Särkeekö päätä? Oire voi johtua hampaiden purentavirheestä

Purentavirhe voi aiheuttaa monenlaisia särkyjä kasvojen ja pään alueella. Kysyimme asiantuntijalta 10 kysymystä purentavirheestä.

1. Onko totta, että pienikin purentavirhe voi aiheuttaa paljon kipua?

Se on totta. Purentavirheen vakavuusaste ei suoraan kerro mitään sen aiheuttamista oireista. Hyvinkin lievä purentavirhe voi joskus aiheuttaa paljon kipua tai toiminnallisia haittoja. Toisaalta ihmisellä voi olla hyvin vaikea-asteinen purentahäiriö, mutta se ei aiheuta minkäänlaisia oireita, jolloin ei myöskään tarvita hoitoa.

Purentahäiriön aiheuttamat ongelmat jaetaan toiminnallisiin häiriöihin ja kipuoireisiin. Toiminnalliset häiriöt liittyvät pureskelemiseen, nielemiseen ja puhumiseen.

Kipuoireita taas esiintyy useimmiten kasvojen ja leuan alueella, ohimoilla tai niskassa, mutta niitä voi esiintyä myös esimerkiksi silmien takana.

2. Miksi purentavirhe aiheuttaa kipua?

Vääränlainen purenta voi aiheuttaa kipuja monesta eri syystä, mutta tavallisin on vääränlainen leukojen kuormitus.

Kun leukanivel ei ole optimaalisessa asennossa, siihen kohdistuu enemmän kuormitusta. Se heijastuu lihaksiin, jotka pyrkivät tasapainottamaan tilannetta. Leuan alueelle voi syntyä kroonisia jännityksiä, jotka oireilevat kipuina eri puolilla kasvoja ja leukoja.

Purentavirhe voi aiheuttaa myös sen, että jokin tietty hammas voi joutua liian kovalle rasitukselle. Hammas voi alkaa kipuilla ilman, että sille löytyy mitään selvää kivun aiheuttajaa.

Lisäksi purentahäiriön takia pää voi olla jatkuvasti hieman virheellisessä asennossa. Seurauksena saattaa olla kipuja esimerkiksi niskan alueella. Tyypillistä puremalihasten kivuille on, että niitä on usein vaikea paikantaa tarkasti.

Lue myös: Hammastarkastus paljasti – hampaissa 20 reikää

3. Voiko kipu johtua pelkästään psyykkisistä syistä, kuten kovasta stressistä?

Kyllä. Psyykkinen kuormitus voi lisätä kivun kokemista ja altistaa kivun pitkittymiselle. Se voi myös aiheuttaa narskuttelua, eli tiedostamatonta tapaa purra hampaita voimakkaasti yhteen.

Silloin ympärillä olevat lihakset voivat jännittyä kroonisesti, mistä saattaa seurata erilaisia kipuja, kuten päänsärkyä. Taustalla on usein ahdistusta, masennusta tai stressiä.

Narskuttelua voi tapahtua sekä valveilla että nukkuessa. Päivällä tapaa pystyy itse kontrolloimaan, yöllä taas ei.

4. Häviävätkö kivut, jos lakkaa stressaamasta?

Hyvin usein niin käy. Kun stressitaso laskee, yleinen hyvinvoinnin tunne paranee ja kivut voivat lieventyä.

Erikoishammaslääkäri Outi Huhtela tutki väitöskirjatyössään narskuttelun aiheuttamien lihasperäisten kipuoireiden lievittämistä opiskelijoilla. Toisessa ryhmässä opiskelijat saivat purentakiskohoitoa ja toisessa ryhmässä rentoutushoitoa.

Huhtela havaitsi, että molemmissa ryhmissä paikalliset leuan alueen kivut vähenivät yhtä paljon, mutta rentoutushoitoa saaneet kokivat samalla myös kehon muiden kipuoireiden vähenneen. He saivat siis kokonaisvaltaisempaa apua purentakiskohoitoon verrattuna.

5. Millaisista merkeistä voi itse päätellä, että purenta ei ole aivan kunnossa?

Usein ihmisellä itsellään on tunne, että purenta ei mene aivan kohdilleen. Hampaat kiinni purressa alaleuka joutuu ikään kuin etsimään paikkaansa. Myös nieleminen voi olla hankalaa. Lisäksi kasvojen ja leuan alueella voi tuntua kipua, tai leuka tuntuu jatkuvasti olevan jännittynyt.

Joskus purentavirhe voi aiheuttaa hankaluuksia tuottaa puhetta. Erityisesti s- ja p-äänteitä voi olla vaikea tuottaa. Hyvin vaikea-asteiset virhepurennat aiheuttavat myös esteettisiä haittoja. Leuka voi olla liian edessä tai takana, tai se saattaa olla vähän kiertyneenä.

