Virtsankarkailu ei kuuluu normaaliin ikääntymiseen – Miten käyntivälejä vessassa voi pidentää?

Jaa artikkeliLähetä vinkki
virtsankarkailu
Vessahädän pelossa ei kannata rajoittaa vedenjuontia. © istock
Aivastus kastelee alushousut. Vessassa ramppaaminen rajoittaa menemisiä ja vie yöunet. On aika laittaa karkulainen kuriin. Lue erikoislääkärin vastaukset 12 kysymykseen virtsankarkailusta.

1. Onko virtsankarkailu normaaliin vanhenemiseen kuuluva vaiva­?

Vaikka virtsankarkailu yleistyy iän myötä, se ei kuulu normaaliin vanhenemiseen. Ikä kuitenkin näkyy lantionpohjassa, ja lantionpohjan kunto vaikuttaa virtsanpidätyskykyyn. Sen tukirakenteet voivat löystyä ja lihakset heikentyä.

Virtsankarkailu saa apua lantionpohjan lihasten harjoittelusta. Harjoittelu auttaa sekä ponnistus- että pakkovirtsankarkailuun, jossa hätä tulee usein ja yllättäen.

2. Miten virtsanpidätyslihaksia treenataan?

Lantionpohjaa treenataan supistusliikkeellä, jossa lantionpohjan lihakset jännittyvät ja emätin vetäytyy ylöspäin. Liike tuntuu sormissa imuna. Supistuksen aikana pakarat ja pinnalliset vatsalihakset pysyvät rentoina.

Liikkeen löytämisessä voi olla apua mielikuvista. Voi miettiä, miltä tuntuu, kun ­pidättää kovaa pissahätää tai löysää ulostetta. Emättimeen voi kuvitella esineen ja yrittää pitää sitä siellä.

3. Auttaako pilates ­virtsankarkailuun?

Syvät vatsalihakset ovat yhteydessä lantionpohjaan, ­joten se hyötyy kaikesta keskivartaloa tukevasta ­liikunnasta, kuten pilateksesta. ­Iäkkäillä ­ihmisillä toimintakyvystä huolehtiminen kaikenlaisella liikunnalla ehkäisee virtsan­karkailua.

Lantionpohja tarvitsee myös täsmäharjoittelua. Se ehkäisee virtsankarkailun lisäksi gynekologisia laskeumia.

4. Millaisia apuvälineitä­ harjoitteluun on olemassa?

Markkinoilla on ­olemassa ­esimerkiksi emättimeen ­laitettavia keiloja, kuulia ja ­sähköisiä lihasstimulaattoreita sekä mobiili- ja netti­sovelluksia, jotka ohjaavat ­harjoittelua.

Tutkimusten mukaan apuvälineistä ei ole lopputuloksen kannalta hyötyä. Toisaalta välineet saattavat motivoida harjoittelemaan tai ainakin muistuttaa asiasta.

Lantionpohjan toimintahäiriöihin erikoistuneet fysioterapeutit ohjaavat harjoittelussa. Heiltä kannattaa kysyä suosituksia ja ohjeet apuvälineiden käyttöön.

5. Pitäisikö hypyt jättää jossain iässä ­kokonaan?

Kovin rasittava liikunta kuormittaa lantionpohjaa. Hyppyjä ei tarvitse lopettaa; ­niiden aikana tulee vain muistaa ­aktivoida lantionpohja. Se on tarpeen ­kaikissa pon­nis­tuk­sissa, aivastuksessakin.

Jos virtsa karkaa aina ­jumpassa, gynekologilta voi kysyä emättimeen laitettavasta tukirenkaasta. Jotkut naiset käyttävät näissä tilanteessa ­tavallista tamponia tukemaan virtsaputkea.

Ylipaino kuormittaa lantionpohjaa. Virtsankarkailu helpottaa jo 5–10 prosentin painonpudotuksella.

Lue myös: Virtsankarkailu on piinannut Ullaa vuosia – Näin lirahteluun löytyi apua lantionpohjan lihasten treenistä ja laitehoidosta

6. Saako karkailun­ ­leikkauksella ­nopeammin kuriin?

Ensin kokeillaan lantionpohjanlihasten harjoittelua tai fysioterapiaa. Leikkauk­siin liittyy riskejä ja kompli­kaatioita­, ja ajan myötä ­leikkauksen teho voi hiipua.

Leikkauksessa virtsaputki­ tuetaan verkkonauhalla. Se ­tehdään sairaalassa paikallispuudutuksessa ja nainen ­pääsee samana päivänä ­kotiin. Toimenpide auttaa vain ponnistuskarkailuun.

