Sairastuitko? Ja edessä matkan peruminen tai poteminen lomakohteessa? 10 vinkkiä – Varaudu lomamatkaan oikein

Jaa kaverilleTilaa Seura
Sairastuminen ulkomailla
Tiedätkö, miten kannattaa toimia, jos sairastut reissatessasi ulkomailla? Entä milloin matka kannattaa jättää kokonaan tekemättä?

1. Milloin sairastuneen on järkevää perua matka?

Hankaloitunut pitkäaikaissairaus, etenkin jos se liittyy sydämeen, on este matkustamiselle. Myöskään akuutin, voimakasoireisen infektion, kuten keuhkokuumeen, aikana ei ole järkevää matkustaa. Ilmanpaineen vaihtelut lentäessä voivat aiheuttaa tällöin voimakasta kipua ja jopa vaurioittaa poskionteloita tai välikorvaa akuutin tulehduksen yhteydessä.

Matkavakuutus korvaa yleensä peruuntuneen matkan, jos se tehdään pakottavasta syystä ja sairastumisesta on lääkärintodistus. Ehtona on usein se, että vakuutusta ottaessa asiakas on ollut terve ja vakuutus on otettu tarpeeksi ajoissa, esimerkiksi kolme päivää ennen suunniteltua matkaa.

2. Miten ulkomailla kannattaa toimia, jos sairastuu?

Valmismatkalla apua kannattaa tarvittaessa kysyä oppaalta. Usein oppaan voi pyytää mukaan kieliavuksi lääkäriin. Ääritapauksessa yhteyttä voi ottaa maan konsulaattiin.

Mikäli on matkustanut eksoottiseen kohteeseen, vastaan voi tulla monenlaisia lääketieteen harjoittajia. Viisainta on hakeutua länsimaiseen sairaalaan tai lääkärikeskukseen. Matkanjärjestäjillä on usein listoja luotettavista paikoista, tarvittaessa apua voi kysyä myös Suomesta.

Ulkomailla itselle outoja apteekin lääkkeitä ei kannata ostaa ja kokeilla omin päin.

3. Miksei lääkkeitä kannata ostaa reissulla?

Lähes jokaisessa apteekissa ja kaupassa myydään laastareita ja sidetarpeita, ja tämän kaltaiset tuotteet voi huoletta ostaa reissullakin. Itselle vieraiden suun kautta otettavien lääkkeiden kanssa on sen sijaan syytä olla varovainen.

Ilman reseptiä myytäviä antibioottikuureja ei pidä mennä ostamaan. Lisäksi on hyvä muistaa, että esimerkiksi Etelä-Euroopassa lääkärit määräävät antibiootteja paljon herkemmin kuin Suomessa.

Turha lääkekuuri kuormittaa elimistöä ja voi pahimmillaan johtaa bakteerien antibioottiresistenssiin, jolloin antibiootti ei tositilanteessa enää tehoa. Esimerkiksi ripuli paranee yleensä itsellään.

4. Mitä lääkkeitä ja terveystuotteita matkalle kannattaa ottaa mukaan?

Itselle tuttua tulehduskipu- ja kuumelääkettä, kuumemittari, laastareita, desinfiointiainetta, ripulilääkettä, antihistamiinia ja kortisonivoidetta. Antihistamiinia voi tarvita, jos esimerkiksi iho alkaa oireilla hyönteisten puremista tai jos tietää itsellään olevan allergista taipumusta.

Omat lääkkeet kannattaa pakata käsimatkatavaroihin ja varmistaa, että ne riittävät koko reissun ajaksi. Mukaan kannattaa ottaa myös reseptit, joilla voi tarvittaessa osoittaa lääkkeiden käyttötarkoituksen. Varminta on pyytää lääkäriä tulostamaan kanta-palvelusta matkaa varten englanninkielinen yhteenveto lääkkeistä, koska suomenkieliset reseptit jäävät monessa maassa ymmärtämättä.

5. Milloin matkalla on mentävä lääkäriin?

Jos matka kestää esimerkiksi viikon ja oireet ovat lieviä, ne voivat yleensä odottaa kotimaahan. Sen sijaan esimerkiksi hengenahdistus, korkea kuume ja rintapistos, eli keuhkokuumeen oireet, vaativat aina lääkärissä käynnin ja tutkimuksen. Samoin selittämätön korkea kuume ja huonovointisuus.

Voimakkaat vatsaoireet voivat kieliä tulehtuneesta umpisuolesta.

Lääkäriin on syytä hakeutua, jos on ripuli ja siihen liittyy korkea kuume tai olo on niin heikko, ettei pysy tolpillaan.

