Saunominen tuo terveyshyötyjä: Miksi sauna tekee hyvää?

Jaa artikkeliTilaa Seura
Saunominen saa veren kiertämään tehokkaammin ja parantaa verisuonten joustavuutta.
Saunominen saa veren kiertämään tehokkaammin ja parantaa verisuonten joustavuutta. Kuva: istockphoto
Saunominen tekee hyvää keholle ja mielelle. Säännöllinen löylyttely ehkäisee muun muassa sydän- ja verisuonisaurauksia sekä dementiaa.

Saunominen on suomalaisille mieluisaa vuoden ympäri, mutta kesällä kenties parhaimmillaan. Nyt saunomisen asiantuntija, kliinisen lääketieteen professori, kardiologi Jari Laukkanen kertoo saunomisen terveysvaikutuksista.

1. Saunomisen jälkeen on hyvä ja raukea olo. Mistä se johtuu?

Saunan kuumuus haastaa meidät pois mukavuusalueeltamme. Lämpö nostaa hien pintaan, ja syke nousee. Veri alkaa kiertää vauhdikkaammin, koska kehoa pitää jäähdyttää. Tämä saa taas sydämen pumppaamaan tehokkaammin. Elimistö poistaa nestettä hikoilemalla, ja lihakset rentoutuvat.

Koska lämpö laajentaa verisuonia, verenkierto helpottuu. Stressi hellittää, ja mielikin rentoutuu. Monelle suomalaiselle sauna on turvapaikka, joka huuhtoo arjen huolet ja murheet pois.

2. Miksi saunominen on hyväksi sydämelle?

Sauna toimii kuin liikuntasuoritus, se treenaa sydäntä. Sydämen syke nousee saunomisen aikana jopa 120–150 lyöntiin minuutissa. Se vastaa verenkierron kuormittavuuden osalta matala- tai keskitasoista kestävyysliikuntaa.

Saunominen saa veren kiertämään tehokkaammin ja parantaa verisuonten joustavuutta.

Saunominen myös laskee verenpainetta. Pitkäkestoisen väestö­tutkimuksemme mukaan säännöllinen saunominen pienentää riskiä sairastua verenpainetautiin.

3. Piileekö saunomisessa äkkikuoleman riski, jos sydän kuormittuu liikaa?

Säännöllisesti saunovien riski kuolla sydän- ja verisuonisairauksiin on pienempi kuin harvemmin löylyttelevien.

Kun seurasimme säännöllisesti saunovia suomalaisia miehiä yli kahdenkymmenen vuoden ajan, havaitsimme, että mitä enemmän saunoo viikoittain, sitä pienempi todennäköisyys on kuolla äkilliseen sydänkohtaukseen, sepelvaltimotautiin tai johonkin muuhun sydän- ja verisuonitautiin. Kokonaiskuolleisuus ylipäätään on pienempi runsaasti saunovilla.

Myös avioverenkiertohäiriöiden riski vähenee paljon saunovilla. Erityisesti säännöllisen liikunnan ja saunomisen yhdistäminen näyttää vähentävän äkillisen sydänkuoleman riskiä. Myös runsaasti saunovat ja vähän liikkuvat pärjäsivät tutkimuksessamme paremmin kuin vähän saunovat huonokuntoiset.

Sauna ei ole kuitenkaan mikään ihmelääke. Elintavoilla, kuten ravinto- ja liikuntatottumuksilla, on iso vaikutus ihmisen terveyteen.

4. Kenen ei kannata saunoa?

Vaikka kuumuus kuormittaa sydän- ja verisuonijärjestelmää, saunominen on harvoin terveydelle vaarallista. Mutta jos sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine tai sydämen vajaatoiminta ovat vaikea-asteisia eivätkä pysy lääkityksellä tasapainossa, saunomista pitää välttää.

Saunomista pitää välttää myös, jos olet juuri toipumassa sydän- tai aivoinfarktista tai muusta akuutista sairaudesta. Ole varovainen saunomisen kanssa, jos verenpaineesi on poikkeuksellisen korkea, eikä sitä ole saatu hallintaan tai jos sinulla on ennestään liian matala verenpaine.

Saunaan ei ole asiaa, jos toivut leikkauksesta, olet kuumeessa tai päihtynyt. Sauna ja humala, järviuinnilla höystettynä, voi olla kohtalokas yhdistelmä.

5. Lähtevätkö flunssapöpöt saunassa?

Joitain viitteitä on siitä, että paljon saunovat potisivat vähemmän flunssia. Se voi johtua siitä, että hyvä hygienia ja peseytyminen vähentävät flunssan riskejä. Taustalla voi olla myös se, että pohjolan kylmässä ilmastossa kehon läpikotainen lämmittäminen on hyödyllistä.

Löylyttely tekee todennäköisesti hyvää keuhkoille ylipäätään. Aihetta on tutkittu vähän, mutta on kuitenkin loogista ajatella, että saunominen ja lämmin höyry helpottaisivat keuhkojen toimintaa. Tutkimukset antavat viitteitä siitä, että saunominen auttaa, jos sairastaa astmaa tai keuhkoahtaumatautia. Säännöllinen saunominen voi pitkällä aikavälillä myös pienentää riskiä sairastua näihin tauteihin.

