Rintasyöpään sairastumisen riskiä voi pienentää oikeanlaisilla elintavoilla – 10 kysymystä ja vastausta rintasyövästä

Jaa kaverilleTilaa Seura
Miten omaa rintasyöpäriskiään voi pienentää?
© istockphoto
Uuden kansainvälisen tutkimuksen mukaan vaihdevuosien hormonihoito lisää rintasyöpäriskiä enemmän kuin on aiemmin luultu. Uskaltaako hormonikorvaushoitoa enää aloittaa? Miten omaa rintasyöpäriskiään voi pienentää?

Miten rintasyöpäriskiä voisi pienentää? Lue asiantuntijan vastaukset.

1. Kuinka paljon vaihdevuosien hormonihoito lisää rintasyöpäriskiä?

Tähän asti on ajateltu, että hormonikorvaushoito lisää jonkin verran rintasyöpäriskiä, jos hoito jatkuu yli viiden vuoden ajan.

Elokuussa julkaistiin uusi kansainvälinen yhteenveto kymmenistä tutkimuksista, joissa oli selvitetty vaihdevuosien hormonihoidon ja rintasyövän yhteyttä. Vaihdevuosien hormonihoitoa käyttäneiden rintasyöpäriski lisääntyi hoidon keston mukaan ja oli suurin naisilla, jotka olivat käyttäneet hormoneja yli 5–10 vuotta. Yllättävää oli, että jo lyhyt, 1–4 vuotta kestävä hoito lisäsi riskiä jonkin verran.

Hormonikorvaushoito lisäsi riskiä sairastua rintasyöpään vielä kymmenen vuotta hoidon päättymisen jälkeenkin. Kaiken kaikkiaan tutkijat arvioivat, että keskimäärin joka 50. normaalipainoinen, viisi vuotta hormonihoitoa käyttänyt nainen sairastuu loppuelämänsä aikana hoidon aiheuttamaan rintasyöpään.

Pelkkään estrogeenihoitoon liittyy pienempi riski kuin yhdistelmähoitoon, jossa on sekä estrogeenia että keltarauhashormonia. Keltarauhashormonin eli progesteronin käyttö estrogeenin ohessa on kuitenkin välttämätöntä naisille, joiden kohtua ei ole poistettu. Emättimeen annosteltavat paikallisestrogeenit eivät lisänneet rintasyövän vaaraa.

2. Uskaltaako hormonikorvaushoitoa enää aloittaa?

Hormonihoitoa voi edelleen käyttää hankaliin ja elämänlaatua laskeviin vaihdevuosioireisiin. Kuten tähänkin asti on suositeltu, hoitojaksoa ei ole syytä venyttää tarpeettomasti. Hormonihoitoa harkittaessa hoitavan lääkärin kanssa keskustellaan hoidon hyödyistä ja haitoista, myös rintasyöpäriskistä. On muistettava, että hormonihoidolla on vaihdevuosioireiden lievittymisen lisäksi esimerkiksi luustoa vahvistavaa vaikutusta.

3. Mitä voi tehdä itse omaa rintasyöpäriskiä pienentääkseen?

Liikunta on tutkitusti hyvä tapa pienentää rintasyöpään sairastumisriskiä. Jo pienikin liikunta on hyvästä, mutta rintasyövän torjunnan kannalta liikunnan olisi hyvä olla elimistöä kunnolla rasittavaa ja säännöllistä. WHO suosittaa vähintään 150 minuuttia viikossa kohtuullisen rasittavaa liikuntaa, jos tavoitteena on vähentää rintasyöpäriskiä.

Tärkeää on lisäksi pysyä normaalipainossa ja välttää tupakointia.

Toukokuussa julkaistiin tutkimus ruokavalion vaikutuksesta rintasyöpäkuolleisuuteen. Havaittiin, että ruokavalion rasvojen rajoittaminen sekä hedelmien, vihannesten ja kuidun lisääminen vähensi merkittävästi riskiä kuolla myöhemmin rintasyöpään.

Mitä enemmän naisella on takanaan synnytyksiä ja mitä nuorempana hän on synnyttänyt, sitä pienempi on hänen rintasyöpäriskinsä. Myös imetys antaa suojaa, samoin myöhään alkaneet tai varhain päättyneet kuukautiset.

Miten omaa rintasyöpäriskiään voi pienentää?

Miten omaa rintasyöpäriskiään voi pienentää? © Colourbox

4. Milloin on aiheellista tutkituttaa oma riski sairastua?

Noin 10 prosenttia rintasyövistä on vahvasti periytyviä ja johtuvat yhden, tietyn geenin mutaatiosta. Tähän ryhmään kuulumiseen viittaa esimerkiksi, jos lähisuvussa yksikin on sairastunut rintasyöpään alle 40-vuotiaana, suvussa on useita alle 50-vuotiaana sairastuneita tai vähintään kolme rinta- tai munasarjasyöpään sairastunutta.

Jos oma sairastumisriski huolettaa, kannattaa ottaa yhteyttä Syöpäjärjestöjen neuvontapalveluun. Sukutietojen perusteella voidaan arvioida, onko syytä tehdä esimerkiksi geenitestejä verikokeesta.

