Valkojäkälä vai hiivatulehdus? Naisen alapää voi oireilla ikävästi eri tavoin – Tunnista ja hoida intiimivaivat oikein!

Kutinaa, kirvelyä, poikkeavaa vuotoa, haavaumia, hiertymiä. Naisten intiimivaivat ovat kiusallisia, hyvin harvoin kuitenkaan vakavia. Mutta mikä on valkojäkälä?

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Naisen alapää voi oireilla lukuisin eri tavoin. Näin tunnistat intiimivaivojen erilaiset oireet!

Kutinaa, kirvelyä, poikkeavaa vuotoa, haavaumia, hiertymiä. Naisten intiimivaivat ovat kiusallisia, hyvin harvoin kuitenkaan vakavia. Mutta mikä on valkojäkälä?
Teksti:
Tiina Suomalainen

Erilaiset oireet herättävät huolen, kun naisen alapää ei ole kunnossa. Miten oireilee valkojäkälä tai hiivatulehdus? Miten bakteerivaginoosi eroaa näistä? Kysyimme intiimivaivoista 10 kysymystä, näin niihin vastaa gynekologi Paula Turtiainen, Terveystalosta.

1. Miten hiivatulehduksen ja bakteerivaginoosin voi tunnistaa?

Hiivasienen tyypillisiä oireita ovat kokkareinen paksu vuoto ja kutina ulkosynnyttimissä ja emättimessä. Myös kirvely ja verinen vuoto voivat vaivata, ja seksi tuntua epämiellyttävältä.

Bakteerivaginoosin tyypillinen oire on poikkeava, toisinaan kalamainen haju valkovuodossa. Apteekissa myydään itsetestaustuotteita, joilla voi yrittää selvittää, onko kyseessä bakteerivaginoosi vai hiivatulehdus. Tuote perustuu emättimen ph-arvon mittaamiseen, mutta se ei ole mitenkään erityisen herkkä tunnistamaan tulehduksen syytä.

Lue myös: Miksi seksin jälkeen alapää tuoksuu kalalle? Bakteerivaginoosi on yleinen emätintulehdus

2. Miten hiivatulehdus ­liittyy verensokeriin?

Hiivatulehduksen aiheut­taja on emättimessä muutenkin tavattava hiivasieni, joka on syystä tai toisesta yltynyt liikakasvuun. Esimerkiksi antibioottikuurit ja hormonaaliset tekijät, kuten ehkäisypillerit tai raskaus, voivat altistaa hiivatulehdukselle.

Erityisessä riskissä saada hiiva voivat olla diabetesta sairastavat – varsinkin, jos sairaus on huonossa hoitotasapainossa. Myös sellaiset diabeteksen hoidossa käytettävät lääkkeet, jotka lisäävät sokerin erittymistä virtsaan, voivat altistaa hiivalle.

Jos on toistuvia hiivatulehduksia, kannattaa tutkituttaa verensokeriarvot. Taustalla voi olla hiipimällä tullut diabetes.

Myös runsas sokeristen herkkujen syönti altistaa hiivalle.

Lue myös: Hiivatulehdus voi ilmetä kehon eri osissa – Tarttuuko hiiva yhdynnässä? Näin tunnistat sieni-infektion iho-oireet! Lue erikoislääkärin ohjeet

Hiivatulehdus voi ilmetä eri puolilla kehoa. Hiivatulehdusta voi epäillä oireiden perusteella; tosin alle puolet kutinaoireisista johtuu hiivatulehduksesta. Emättimen hiivatulehdus on tyypillinen sukukypsien naisten vaiva.
Hiivatulehdus voi ilmetä eri puolilla kehoa. Hiivatulehdusta voi epäillä oireiden perusteella; tosin alle puolet kutinaoireisista johtuu hiivatulehduksesta. Emättimen hiivatulehdus on tyypillinen sukukypsien naisten vaiva. © iStock

3. Onko bakteerivaginoosi­ vain nuorempien naisten­ vaiva?

Bakteerivaginoosia eli emättimen bakteeritasapainon häiriötä voi esiintyä myös naisilla, jotka ovat ohittaneet hedelmällisen iän.

Vaihdevuosien jälkeinen estrogeenivaje emättimen limakalvoilla voi altistaa bakteerivaginoosille.

4. Tarvitaanko bakteerivaginoosin ja hiivatulehduksen hoitoon aina lääkkeitä?

Ei välttämättä. Emättimen mikrobitasapaino vaihtelee luontaisestikin jonkin verran, joten oireilu voi lievänä mennä ohi myös itsestään.

Bakteerivaginoosiin on saatavilla myös itsehoitovalmisteita, joiden tehtävä on laskea emättimen ph-arvoa. Lisäksi osa tuotteista sisältää suotuisien mikrobien ravintoaineita, niin sanottuja prebiootteja.

Jos oireet pitkittyvät, kannattaa harkita lääkehoitoa, ensisijaisesti emättimeen laitettavia paikallishoitovalmisteita. Suun kautta otettavia lääkkeitä tarvitaan harvemmin.

Hiivatulehduksen hoitoon pätevät samat periaatteet: ensisijaisesti emätinpuikkoja, harvemmin suun kautta otettavia lääkkeitä.

5. Mikä on valkojäkälä?

Valkojäkälä on ulkosynnyttimien eli vulvan pitkäaikainen autoimmuuniperäinen tulehduksellinen ihosairaus. Eniten sitä tavataan 40–60-vuotiailla ja tätä vanhemmilla naisilla, mutta sitä voi esiintyä nuoremmillakin sukupuoleen katsomatta.

