Suonikohjut periytyvät usein äidiltä tyttärelle – Lue, miten ne oireilevat ja miten suonikohjuja hoidetaan

Äidin suonikohjut periytyvät usein tyttärelle. Vaahtoruiskuhoito ja katetrihoito hoitavat laajentuneet suonet tehokkaasti ja turvallisesti.
1. Mitä suonikohjut ovat?
Suonikohjut johtuvat laskimoiden vajaatoiminnasta. Pienet laskimoläpät pettävät, eivätkä verisuonet palauta riittävästi verta sydämeen. Tavallisimmin kohjuja esiintyy jaloissa.
Normaalisti toimiessaan läpät auttavat verta palaamaan ylöspäin jaloista, vaikka ihminen seisoisi. Läppien falskaamisen syy on sidekudoksen heikkous, minkä taustalla on hyvin usein perinnöllinen taipumus.
2. Miten suonikohjut oireilevat?
Koska ylimääräistä verta jää lillimään laskimoihin, ääreissuonet pullistuvat. Iholla pullistumat näkyvät laajentuneina laskimoina, pullottavina suonina ja kohjuröllykoinä.
Usein laskimoläppien vajaatoiminta on kuitenkin piilevää. Mitään ulkoisesti näkyviä suonikohjurykelmiä ei välttämättä kehity.
Muita oireita kyllä on. Jalat turpoavat, ja turvotus pahenee iltaa kohden. Jalkoja särkee ja ne tuntuvat raskailta. Illalla saattavat vaivata myös levottomat jalat. Myös suonenvedot ovat usein kiusallisia. Potilaat saattavat käyttää suola- ja magnesiumvalmisteita vaivojen lievittämiseen tietämättä, mistä vaiva johtuu.
3. Kenelle suonikohjuja tulee?
Suonikohjut ovat yleinen vaiva. Keski-ikäisillä naisilla niitä saattaa olla jopa joka kolmannella. Suonikohjuvaivan ja laskimoiden vaajatoiminnan aste toki vaihtelee yksilöllisesti.
Tärkein riskitekijä on sukurasite. Jos äidillä on suonikohjuja, on hyvin todennäköistä, että niitä tulee myös tyttärelle. Hormonaaliset syyt, useat raskaudet ja ylipaino lisäävät esiintyvyyttä.
Miehilläkin voi olla kohjuja, ja silloin taustalta löytyvät usein perinnölliset syyt.
4. Voiko kohjuja ehkäistä?
Ehkäisy on vaikeaa, jos suvussa on taipumusta suonikohjuihin. Painonhallinnalla ja liikunnallisella elämäntavalla voi kuitenkin vähentää oireita.
Joskus kohjuvaivat vähentyvät selkeästi esimerkiksi raskauden päätyttyä, mutta palaavat ajan mittaan takaisin. Iän myötä vaivoilla on myös taipumus lisääntyä.
Ammatit, joissa joutuu joko istumaan tai seisomaan pitkiä aikoja, ovat haasteellisia laskimovajaatoimintaa sairastavalle. Tukisukilla voi lieventää oireita, ja niitä kannattaa käyttää jalkoja rasittavissa tilanteissa.
5. Mihin tukisukkien teho perustuu?
Teho perustuu puristukseen ja asteittaiseen kompressioon. Sukat auttavat verta palaamaan jaloista ylöspäin sydämeen, vaikka seisoisi.
Ei ole kuitenkaan tutkimusnäyttöä siitä, että sukat estäisivät kohjujen syntyä tai hidastaisivat niiden kehittymistä.
6. Missä vaiheessa kannattaa mennä lääkäriin?
Varhainen puuttuminen on viisainta. Potilas pääsee silloin vähemmällä, ja hoitotuloskin on parempi.
Laskimosairaus voi aiheuttaa säären ja nilkan ihottumaa, ja lopputuloksena voi syntyä vaikeahoitoinen säärihaava.
