Sydän hakkaa ja muljahtelee - Kuinka tunnistaa ja erottaa rytmihäiriön, eteis- ja kammiovärinän toisistaan?

Sydän hakkaa ja syke on tiheä. Miten rytmihäiriö oireilee? Entä miten eteis- tai kammiovärinän tunnistaa? Kysyimme 10 kysymystä sydämen oireilusta. Näin vastaa sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Anna-Mari Hekkala Sydänliitosta.

1. Sydän pyrähtelee ja syke on epätasainen. Mistä on kyse?

Todennäköisesti kyse on eteisvärinästä eli flimmeristä. Se on erityisesti ikääntyvillä hyvin tavallinen sydämen rytmihäiriö.

Flimmeri voi olla myös täysin oireeton tai antaa vain lieviä epämääräisiä oireita – kuten esimerkiksi, että liikkuessa onkin puhti pois.

Eteisvärinän voi onneksi oppia havaitsemaan tunnustelemalla omaa pulssiaan ja tarkkailemalla verenpainemittarin sykelukemaa. Jos syke on tavallisesti 60 ja yhtäkkiä se onkin 90, on asia syytä selvittää lääkärillä. Varsinkin, jos tällaisia tilanteita tulee enemmän kuin kerran tai kaksi.

2. Miten eteisvärinää hoidetaan?

Usein rytmihäiriö päättyy itsestään. Kohtauksen pitkittyessä normaali rytmi voidaan yrittää palauttaa rytminsiirrolla.

Rytminsiirto ei paranna eteisvärinätaipumusta. Kohtausten ehkäisemiseksi käytetään rytmihäiriölääkkeitä ja joskus kajoavaa hoitoa, jossa rytmihäiriön aiheuttava rakenne yritetään eristää toimenpiteellä.

3. Voiko eteisvärinä olla vaarallinen?

Yleensä eteisvärinä ei ole vaarallinen, mutta siihen saattaa liittyä vakava riski. Rytmihäiriön aikana sydämen eteissopukkaan voi muodostua verihyytymä, joka liikkeelle lähtiessä kulkeutuu muualle elimistöön ja tukkii lopulta jonkin valtimosuonen. Valitettavan usein verihyytymä kulkeutuu aivoihin, jolloin seurauksena on aivoinfarkti.

Tukosriski lisääntyy ikääntyessä, mutta tukos voi tulla myös keski-ikäiselle. Eteisvärinään liittyvää aivoinfarktia estetään veren hyytymistä hidastavilla lääkkeillä.

Lue myös: Hiljainen eteisvärinä, oireeton infarkti – Miksi sydänkohtaus yllättää terveeksi luullun?

4. Kannattaako sydämen rytmiä tarkkailla säännöllisesti?

Jokaisella keski-ikäisellä ja sitä vanhemmalla pitäisi olla kotona verenpainemittari, joka näyttää myös sydämen sykkeen. Ikääntyessä verenpainetta ja sykettä kannattaa seurata säännöllisesti, vaikka ei kärsisikään korkeasta verenpaineesta.

Markkinoilla on myös sydämen sykkeen seuraamiseen tarkoitettuja älykelloja ja muita laitteita, jotka tunnistavat eteisvärinän. Perusterveellä sydämen sykkeen jatkuva tarkkailu ei ole kuitenkaan tarpeellista. Jos on kuitenkin ­aiemmin ollut aivoverenkiertohäiriö eikä sen syytä saatu selvitettyä, voi tällainen älylaite olla paikallaan. Muuten verenpainemittari riittää.

Lue myös: Miten pulssi mitataan? Tunnustele sykettä ja tunnista sydämen poikkeava rytmi

5. Miten hitaan rytmihäiriön voi tunnistaa?

Ikääntyessä sydän saattaa alkaa käydä liian hitaasti sähköratojen rappeutuessa. Sydämen liian hitaan sykkeen huomaa voimattomuutena, heikotuksena ja huimauksena. Joskus liian hidas syke voi aiheuttaa jopa pyörtymisen.

Hitaan sykkeen hoidoksi saatetaan tarvita tahdistinta.

Tavanomaista hitaampi rytmi, jolloin sydän lyö alle 50 kertaa minuutissa, voi olla myös luontainen eikä tällöin ole kyse rytmihäiriöstä. Esimerkiksi kestävyysurheilijoilla on usein fysiologisista syistä johtuen hyvin rauhallinen syke.

Lue myös: Sydämen rytmihäiriöt – Milloin on syytä lähteä lääkäriin? Voiko sydäntä itse rauhoitella? Lääkäri vastaa 10 kysymykseen

6. Miten hengenvaarallisen kammiovärinän tunnistaa?

Kammiovärinässä ihminen menee välittömästi tajuttomaksi, sillä sydämen pumppaus pysähtyy täysin. Tavallisin syy kammiovärinään on sepelvaltimotauti. Syynä voi olla myös sydänlihassairaus, sydänlihaksen tulehdus ja eräät periytyvät rytmihäiriösairaudet.

