Suonenveto eli lihaskramppi vaivaa – Mikä avuksi? Näin lääkäri vastaa 10 kysymykseen

Mikä avuksi, kun lihaskramppi iskee? Villasukat, magnesium ja suola auttavat monia, mutta asiantuntija kehottaa myös kokeilemaan proteiinia ja tutkituttamaan rautavarastot.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Suonenvetoa esiintyy tavallista herkemmin pitkäkestoisen harjoittelun jälkeen.

Mikä avuksi, kun lihaskramppi iskee? Villasukat, magnesium ja suola auttavat monia, mutta asiantuntija kehottaa myös kokeilemaan proteiinia ja tutkituttamaan rautavarastot.
(Päivitetty: )
Teksti: Tiina Suomalainen

Suonenveto eli lihaskramppi on  mysteeri, jonka syytä ei edelleenkään tiedetä tarkasti. Yöllinen suonenvetokohtaus on ikävä kokemus, muttei onneksi vaarallinen.  Kysyimme 10 suonenvetoon liittyvää kysymystä liikuntalääketieteen erikoislääkäriltä.

1. Auttaako suola ehkäisemään suonenvetoja?

Lihaskramppi ei ole kovinkaan tutkittu aihe, koska kyse ei ole mistään hengenvaarallisesta asiasta, kiusallisesta kylläkin.

On kuitenkin useita apukeinoja, jotka ovat hyviksi ja toimiviksi havaittu. Moni on huomannut, että illalla kielen alle laitettu merisuolarae auttaa pitämään yölliset krampit poissa. Jotkut sekoittavat desilitraan vettä teelusikallisen suolaa ja juovat sen illalla suoloja saadakseen.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että suolan käyttö voi ­kohottaa verenpainetta.

2. Suonenveto vaivaa – Olisiko magnesiumista tai raudasta apua?

En ole itse törmännyt vastaanotolla kovinkaan moneen lihaskrampeista kärsivään, jolla olisi alhainen magnesium. Mutta jos kokee magnesiumtablettien auttavan, niitä voi käyttää. Mikäli käytetään normaaleja annostuksia, ei turvallisuuden kanssa pitäisi olla ongelmia.

Magnesiumia voi käyttää ­iltaisin myös iholle suihkutettavana suihkeena. Koska magnesium rentouttaa lihaksia ja vähentää stressihormoni kortisolia, voi se auttaa myös ­nukahtamisessa.

Monella kramppitaipumuksesta kärsivällä potilaallani on ollut alhainen varastorauta eli ferritiini. Kun sitä on lähdetty korjaamaan, ovat krampitkin hellittäneet. Varastorauta-arvot kannattaa siis tutkituttaa, jos kärsii lihaskrampeista.

3. Auttaako lämpö tai liike?

Lihaskramppi voi syntyä kylmyyden takia, lämmin taas tehostaa verenkiertoa ja voi näin ehkäistä kramppeja.

Moni kokee saavansa apua yöksi jalkaan laitettavista villasukista tai säärystimistä tai sitten lämpimistä jalkakylvyistä.

Rajansa kuitenkin kaikella: kovasti saunoessa tai helteellä menetämme nestetasapainoon vaikuttavia mineraaleja, mikä voi taas lisätä kramppitaipumusta.

Joitakin auttaa aamuisin ­tehty kevyt jalkajumppa, joka laittaa aineenvaihdunnan heti herättyä käyntiin. Jos on kyse iäkkäästä ihmisestä, joka liikkuu erittäin vähän, pienikin liikunta voi auttaa ehkäisemään lihaskramppeja.

Lue myös: Kuusi jumppaohjetta, joilla vahvistat jalkaholveja ja venytät jalan kireitä lihaksia

4. Voiko elintavoilla tai ruokavaliolla olla yhteys suonenvetoon?

Olen huomannut käytännön työssä, että proteiini on tuonut avun monille suonenvedoista kärsiville. En tarkoita, että pitäisi alkaa jollekin proteiinikuurille, mutta illalla syöty proteiinipitoinen välipala voi auttaa.

Karrikoiden kramppien ehkäisyn voisi tiivistää seuraavaan ohjeeseen: Nuku ja juo riittävästi ja syö monipuolisesti. Käytä alkoholia ja kofeiinia maltillisesti äläkä tupakoi.

Kannattaa luoda myös kokonaiskatsaus omaan elämään. Moni kuormittuu ja stressaantuu töissä ja treenaa samaan aikaan vapaa-ajalla aktiivisesti. Heillä on jatkuvasti pieni väsymys päällä. Kun tämä henkinen ja fyysinen kuormitus yhdistetään vielä siihen, että ei syö riittävästi, ei ihme, että kramppaa.

5. Mistä suonenveto eli lihaskramppi johtuu?

Edelleenkään emme tarkkaan tiedä, mikä suonenvedon aiheuttaa. Niiden katsotaan kuitenkin liittyvän verenkierron heikkenemiseen, hermoston toimintaan ja elimistön neste- ja suolatasapainon häiriöihin.

Altistavina tekijöinä voi lisäksi olla väsymystä, pitkäkestoista harjoittelua tai rasitusta, kylmää tai vetoa sekä tiettyjä lääkityksiä ja sairauksia.

Kyseessä on lihaksen tai pienen lihasryhmän yhtäkkinen kivulias kramppi. Hermostosta tulee lihakseen virheellinen tai liian tehokas viesti, joka ­supistaa lihaksen. Näin lihaksen aineenvaihdunta heikkenee – se ei saa happea eikä pysty poistamaan kuona-aineita, mistä seuraa kipua.