Saunan vaikutuksesta koronavirustaudin ehkäisyssä ei ole tutkittua tietoa. Elimistöön päässyttä virusta saunakaan ei tuhoa.

6. Viekö löyly kivut mennessään?

Kyllähän meistä moni tietää, miten kehon jomotukset hellittävät lauteilla. Saunoessa voi erittyä endorfiineja, jotka voivat osaltaan lieventää kipua. Saunassa koko keho rentoutuu, ja jännityksestä johtuva kipu hellittää.

Kylmä- ja lämpöhoidot ovat suosittuja muun muassa reumaattisia sairauksia sairastavien joukossa. Akuutin niveltulehduksen aikana saunomista pitää kuitenkin välttää, koska tulehdus saattaa ärhäköityä kuumassa.

Kokeilemalla selviää, auttaako nivel- ja lihaskipuihin parhaiten kylmä, lämpö vai näiden vuorottelu.

7. Ehkäiseekö saunominen dementiaa?

Tutkimuksemme perusteella runsaasti ja säännöllisesti saunovilla on jopa 65 prosenttia pienempi riski sairastua dementiaan kuin vain kerran viikossa saunovilla. Syynä voi olla se, että saunominen vilkastuttaa verenkiertoa ja laskee verenpainetta. Suuri osa muistisairauksistahan on verisuoniperäisiä.

Saunomisen on yleisesti todettu lisäävän onnellisuutta ja parantavan elämänlaatua. Nämä tekijät puolestaan ehkäisevät dementiaa.

Emme tiedä tarkalleen, mistä kaikista tekijöistä saunomisen muistisairauksia ehkäisevä vaikutus johtuu. Saunomisen on yleisesti todettu lisäävän onnellisuutta ja parantavan elämänlaatua. Nämä tekijät puolestaan ehkäisevät dementiaa.

8. Kaunistaako sauna?

Saunominen nostaa punan poskille. Liikunnan tavoin se myös lisää kehon endorfiinituotantoa. Ja jos sauna lisää onnellisuutta, sekin näkyy ulospäin.

Saunominen saattaa tehdä hyvää iholle muutenkin kuin lisäämällä sen hehkua. Päinvastoin kuin luullaan, saunominen ei kuivata ihoa, mutta peseytymisrituaalit voivat niin kyllä tehdä.

Esimerkiksi psoriaatikot ovat saaneet saunasta apua ihovaivoihinsa. Sen sijaan atooppinen iso saattaa ärtyä saunassa.

9. Miten saunominen ja lääkitys sopivat yksiin?

Lämpötila ei vaikuta tavallisimpien säännöllisesti otettavien sydänlääkkeiden käyttöön. Verenpainelääkkeet ja nitrot pitää kuitenkin huomioida saunoessa, koska verenpaine voi laskea liiallisesti saunomisen ja lääkkeiden yhteisvaikutuksesta. Useimmitenhan verenpainelääkkeet otetaankin aamuisin ja saunotaan iltaisin. Jos on rintakipuja, saunominen on syytä jättää väliin.

10. Miten pitäisi saunoa, jotta siitä saisi terveyshyödyt?

Aika paljon pitää saunoa. Väestötutkimuksessa terveysriskit pienevät niillä, jotka saunoivat 4–7 kertaa viikossa vähintään parikymmentä minuuttia. Olemme havainneet hyötyjä 80-asteisessa saunassa, mutta tarkkaa ihanteellista lämpötilaa on vaikea sanoa.

Saunomisen pitää olla säännöllistä, jotta siitä saisi pitkäaikaisia hyötyjä. Aivan kuten liikunnassakin. Yksi kerta viikossa ei tuo merkittäviä hyötyjä.

Terveysriskit pienevät niillä, jotka saunoivat 4–7 kertaa viikossa vähintään parikymmentä minuuttia. Olemme havainneet hyötyjä 80-asteisessa saunassa.

Vilvoittelu ja nesteytys pitää muistaa saunoessa. Vesi on saunajuomista parasta.

Kannattaa saunoa ensin ja sitten vasta syödä. Täydellä mahalla saunominen tuntuu tukalalta. Tälle on fysiologinenkin selitys: saunan lämmössä verenkierto ohjautuu sisäelimistä iholle kehoa jäähdyttämään. Täysi vatsa ja ruoansulatus vaativat kuitenkin osansa verenkierrosta, eikä ihon kautta tapahtuva jäähdytys voi toimia kovin tehokkaasti.

Asiantuntijana kliinisen lääketieteen professori, kardiologi Jari Laukkanen. Lähteenä käytetty myös Jari Laukkasen ja tutkija Tanjaniina Laukkasen kirjaa Sauna, keho ja mieli (Docendo 2020).

Lue myös: Saunaloitsut raikaa ja vihta viuhuu – Saunottaja Mari Lusenius: ”Sauna on ikiaikaisesti ollut parantajien ja paranemisen paikka”

X