Kammiovärinän seurauksena on kuolema, ellei elvytystä aloiteta heti. Paikallaolijoiden on välittömästi aloitettava painelu- ja puhalluselvytys ja soitettava 112:een.

Jos lähistöllä on maallikkokäyttöinen defibrillaattori eli sydäniskuri, sitä pitää käyttää. Sydäniskuri pysäyttää kammiovärinän. Puoliautomaattisen sydäniskurin käyttö on helppoa, sillä laite neuvoo, miten edetä.

Defi.fi-sivusto kertoo maallikkosydäniskureiden sijainnit Suomessa. Meillä on niitä vielä vähän, vain murto-osa verrattuna Ruotsiin tai Hollantiin.

7. Sydän muljahti. Onko se vaarallista?

Sydämen rytmirypyt ovat pääsääntöisesti vaarattomia. Muljahduksen tunne johtuu siitä, että sydän ottaa lisälyönnin. Hyvälaatuisia lisälyöntejä esiintyy meillä kaikilla elämämme aikana. Joku aistii niitä herkemmin kuin toinen.

Tyypillinen hetki, jolloin lisälyönti tulee, on nukkumaan käydessä. Pulssin ollessa rauhallinen sydämellä on mahdollisuus ottaa lisälyönti. Lepotilassa lisälyönnit myös tuntuvat selkeämmin kuin touhutessa. Jos vielä nukkuu vasemmalla kyljellään, jolloin sydän painuu vähän lähemmäs rintakehää, tuntuvat muljahdukset selkeämmin.

Jos lisälyöntejä on runsaasti tai ne aiheuttavat häiritseviä oireita, kannattaa käydä lääkärin arviossa.

Arkea haittaavia lisälyöntejä voidaan hoitaa beetasalpaajilla.

Lue myös: 16 vinkkiä: Tunnista rytmihäiriö – Toimi näin kun sydämen rytmi muuttuu yllättäen

8. Miten sydämen rytmihäiriöitä voi ehkäistä?

On aika monia asioita, jotka voivat nostaa lisälyöntien ja eteisvärinän riskiä. Näitä ovat muun muassa stressitilanteet, ylipaino, liika valvominen, humalahakuinen alkoholinkäyttö ja kahvinjuonti. Myös eräät vatsaperäiset hyvänlaatuiset hermostolliset heijasteet, kuten ylensyönti ja ilmavaivat, voivat laukaista rytmihäiriön.

Jos tunnistaa, että sydämen temppuilut liittyvät joihinkin näistä, kannattaa kyseistä ­asiaa välttää.

Lue myös: Liika murehtiminen voi olla uuvuttava noidankehä – Lue 10 neuvoa, joilla pääset eroon turhasta murehtimisesta ja irti huolimyllystä

9. Mitä pitäisi vähintään tehdä sydämensä hyväksi?

Kolme tärkeintä asiaa ovat: tupakka ja nikotiinituotteet pois, painonhallinta, johon kuuluvat terveellinen ruokavalio ja suolan ja kovien rasvojen välttäminen, sekä liikunta.

Liikuntaa sydän- ja verisuonielimistö rakastaa. Kaikenlainen liikkuminen on hyväksi, ja jokainen päivä pitäisi tehdä jotakin. Tutkimuksissa on havaittu, että aktiivisilla ihmisillä on vähemmän sydänkohtauksia.

Naisten kannattaa kiinnittää liikuntaan huomiota erityisesti eläkkeelle jäädessä, sillä naiset harrastavat paljon työmatkaliikuntaa. Kun se jää pois, aktiivisuus vähenee ja tilalle tulee haitallista istuskelua. Miesten liikkuminen ei vähene eläkkeellä niin sel­keästi kuin naisten, kertoo suomalaisten elintapoja tutkiva THL:n Terveys2017-tutkimus.

10. Mikä avuksi korkeaan kolesteroliin, jos elintavat ovat kunnossa?

Joillakin meistä on perinnöllinen taipumus siihen, että ruoan­ kolesteroli imeytyy hyvin tehokkaasti verenkiertoon. Sille ei voi mitään, vaikka eläisi miten terveellisesti ja karttelisi kovia rasvoja.

Tavallisesti kolesteroli pysyy vielä kohtuuden rajoissa nuorempana, mutta erityisesti naisilla huono kolesteroli eli LDL alkaa menopaussin jälkeen kohota. Terveysvaikutteisilla elintarvikkeilla voi laskea kolesterolia vain noin 7–10 prosenttia. Onneksi meillä on tehokkaita ja edullisia lääkkeitä, joilla voi tarvittaessa pitää kolesterolin kurissa.

Lue myös: Kolesteroli kuntoon – Tee elämäntaparemontti erikoislääkärin neuvoilla: ”Liikunta kohottaa myös mielialaa – syntyy hyvä kierre”