Virheellinen termi suonenveto juontaa vuosisatojen taakse, kun tauteja nimettiin niiden ulkonäön mukaan. Kramppaavassa lihaksessa voi näkyä suonta muistuttava kireä juonne.

6. Miksi suonenveto iskee yleensä jalkaan ja öisin?

Tavallisesti suonenveto ­tulee jalkoihin – takareiteen, pohkeisiin tai varpaisiin. ­Mutta voi se iskeä muuallekin kroppaan, kuten vatsaan. Jalat kramppaavat herkimmin, ­koska ne työllistyvät päivän ­aikana enemmän kuin muut ­lihakset.

Kramppi iskee helpoiten ­öisin tai aamulla herätessä, koska nukkuessa lihakset ovat rentoutuneita. Silloin pienikin ärsyke, kuten liikahdus tai venytys, voi saada lihaksen kramppaamaan.

7. Mitä pitää tehdä, jos suonenveto alkaa uidessa tai autoa ajaessa?

Paras ensiapu lihaskramppiin on vastavenytys. Jos kramppi on esimerkiksi jalkapohjassa, venytetään varpaita ylöspäin. Kramppaavan lihaksen varovainen hierota tai jalan nostaminen ylös voivat myös auttaa.

Uidessa olisi pyrittävä saamaan maata jalkojen alle, jotta voi tehdä vastavenytyksen. Autoillessa voi kaasujalan krampatessa turvautua vakionopeuden säätimeen tai sitten ajaa tienposkeen, pysäyttää auto ja venyttää lihasta.

Jos on kramppitaipu­musta, voivat lihasten pieni lämmittely ja venyttely sekä ­riittävä juominen ennen uintia tai ­automatkaa auttaa.

8. Ketkä vaivasta kärsivät?

Lihaskramppi voi tulla kenelle vain, mutta tyypillisimmin krampit kiusaavat aktiivisesti liikuntaa harrastavia, raskaana olevia ja ikääntyneitä.

Taipumus suonenvetoon lisääntyy huomattavasti yli 50-vuotiailla. Yli 60-vuotiaista 30–50 prosenttia kärsii suonenvedoista. Ikääntyessä verenkierto ja lihasten aineenvaihdunta heikkenevät ja myös sairastaminen ja lääkitykset lisääntyvät.

Urheilijoilla ja kuntoliikkujilla väsymys ja rasitus sekä heikoille jäänyt ruokapuoli ja nesteytys voivat laukaista lihaskramppeja.

Raskaana olevilla naisilla ­veren volyymi kasvaa ja veri laimenee, minkä seurauksena lihakset saavat veren mukana tavallista vähemmän suojaavia ainesosia.

9. Milloin suonenveto vie lääkäriin?

Jos kotikonstit eivät auta, kramppeja alkaa olla ­tiheämmin tai ne ovat hyvin kivuliaita, on hyvä käydä lääkärissä tutkituttamassa asia. Joskus taustalla voi olla lihas­kalvojen kireyttä, jolloin käynti fysioterapeutilla voi olla paikallaan.

10. Miten vaivaa hoidetaan lääkärissä?

Lääkäri tutkii kramppialueen lihaksen ja verenkierron. Jos on esimerkiksi suonikohjuja, ne voivat altistaa krampeille.

Osa reuma- ja nesteenpoistolääkkeistä voi altistaa lihaskrampeille. Tällöin voidaan miettiä korvaavaa lääkettä.

Verikokeilla selvitetään ­suola- ja nestetasapaino sekä suljetaan pois diabetes ja kilpi­rauhasen toiminnan häiriö, joihin voi liittyä kramppimaisia kipuja.

Jos mitkään muut keinot eivät auta, lääkäri voi kirjoittaa reseptin lihaksia rentouttavista tai ääreisverenkiertoa ­parantavista lääkkeistä.

Asiantuntijana liikuntalääketieteen erikoislääkäri Joni Keisala, Mehiläinen, Rovaniemi.

Lue myös Anna.fi: Noidannuoli, lihaskramppeja ja kipeät olkapäät – Lankutus voikin olla vaarallista

Suonenveto piinaa toisia useammin – Mikä avuksi?

Lihaskrampit ovat tavallisia urheilijalla, joka treenaa paljon, sekä uuden lajin aloittaneella kuntoilijalla, jonka lihakset joutuvat uudenlaisen rasituksen kohteeksi. Toinen kohderyhmä ovat ikäihmiset, joilla suonenvedot liittyvät nestetasapainoon ja lääkitykseen. Krampit kuuluvat lisäksi eräiden neurologisten sairauksien oireistoon.

Venytys auttaa suonenvetoon

Parin millin pituinen lihasvenytys helpottaa tehokkaimmin kun suonenveto iskee, kertoo liikuntalääketieteen erikoislääkäri Pippa Laukka.

Kevyt vastavenytys riittää akuutissa tilanteessa. Rajumpi vääntö voi olla jopa vahingollista, sillä joskus kramppi varoittaa liiallisesta lihasjännityksestä ja sen takana piilevästä repeämäalttiudesta.

Suonenveto: verryttely ja suorituksen jälkeinen venyttely avuksi

© colourbox

Pitkällä tähtäimellä suonenvetoja ehkäisee kunnon verryttely ennen rasitusta sekä sen jälkeinen venyttelyrutiini. Monien aktiiviurheilijoiden lihashuoltoon kuuluu lisäksi kompressiovarusteiden käyttö sekä jalkalihasten palautumisen nopeuttaminen jääkylmällä kylvyllä liikuntasuorituksen jälkeen.

Asianatuntijana liikuntalääketieteen erikoislääkäri Pippa Laukka

Teksti: Marika Saastamoinen

 

X