Minkä tahansa poikkeuksellisen voimakkaan oireen takia on syytä mennä lääkäriin.

Pienet nyrjähdykset paranevat usein itsellään. Jos jalalla pystyy kävelemään, sen voi tarkistuttaa vasta kotimaassa. Jos jalka ei siedä astumista, se on hyvä tutkia heti. Myös pienet naarmut voi putsata ja hoitaa itse, mutta jos haava on iso, eikä vuoto rauhoitu, tarvitaan lääkäriä heti.

6. Korvaako matkavakuutus sairauskulut?

Matkavakuutuksissa on jonkin verran eroja ja on olennaista selvittää ennen matkalle lähtöä, mitä oma vakuutus kattaa. Yleensä vakuutus korvaa matkan aikana sattuneen äkillisen sairastumisen tai matkalla tapahtuneen loukkaantumisen aiheuttamat hoitokulut. Jos haveri on sattunut alkoholin tai huumausaineen takia, vakuutus ei yleensä korvaa kuluja.

Vakuutuksissa on isoja eroja kotiinkuljetuskustannusten korvaamisissa. Jo ennen matkaa kannattaa selvittää, korvaako vakuutus harvinaista, mutta joskus kriittisen tärkeää ambulanssilentoa Suomeen. Lento voi maksaa jopa yli satatuhatta euroa.

7. Mistä matkaripuli johtuu?

Matkaripuli on yleisin reissaajan ongelma, ja sen tyypillisimmät syyt ovat unohtunut käsien peseminen ja heikko elintarvikehygienia. Pohjimmiltaan suolisto-oireet johtuvat kaukomaiden suomalaiselle vieraasta mikrobikannasta.

Jos haluaa ottaa varman päälle, kannattaa välttää kylmänä tarjottavaa lihaa, kalaa, kananmunia ja meren eläviä. Turvallisinta on kuoria hedelmät itse. Jäätelöpallot ovat usein riski ja niiden sijaan kannattaa valita yksittäispakattuja jäätelöitä. Matkaripulin voi saada myös juomassa lilluvista jääpaloista: parasta on juoda pulloista kaadettuja juomia itse avatuista pulloista tai tölkeistä tai kuumia juomia.

Tyypillisesti matkaripuli puhkeaa ensimmäisen matkaviikon lopulla ja kestää 3−5 vuorokautta. Sitä vastaan ei ole rokotetta. Lievän ripulin hoidoksi riittää lepo ja runsas nesteiden nauttiminen.

8. Voiko maitohappobakteerivalmisteilla ennaltaehkäistä ripulia?

Tieteellisiä tutkimuksia maitohappobakteerien ennaltaehkäisevästä vaikutuksesta esimerkiksi ripuliin on hyvin vähän. Toisaalta niistä ei ole haittaakaan. Tärkeintä on muistaa hyvä käsihygienia.

9. Mitä rokotuksia tarvitaan?

Ennen matkaa kannattaa tarkistaa, että kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset ovat voimassa. Perusrokotuksiin kuuluvat tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkorokote (MPR), jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokote (dT) ja riskiryhmillä vuosittainen influenssarokote.

Näiden lisäksi on hyvä tarkistaa maakohtaiset rokotesuositukset esimerkiksi verkosta löytyvästä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Matkailijan oppaasta.

Jos matkustaa Eurooppaa kauemmaksi, rokotukset kannattaa käydä läpi ennen matkaa lääkärin tai terveydenhoitajan kanssa. Samalla hänen kanssaan voi tarkistaa muut terveyden kannalta olennaiset asiat matkaa varten.

10. Mitä lasten kanssa täytyy huomioida?

Lämpimissä maissa on tärkeä muistaa juoda vettä riittävästi. Helteessä nestehukka vaanii erityisesti lapsia ja iäkkäitä, ellei juomisesta pidä huolta.

Suomalaisten iho palaa auringossa helposti ja siksi aurinkorasvaa kannattaa levittää muutaman tunnin välein. Sopiva suojakerroin on vähintään 30. Lapsen iho on kuitenkin niin herkkä, että aurinkorannoilla paras suojautumiskeino ovat uv-suojatut vaatteet ja varjo.

Lasten kanssa sattuu ja tapahtuu. Perusensiaputarvikkeet, kuten laastareita ja desinfiointiainetta, on hyvä pitää koko ajan mukana.

Asiantuntijana LL, yleislääketieteen erikoislääkäri ja ilmailulääkäri Jaakko Halonen, Jyväskylän Terveystalosta. Lähteenä myös terveyskirjasto.fi ja THL:n Matkailjan terveysopas.

X