6.Millainen on ideaalipurenta ja onko kellään käytännössä sellaista?

Ideaalipurennassa leuat ja hampaisto toimivat optimaalisesti. Se tarkoittaa, että kun hampaat purraan yhteen, ylä- ja alahampaiden välillä on tasaiset kontaktit koko hammaskaaren alueella. Samalla leukanivelet ovat optimaalisessa asennossa nivelkuopissa. Leuan liikkeet toimivat jouhevasti ilman häiritseviä hammaskontakteja. Kun leuat ovat levossa, hampaat ovat vähän irti toisistaan.

Käytännössä hyvin harvalla ihmisellä on ideaalipurenta. Suurimmalla osalla ihmisistä on toiminnallisesti riittävän hyvä purenta, vaikka purennassa olisi pieniä virheitä.

Läheskään kaikkia purentavirheitä ei siis tarvitse hoitaa mitenkään. Niitä kannattaa hoitaa vain, jos niistä on selvää haittaa.

7. Miten purentavirhe yleensä hoidetaan?

Lieviä purentavika hoidetaan yleensä yksittäisten hampaiden hionnalla ja muotoilulla. Jos kipu johtuu purentavirheestä, avun voi silloin saada hyvin nopeasti.

Vakavat purentavirheet sen sijaan vaativat yleensä oikomishoitoa tai muuta laajaa purennan kuntoutusta. Jos vaiva on luustoperäinen, tarvitaan usein leukakirurgiaa, jotta leukojen luustosuhteet saadaan kuntoon. Jos hampaita puuttuu, voidaan tarvita proteettista hoitoa.

Lihas- ja nivelperäisten kasvokipujen hoidossa käytetään tavallisesti purentakiskohoitoa. Jos kipujen taustalla on stressiperäisiä syitä, hoitona voidaan käyttää esimerkiksi erilaisia rentoutustekniikoita.

8. Voiko vaivoista päästä eroon pelkällä purentalihasten liikeharjoituksilla?

Kyllä, purentalihasten liikeharjoituksia voi kokeilla lihasperäisten kipujen ensihoidoksi. Aina ei siis tarvita kalliita ammattilaisten tekemiä hoitoja. Kun hammaslääkäri ensin tutkii ja diagnosoi purentahäiriön, kotona ohjeiden mukaan tehtävät liikeharjoitukset riittävät joissakin tapauksissa hoidoksi.

Liikeharjoitusten avulla opetellaan leuan rentouttamista ja lihasten symmetristä liikettä.

Ensin harjoituksia tehdään ilman vastusta ja sen jälkeen vastuksen avulla niin, että kädellä painetaan leukaa vastaan. Avun saaminen vaatii kuitenkin sen, että itse jaksaa olla aktiivinen ja tehdä harjoitusta riittävän säännöllisesti.

9. Millaiset asiat altistavat purentahäiriöiden synnylle?

Purentahäiriöt johtuvat useimmiten perinnöllisistä syistä, mutta niiden taustalla saattaa olla myös toiminnallisia tekijöitä. Jos esimerkiksi lapsena imee tuttia tai peukaloa hyvin pitkään eli yli 2-vuotiaaksi asti, seurauksena saattaa olla myöhemmin kehittyvä purentahäiriö.

Myös hampaan menettäminen saattaa altistaa purentahäiriöille, sillä silloin sen ympärillä olevat hampaat voivat lähteä kallistumaan tai siirtymään.

10. Milloin purentavirhe vie hammaslääkäriin?

Jatkuvat hammaskivut, kasvojen alueet kivut sekä pureskelu- tai puheongelmat ovat merkkejä siitä, että kannattaa varata aika hammaslääkärille. Niin on hyvä tehdä myös silloin, jos tuntuu, että suu ei avaudu kunnolla tai leuan liike aiheuttaa kipua.

Hammaslääkärin tarkastuksessa on muutenkin hyvä käydä säännöllisesti, ja hampaat kannattaa tietysti harjata kahdesti päivässä. Hampaista on tärkeää pitää hyvää huolta, jotta turhia hampaiden menetyksiä ei tule. Jokainen menetetty hammas kuormittaa purentaelimistöä ja saattaa altistaa purentahäiriön kehittymiselle.

Asiantuntijana hammasproteesiopin ja kliinisen purentafysiologian professori Kirsi Sipilä Oulun yliopistosta.

Artikkelia on muokattu 10.12.2023

Lue myös Anna.fi: Näillä ruoilla ja juomilla voit vaikuttaa päänsärkyyn