Joissakin tilanteissa läheisten, esimerkiksi tyttärien, rintasyöpäriskiä voidaan selvitellä myös potilasta hoitavassa yksikössä.

On kuitenkin hyvä muistaa, että lähes jokaisesta suvusta löytyy syöpään sairastuneita. Vasta useat samantyyppiset ja nuoren iän syöpätapaukset herättävät epäilyn periytyvästä riskistä.

5. Kuinka usein omat rinnat pitää tutkia?

Rinnat on hyvä tutkia kuukausittain esimerkiksi kuukautisten jälkeen. Kun omatutkinnan tekee samaan aikaan kiertoa, mahdolliset muutokset huomaa helpommin.

Rinnat kannattaa tutkia yhteen liitetyt sormet suorina pyörivin liikkein, vasen rinta oikealla kädellä ja päinvastoin. Myös kainalo on tärkeä tutkia. Katse on hyvä suunnata myös peiliin. Jos esimerkiksi nänni on vetäytynyt sisään tai vuotaa, kannattaa hakeutua lääkäriin.

Lue myös: Onko rintojen ultraäänitutkimus tarpeen syövän seulonnassa?

6. Mitä pitää tehdä, jos rinnasta löytää patin?

Pysyä rauhallisena ja hakeutua lääkäriin. Tarvittaessa lääkäri ohjaa mammografiaan, ultraääneen ja paksuneulanäytteeseen. Tätä kutsutaan niin sanotuksi kolmoisdiagnoosiksi: jos kaikki tulokset viittaavat hyvänlaatuiseen löydökseen, niin kuin usein käy, suurta huolta ei ole. Tällöin kyse voi olla esimerkiksi hyvänlaatuisesta sidekudoskyhmystä tai kystasta eli nestekertymästä. Kysta voidaan tarvittaessa tyhjentää neulalla.

Jos tulokset viittaavat pahanlaatuiseen kasvaimeen, potilaalle tehdään lähete jatkotutkimuksiin.

7. Tarkoittaako rintasyöpädiagnoosi automaattisesti leikkausta?

Rintasyöpä vaatii leikkauksen, mutta nykyään siitä ei aina aloiteta. Jos esimerkiksi kasvain on iso tai aggressiivista solutyyppiä ja levinnyt kainaloon, hoito aloitetaan yhä useammin lääkehoidoilla eli sytostaateilla. Tällöin tavoitteena voi olla, että kasvainta saadaan pienennettyä, mikä helpottaa leikkausta. Syöpälääkäri harkitsee leikkauksen jälkeen mahdollisen lääke- ja sädehoidon tarpeen.

8. Milloin on poistettava koko rinta?

Ratkaisevaa on, voidaanko säästävällä leikkauksella varmistua syöpäkasvaimen poistosta ja säilyykö rinnan muoto. Rintasyöpäleikkauksista noin 60 prosenttia on nykyään osapoistoja ja 40 prosenttia leikkauksista rinta poistetaan kokonaan. Tällöin potilaalle voidaan rakentaa uusi rinta esimerkiksi vatsakielekkeestä. Jotta rinta näyttäisi mahdollisimman luonnolliselta, nännin kohta yleensä tatuoidaan.

9. Voiko rintasyövän jälkeen saada lapsia?

Sytostaattihoidot heikentävät hedelmällisyyttä ja yli 40-vuotiailla naisilla kuukautiset päättyvät usein sytostaattihoitoihin. Alle 30-vuotiaille munasarjojen toimintaan tulee harvoin pysyviä muutoksia.

30−40-vuotiaiden naisten hedelmällisyyttä voi yrittää suojata hormonipistoksin, joiden avulla munasarjat asetetaan ns. lepotilaan sytostaattihoidon ajaksi. Mikäli rintasyövän hoidon aloittamisella ei ole kova kiire, voidaan toisinaan tehdä munasolun tai alkion pakastuksia hedelmällisyyden turvaamiseksi. Rintasyöpähoitojen aikana ei saa yrittää raskautta ja sopivasta raskausyrityksen ajankohdasta on hyvä neuvotella hoitavan lääkärin kanssa.

Lue myös: Rinta- ja kohdunkaulasyövän maksuttomiin joukkotarkastuksiin osallistuu entistä harvempi kaupunkilaisnainen – ”Seulonnan väliin jättäneille pitäisi antaa uusi mahdollisuus saman vuoden aikana”

10. Miksi joukkoseulontaan kannattaa mennä?

Ne ovat maksuttomia ja niiden ansiosta yhä useampi rintasyöpä löytyy varhain, mikä kohentaa paranemisennustetta merkittävästi. Kunnat järjestävät tällä hetkellä joka toinen vuosi maksuttoman mammografiaseulonnan 50–69-vuotiaille naisille.

Asiantuntijana Syöpäjärjestöjen asiantuntijalääkäri, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, LT, Leena Vehmanen HUS Syöpäkeskuksesta.

Katso kaikki 10 kysymystä -sarjan kysymykset ja vastaukset.

X