7. Onko olemassa ­kevyempiä hoitoja kuin leikkaus?

Ruiskutushoidossa virtsa­putken ympärille pistetään ­ahtauttavaa ainetta. Se ei ole yhtä tehokas kuin nauhaleik­kaus, ja teho hiipuu joidenkin vuosien kuluessa.

Ruiskutushoito soveltuu ­potilaille, joilla korkea ikä tai sairaudet estävät nauhaleik­kauksen. Sopivin hoito arvioidaan aina yksilöllisesti.

8. Mikä auttaa, kun hätä tulee yllättäen?

Lantionpohjan harjoitteet ja antikolinergi- ja mirabegronilääkkeet rauhoittavat yliaktiivista rakkoa. Lääkkeiden tehon huomaa muutamassa kuukaudessa.

Osa varsinkin iäkkäämmistä naisista saa lääkkeistä haittoja. Antikolinergit voivat esimerkiksi kuivattaa suuta ja aiheuttaa päänsärkyä sekä vaikuttaa hyvin iäkkäillä muistitoimintoihin. Mirabegroni saattaa kohottaa verenpainetta ja aiheuttaa sydämen tiheälyönteisyyttä. Lääkehoidon hyötyjä ja haittoja tulisi arvioida lääkärin kanssa vuosittain.

Lue myös: Kuinka pissahätää voi huijata tiukan paikan tullen? Nappaa näppärät vinkit

9. Voiko hormonikorvaushoidolla välttää virtsankarkailun?

Estrogeenin väheneminen ohentaa alempien virtsateiden limakalvoa, mikä laittaa juoksemaan vessassa tavallista ­tiheämmin. Paikallisesti emättimeen annosteltu estrogeeni vahvistaa limakalvoa ja vähentää virtsarakon ­ärsytystä, eli virtsankarkailu vähenee. Geelinä, ­laastarina tai suun kautta pillereinä otettava hormonikorvaushoito voi sen sijaan lisätä karkailua.

Paikallisestrogeenia saa ­apteekista ilman reseptiä. Sitä voi käyttää turvallisesti pitkiäkin aikoja.

10. Miten vessakäyntivälejä voi pidentää?

Rakko oppii tiheisiin tyhjennysväleihin, jolloin hädäntunne herää, vaikkei rakossa olisi juurikaan nestettä. Rakkoa voi totuttaa varastoimaan isompia virtsamääriä pidentämällä vessakäyntien välejä pikkuhiljaa.

Käyntivälien pidentämisen voi aloittaa minuutista ja ­lisätä aikaa pikkuhiljaa. Hädäntunnetta helpottaa, kun istuu ­kovalle alustalle ja suuntaa ajatukset pois vessahädästä.

11. Mitä uskaltaa juoda, jotta vessahätä ei yllätä?

Vessahädän pelossa ei kannata rajoittaa vedenjuontia. Normaalilämpötiloissa ihminen tarvitsee 1,5–2 litraa nestettä vuorokaudessa. Jokainen huomaa itse juomat, joiden nauttimista kannattaa rajoittaa: jollekin se on kahvi, jollekin ­hiilihappoiset juomat.

Iltakuuden jälkeen ei kannata juoda isoja nestemääriä, jos hätä herättää aina yöllä. Jos ­jalat turpoavat päivän mittaan, tukisukat ja iltapäivälepo jalat koholla laittavat kudoksiin kertyneet nesteet liikkeelle ennen nukkumaanmenoa.

12. Miksi ummetuksen hoito on virtsankarkailun hoitoa?

Ummetuksessa suoleen kertynyt ulostemassa ja pytyllä ponnistelu aiheuttavat lantionpohjaan ja sen rakenteisiin ­painetta. Ummetus altistaa ­rakko-oireiden lisäksi laskeumalle.

Ummetusta hoidetaan ­lisäämällä liikuntaa, käyttämällä kuituvalmisteita ja huolehtimalla riittävästä nesteen ­saannista.

Asiantuntijana dosentti, naistentautien ja synnytysten sekä gynekologisen endoskopian erikoislääkäri Seija Ala-Nissilä, Tyks Naistenklinikka.

Juttu julkaistu ensi kerran Kotilääkärin numerossa 10/2021.

Lue myös: Pissa karkaa ja inkontinenssi piinaa, mikä avuksi? Pääsekö virtsankarkailusta lantionpohjan lihaksia stimuloimalla? Lue asiantuntijan 10 neuvoa

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X