuutuksen laatiminen siltä varalta, ettei sairastunut jossain vaiheessa pysty itse ilmaisemaan, millä tavalla haluaa tulla hoidetuksi.

Lue myös: Kun Alzheimerin tauti muuttaa elämän – Kuinka kohdata muistisairas läheinen? Miltä muistisairaus tuntuu potilaasta? Lue rohkaisevat neuvot

3. Muuttuuko muistisairas luonteeltaan härskiksi sairauden edetessä?

Luonteen muutos on tyypillisin oire otsalohkodementiassa, mutta myös Alzheimerin taudissa ja verenkierrollisessa muistisairaudessa luonne voi muuttua. Joskus ihmisestä tulee ronskimpi, joskus kiltimpi.

Ero entiseen johtuu siitä, että muistisairaus aiheuttaa muutoksia aivoissa, esimerkiksi otsalohkoissa. Ne ohjaavat aivojen toimintaa, käyttäytymistä ja impulssikontrollia.

Jos otsalohkojen toiminta häiriintyy, käyttäytyminen muuttuu. Sairastunut voi olla impulsiivinen, joustamaton ja empatiakyvytön. Hänen puheissaan ei ehkä enää ole filtteriä, eikä hän osaa asettua toisen asemaan.

Läheisten on hyvä tiedostaa, ettei sairastunut ole tahallaan ilkeä. Sairauden takana on yhä sama ihminen.

Lue myös: Muistisairaus etenee salakavalasti – Näin yllättävästi yleisimmät muistisairaudet voivat oireilla

4. Muistisairaus saa elämän puolison kanssa tuntumaan hetkittäin raskaalta. Mikä auttaa jaksamaan arkea?

Puolisolla on oikeus surra rakkaansa sairastumista ja yhteisten suunnitelmien romuttumista.

On tärkeää, että muistisairaan puolisolla on elämää myös yhteiselon ulkopuolella. Pidä kiinni omista tärkeistä jutuista ja ystävistä ja uppoudu rakkaiden harrastusten pariin.

Vertaistuki on tärkeää sekä sairastuneelle että läheisille. Ryhmiä on tarjolla molemmille.

Uupuneen on mahdotonta jaksaa sairastuneen rinnalla. Läheisen uupumus ja masennus voivat pahentaa neuropsykiatrisia oireita. Siksi hoitamalla itseäsi hoidat myös puolisoasi.

Muistisairaus on koko perheen sairaus. Perheterapia voi auttaa ymmärtämään sairautta kaikkien kannalta.

Eilan kysymyksiin vastasi Hanna-Maria Roitto, muistisairauksiin erikoistunut lääkäri, LT, neurologian poliklinikalta Husista.

Lue myös: Yhdessäolo muistisairaan kanssa voi tuntua tuskallisen hankalalta – Alzheimeria sairastavan tytär: Tässä 10 vinkkiä, miten viettää aikaa muistisairaan kanssa

Juttu julkaistu ensi kerran Vivan numerossa 1/21.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X