Valkojäkälä aiheuttaa vulvan alueen kutinaa, joka voi olla voimakkaampaa iltaisin ja öisin. Usein voi olla myös kuivuuden tunnetta, arkuutta ja polttelua. Samoja oireita voi olla myös peräaukon alueella.

Valkojäkälä on yleisempi kuin luullaan. Sitä voi olla alkuvaiheessa vaikea tunnistaa ja siksi se on myös alidiagnosoitu. Oireilu voi olla vaihtelevaa, ja välillä voi olla oireettomia jaksoja. Sen tunnistaminen vaatii lääkäriltä aiempaa kokemusta sairaudesta sekä vulvan että peräaukon alueen huolellisen tutkimuksen.

Valkojäkälää hoidetaan vahvalla kortisonivoiteella. Nykyään­ myös suositellaan jatkuvaa ylläpitohoitoa, vaikka oireita ei enää olisikaan.

Lue myös: Naisen alapää kaipaa hoivaa – Lue lääkärin neuvot! Näin kostutat emättimen kuivat limakalvot, selätät kutinan ja hiivatulehduksen

6. Estrogeeni hoitaa lima­kalvoja. Tarvitseeko vaihdevuosien hormonikorvaushoito rinnalleen myös paikallisestrogeenin?

Moni vaihdevuosien hormonikorvaushoitoa käyttävä ei koe tarvetta paikallisestrogeenille. Jos kuitenkin hormonikorvaushoidosta huolimatta kärsii erilaisista oireista emättimessä, kuten virtsankarkailusta, tulehduksista ja tihentyneestä virtsaamisen tarpeesta, suosittelen käyttämään myös paikallista estrogeenia. Paikallisessa estrogeenissa on vain vähän hormonia, eikä se nosta hormoniperäisten syöpien riskiä.

Jos ei käytä hormonikorvaushoitoa, limakalvot kyllä poikkeuksetta surkastuvat. Useimmat hyötyisivät silloin jatkuvasta paikallisestrogeenihoidosta. Paikallisestrogeeni vahvistaa ja hoitaa tehokkaasti kuivia limakalvoja. Kuivien limakalvojen oireina voi olla muun muassa kirvelyä, kutinaa, ärsytystä sekä yhdyntäkipuja ja poikkeavaa emätinvuotoa.

Lue myös: Helpota vaihdevuosioireita! Lue gynekologin 10 neuvoa, joilla voit pitää yllä elämänlaatua menopaussin pyörteissä

7. Ovatko iäkkäämmät ­naiset tietoisia siitä, että paikallisestrogeenia pitäisi käyttää säännöllisesti lopun elämää?

Välttämättä eivät – varsinkin, jos ei käy gynekologilla säännöllisesti tai jos asia ei tule puheeksi muun hoitavan lääkärin kanssa. Kyllä yleislääkärit mielellään tarjoavat apuaan myös tässä, jos asiasta vain mainitsee. Ei tarvitse olla gynekologi määrätäkseen paikallisestrogeenihoitoa.

Paikallisestrogeenipuikoista kannattaa pyytää lääkäriltä resepti, silloin niistä saa Kela-korvauksen.

Tarjolla on myös hormonittomia emätinpuikkoja. Niiden vaikutus on kuitenkin lähinnä kosteuttava.

8. Miten voi hoitaa ulkoisia limakalvoja?

Ulkoisesti voi käyttää estrogeenipitoisia voiteita tai geeliä. Lisäksi ulkoiseen ärsytykseen ja kuivuuteen voi käyttää perusrasvoja, intiimialueen hoitoon tarkoitettuja hormonittomia valmisteita tai öljyä, joka kosteuttaa, hoitaa ja suojaa ulkosynnyttimiä.

Reseptillä on myös saatavilla prasteronia sisältävä valmiste, joka muuntuu estrogeeniksi ja testosteroniksi ja hoitaa myös kuivia ulkosynnyttimiä joskus estrogeenivalmisteita tehokkaammin.

9. Mistä haavaumat ja hiertymät alapäässä voivat johtua?

Liikuntamuodoista esimerkiksi pyöräily ja ratsastus voivat aiheuttaa hiertymiä ja haavaumia.

Sairauksista hiivatulehdus ja valkojäkälä voivat aiheuttaa haavaumia. Joskus myös herpesvirus tai hengitystieinfektio voivat tehdä haavaumia alapäähän. Nämä ovat usein kipeitä.

Mikäli alapäässä on samassa kohtaa pitkään haavaumia, suosittelen käyntiä lääkärissä. Haavaumista, jotka eivät parane hoidolla, on syytä ottaa koepala ja tutkia tarkemmin.

10. Voiko hengitystie­infektio siis olla haavauman syynä?

Kyllä. Kyseessä on niin sanottu Lipschützin haavauma. Se on melko harvinainen immuunireaktio esimerkiksi virusinfektioon. Sitä voi esiintyä myös lapsilla, eikä oireilu liity seksuaaliseen aktiivisuuteen mitenkään.

Haavauma on hyvänlaatuinen ja paranee päivien ja viikkojen kuluttua itsestään, mutta se voi olla hyvin kivulias. Siksi kipuun käytetään joskus puudutegeeliä särkylääkkeiden rinnalla.

Lue myös: Loppuuko seksi vaihdevuosiin? Helpota ja hoida vaihdevuosioireita näillä seksologin neuvoilla

Helpotusta vaihdevuosiin
Vaihdevuodet koskettavat kaikkia naisia, jotka elävät yli viisikymppisiksi. © iStock
X