Kookas kohjuröllykkä voi myös repeytyessään vuotaa runsaasti verta. Hoitamattomina suonikohjut voivat johtaa laskimotulehduksiin, laskimoveritulppaan ja hengenvaaralliseen keuhkoveritulppaan.
Yksityisellä puolella voi ottaa yhteyttä lääkärikeskukseen tai hoitolaitokseen. Julkisella puolella tutkimus tehdään verisuonipoliklinikalla, jonne pääsee lähetteellä. Julkisella puolella suonikohjuja ei hoideta esteettisistä syistä.
7. Miten suonikohjuja tutkitaan?
Verisuonikirurgi on suonikohjujen asiantuntija. Hän perehtyy potilaan taustatietoihin ja tekee kliinisen tutkimuksen. Kaikkein valaisevin on kuitenkin ultraäänitutkimus. Ultra-äänen avulla voidaan selvittää hyvin tarkasti laskimosairauden laajuus ja vaikeusaste sekä suunnitella hoitomenetelmät.
8. Miten suonikohjuja hoidetaan?
Kaikkien hoitojen tarkoituksena on poistaa vialliset suonet, koska viallista pikkuläppää ei voida korjata. Hoidon jälkeen luonto ohjaa laskimopaluun terveille alueille, joilla laskimot toimivat normaalisti. Jaloissa on runsaasti varaverkostoa ja tarvittavia sivusuonia.
9. Mitä tarkoittaa vaahtoruiskuhoito?
Yksinkertaisin suonikohjujen hoito on vaahtoskleroositerapia, joka soveltuu valtaosaan kohjuista. Vaahtoruiskuhoidossa suonet tukitaan vaahtomaisella lääkkeellä. Kirurgi ruiskuttaa vaahtoa suoniin ultraääniohjauksessa. Hoito on kokeneissa käsissä tehokas ja turvallinen.
Hoidon jälkeen suoni kuivuu, näivettyy ja hiljalleen häviää.
10. Milloin käytetään katetrihoitoa?
Katetrihoito sopii erittäin suurten ja suorien suonten hoitoon. Siinä suonia käsitellään lämpöenergian avulla. Suonen sisään viedään johdin, jonka avulla suoni kutistuu, arpeutuu ja aikanaan häviää. Kuumentamiseen käytetään joko sähköenergiaa tai laservalon lämpöenergiaa.
Usein yhdistelmähoito on kaikista tehokkain. Esimerkiksi reiden alueen lämpökatetrihoitoon voidaan liittää pohkeen ja säären alueen pintakohjujen vaahtoruiskutushoito.
Myös pieniä ihon pinnalla näkyviä hiussuonia, jotka eivät ole varsinaisesti suonikohjuja mutta esteettisesti häiritseviä, voidaan hoitaa erityiskäsittelyllä.
Hoitojen jälkeen käytetään puristushoitosukkaa parisen viikkoa.
Hoitojen hinnat vaihtelevat yksityisellä puolella 500–1 500 euron välillä per jalka.
11. Leikataanko suonikohjuja enää?
Perinteisiä avoleikkauksia tehdään enää harvoin edes julkisella puolella. Veitsellä leikkaaminen on hyvin raskas toimenpide ja vaatii parin viikon sairausloman.
Vaahtoruisku- ja katetrihoitojen jälkeen voi lähteä heti kävelemään. Jos tekee staattista seisomatyötä, lyhyt sairausloma on kuitenkin paikallaan.
12. Voivatko suonikohjut uusiutua hoidon jälkeen?
Uusien hoitojen myötä uusiutuminen on vähentynyt. Ultraääniohjaus tekee hoidosta tarkemman ja täsmällisemmän.
Millään menetelmällä ei voi kuitenkaan täysin estää kohjujen uusiutumista, koska perinnöllinen taipumus laskimosairauksissa on niin vahva.
Asiantuntijana sydän- ja verisuonikirurgi Pentti Pasanen, Kuopion Terveystalo.
Juttu on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 2/2016.
Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti