Ruokamyrkytys oireilee rajusti - Miten kampylobakteeri-infektio hoidetaan? Lue lääkärin ohjeet

Ruokamyrkytys on yleisnimitys ruoasta tai juomavedestä saadusta suolitulehduksesta. Ruokamyrkytyksen syynä voi olla virus, bakteeri tai alkueläin. Kampylobakteeri on yleisin suolistotulehduksia aiheuttava bakteeri Suomessa.

1. Mitä kampylo­bakteerit oikein ovat ja millaisen infektion ne voivat aiheuttaa?

Kampylobakteerit ovat yleisimpiä ripulia aiheuttavia bakteereja ihmisillä. Tyypillisesti niitä elää monien lintujen ja nisäkkäiden suolistossa.

Ihmisille tautia aiheuttavat kampylobakteerit ovat yleensä peräisin tuotantoeläinten, kuten nautojen, sikojen tai kanojen, suolistosta. Kun ne päätyvät ihmisen elimistöön, niistä voi aiheutua suolistoinfektio eli kansankielessä ruokamyrkytys.

2. Millaisia ovat kampylobakteeri­-infektion aiheuttaman ruokamyrkytyksen oireet?

Kampylobakteeri-infektion oireet ovat usein todella rajuja. Sairastuneesta voi jopa tuntua, että hän kuolee. On kuitenkin harvinaista, että tauti lähtisi leviämään vaaralliseksi yleis­infektioksi. Ruokamyrkytyksen oireet siis yleensä tuntuvat pahemmilta kuin ne todellisuudessa ovat.

Tyypillisesti kampylobakteeri-infektio aiheuttaa ripulointia monta kertaa vuorokaudessa, kovaa vatsakipua ja korkeaa kuumetta. Yleensä ruokamyrkytyksen oireet kestävät 3–5 vuorokautta ja paranevat sen jälkeen itsestään.

Joskus harvoin sairastunut voi tarvita sairaalahoitoa yleisen uupumisen ja nestehukan takia. Niin saattaa käydä erityisesti silloin, jos hänen yleiskuntonsa on muutenkin heikko.

3. Mistä kampylo­bakteeritartunnan voi saada?

Tavallisin tartuntalähde on saastunut ruoka tai juomavesi. Kampylobakteeri-infektion voi kuitenkin saada myös esimerkiksi luonnonvesissä uidessa. Silloin kyse on yleensä siitä, että kampylobakteeria suolistossaan kantava eläin on jossakin lähistöllä ulostanut veteen ja ihminen on vahingossa hörpännyt sitä.

Uimavesistä kampylobakteeritartunnan saavat ovat usein pieniä lapsia.

4. Liha on yleinen ruoka­peräinen tartunta­lähde. Mitä sen valmistuksessa kannattaa ottaa huomioon?

Raa’aksi jääneestä jauhelihasta ja broilerinlihasta tartunnan voi saada helposti. Kampylobakteeritartunnan välttämisen kannalta on erittäin tärkeää, että jauheliha ja broilerinliha kypsennetään läpikypsiksi. Lihan värin muuttuminen kypsennyksen aikana kertoo sen yleensä hyvin.

Suomeen tuodaan paljon lihaa ulkomailta, ja erityisesti ulkomaisessa broilerinlihassa jopa 20 prosentissa on kampylobakteeria. Kypsennettäessä se onneksi tuhoutuu helposti.

Raakoja lihoja käsitellessä kannattaa myös pitää huolta keittiöhygieniasta. Raakoja lihoja täytyy aina käsitellä eri veitsellä ja leikkuulaudalla kuin kypsiä. Lisäksi esimerkiksi kasviksille ja muille tuoretuotteille täytyy olla omat leikkuulautansa. Silloin bakteerit eivät pääse ruokaa laittaessa leviämään.

Veitsen voi ruokaa laittaessa tietenkin pestä, jolloin sitä voi käyttää eri raaka-aineita käsitellessä. Samaa leikkuulautaa sen sijaan ei kannata käyttää, koska viiltojen väliin mahtuu kasvamaan miljoonia bakteereja, ja niitä on haastavaa saada pesemälläkään pois.

5. Miten muuten ruokaperäisiltä kampylobakteerilta voi suojautua?

Kampylobakteeritartuntaa voi ehkäistä samalla tavalla kuin muitakin ruokamyrkytyksiä. Ruokien kuljetuksen ja säilytyksen kylmäeristyksestä kannattaa huolehtia, ja kädet on hyvä pestä aina ennen ruoanlaittoa ja ruokailua.

Kasvisten ja marjojen kanssa on myös syytä olla tarkkana. Ulkomaiset hedelmät kannattaa kuoria tai ainakin pestä kunnolla. Ulkomaiset pakastemarjat taas kannattaa kypsentää ennen käyttöä, sillä niiden viljelyssä kasteluvetenä on saatettu käyttää jätevettä. Sekä kotimaiset että ulkomaiset salaatit ja muut tuoreruoat kannattaa huuhdella ennen syöntiä, jotta niihin ei jää multaa.

Ulkomailla kuumissa kohteissa reissatessa kannattaa pitää mielessä perussääntö: kuori, keitä, paista tai unohda. Ulkomailla kannattaa myös välttää jääpaloja, sillä ne on usein tehty tavallisesta hanavedestä.

6. Ruokamyrkytys pelottaa – Uskaltaako mökki­kaivon tai luonnon­lähteen vettä juoda?

Yleispätevää vastausta on mahdotonta antaa. Jos mökin rengas- tai porakaivosta pidetään hyvää huolta ja se puhdistetaan säännöllisesti, veden juominen on yleensä turvallista. Kaivo­veden laatu kannattaa testauttaa vähintään kerran kymmenessä vuodessa, mieluummin useamminkin. Jos kaivoveden laatua ei ole analysoitu pitkään aikaan, sitä ei kannata juoda.

Luonnonlähteistä täytyy aina juoda omalla vastuulla. Vaikka olisi todella puhtaalla Lapin erämaajoella, yläjuoksulla saattaa olla jokin kuollut eläin, josta liukenee kampylobakteeria veteen. Kun retkeilee, turvallisinta on keittää luonnonlähteestä haettu vesi ennen sen juomista.

7. Miksi moni ruokamyrkytys tulee ulkomailta?

Kampylobakteeritartunnat ovat kaikkein tavallisimpia kuumissa tropiikin maissa, koska kuumissa olosuhteissa mikrobeja on enemmän. Lisäksi ruokien kylmäketjusta on haastavampaa huolehtia.

Kuumissa maissa erilaisia ruoka- ja vesiperäisiä infektioita on siis määrällisesti paljon. Paikalliset ihmiset sairastavat ne yleensä nuorina ja tulevat niille immuuneiksi. Pohjoisen turistit sen sijaan eivät ole niille immuuneja ja ruokamyrkytys voi tulla helposti.

Lue myös Anna.fi: Löysä vatsa rauhoittuu yleensä muutamassa päivässä – näistä oireista lääkäriin

8. Miten ruokamyrkytys hoidetaan?

Kun sairastaa kotona, ripulin hoidoksi riittää yleensä riittävä nesteiden juominen ja lepo. Hyvä juoma on esimerkiksi tee, johon on lisätty hieman suolaa ja pari palaa sokeria. Maku ei ehkä ole paras mahdollinen, mutta sekä suola että sokeri auttavat elimistöä neste­tasapainon säätelyssä. Hyvä vaihtoehto on myös kivennäisvesi.

Jos ruokamyrkytys etenee niin pahaksi, että ihminen joutuu sairaalaan, häntä hoidetaan yleensä antibioottihoidolla. Kotoperäisiin infektioihin antibiootit toimivat yleensä erittäin hyvin. Ulkomailta saadut bakteerit saattavat sen sijaan olla antibioottiresistenttejä, minkä takia niiden hoitaminen on haastavampaa. Mutta niitäkin pystytään hoitamaan.

9. Mihin vuodenaikaan kampylobakteeri- infektioita yleensä ilmaantuu?

Kotoperäiset kampylobakteeritartunnat ovat tyypillisesti loppukesän riesa. Silloin uidaan paljon luonnonvesissä ja kuumuus saattaa pilaannuttaa ruoat nopeasti.

Muina vuodenaikoina kampylobakteeritartunnat liittyvät matkustamiseen. Niitä esiintyy erityisesti kaukomatkojen jälkeen. Korona-aikana talvikauden kampylobakteeri- infektiot ovat tosin lähes kokonaan loppuneet matkustuskieltojen takia.

10. Mitä jälkitauteja kampylo­bakteeri-infektiosta voi seurata?

Jälkitaudit ovat kampylobakteeri-infektion jälkeen harvinaisia mutta mahdollisia. Rajuin jälkitauti on Guillain-Barrén oireyhtymä eli ääreishermostotulehdus, joka aiheuttaa halvaustyyppisiä oireita. Suurin osa siihen sairastuneista toipuu onneksi hyvin. Lisäksi kampylobakteeri-infektio voi laukaista niveltulehduksia.

Asiantuntijana kliinisen mikrobiologian ylilääkäri, laboratoriotoimialueen johtaja Antti Hakanen, Tyks.

Lue myös: Älä heitä rahaa roskikseen ‒ Säilytä kylmäketju ja estä ruokahävikki

Artikkelia on muokattu 7.11.2023 klo 14:00