Voiko helle olla hengenvaarallinen? Tutkija kertoo terveysriskeistä mutta myös konsteista, joilla kehoa voi viilentää

Jaa kaverilleTilaa Seura
Miten helteellä kannattaa suojautua?
© istockphoto
Kesäauringon porottaessa kotikin voi kuumeta tukalaksi. Millainen riski helle on terveydelle ja miten siltä voi suojautua?

1. Voiko helle olla hengenvaarallinen?

Voi. Tutkimukset osoittavat, että kuuma sää lisää ikääntyneiden kuolleisuutta. Viime kesän helteistä aiheutui noin 380 ennenaikaista kuolemaa. Yli 65-vuotiaiden päivittäinen kuolleisuus suureni viime kesän hellejakson aikana noin 14 prosenttia tavanomaiseen verrattuna.

Suomessa helteistä aiheutuvat kuolemat tai muut vakavat haitat eivät yleensä liity lämpöhalvauksiin, vaan pitkäaikaissairauksien pahenemiseen. Riskitekijöitä ovat esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet, hengityselinsairaudet, diabetes, munuaissairaudet sekä hermoston sairaudet.

Elimistön lämpökuormitus pahentaa pitkäaikaissairauksien oireita. Sairaudet ja niiden hoitoon käytetyt lääkkeet voivat myös heikentää lämmönsäätelyä ja alentaa fyysistä ja henkistä kykyä suojautua kuumuudelta.

2. Voiko helle olla riski, vaikkei olisi sairas?

Kyllä. On hyvä muistaa, että helteistä voi aiheutua terveyshaittoja kenelle tahansa, jos kuumuuteen ei varauduta riittävästi.

Ikääntyminen jo sinänsä on riski, koska vanhetessa elimistön lämmönsäätelykyky laskee ja nestevajauksen riski suurenee. Myös pienet lapset ovat herkkiä kuumuuden haitoille.

3. Miksi helle rasittaa kehoa?

Kuumassa kehon lämpökuorma kasvaa. Elimistö pyrkii säilyttämään normaalin lämpötilansa lisäämällä ääreisverenkiertoa ja hikoilua.

Kuumuus kuormittaa voimakkaasti verenkierto- ja hengityselimistöä. Ääreisverenkierron lisääntyessä pintaverisuonet laajenevat, verenpaine laskee ja sydämen syke nousee. Nestehukka laskee edelleen verenpainetta ja lisää veren paksuutta. Kehon neste- ja elektrolyyttitasapainon muuttuminen voi haitata myös munuaisten normaalia toimintaa.

Kuumuudesta voi aiheutua väsymystä, keskittymiskyvyn laskua ja erilaisia lämpösairauksia, kuten auringonpistos, lämpöuupumus ja pahimmillaan jopa lämpöhalvaus.

4. Miten asuntoa voisi saada viileämmäksi?

Tehokas keino madaltaa asunnon lämpötilaa on suojata verhoilla tai kaihtimilla auringonpuoleiset ikkunat, jotta aurinko ei pääse porottamaan sisään. Lämpenemistä voi torjua myös ikkunoihin asennettavien aurinkosuojakalvojen avulla.

Jos ulkona on lämpimämpää kuin sisällä, ikkunat kannattaa pitää kiinni ja tuulettaa asunto läpivedon avulla vasta iltaisin tai öisin, kun ulkoilma on viilentynyt.
Helposti lämpiävässä asunnossa asuvan kannattaa harkita myös jäähdytinlaitteen tai ilmalämpöpumpun asentamista.

5. Auttavatko tuulettimet viilentämään sisäilmaa?

Tuuletin ei viilennä ilmaa, mutta tehostaa hien haihtumista ja helpottaa näin oloa. Tuulettimet ovat hyvä apu, jos sisällä on alle 35 astetta. Tätä lämpimämmässä tuulettimesta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Liian lämpimässä tuuletin vain lisää kehon lämpökuormaa.

Illalla, ilman viilennyttyä, tuulettimen voi laittaa avoimen ikkunan eteen puhaltamaan sisältä ulospäin. Näin tuuletin imee sisältä kuumaa ilmaa, ja ulkoa virtaa viileää ilmaa tilalle.

Kuumuus sairastuttaa

Pyörtyminen voi olla seurausta verenpaineen laskusta. Lepää viileässä ja juo vettä. Jos olotila ei kohene, ota yhteyttä lääkäriin.

Lämpöuupumus kehittyy asteittain neste- ja suolavajauksen seurauksena. Oireina ovat voimakas jano, hikoilu tai nihkeä iho, heikotus, päänsärky, pahoinvointi, huimaus. Juo vettä ja lepää viileässä. Jos oireet ovat voimakkaita tai eivät hellitä, ota yhteys lääkäriin.

Lämpöuupumus voi pahimmillaan johtaa hengenvaaralliseen lämpöhalvaukseen. Oireina edellisten lisäksi ovat hengityksen vaikeutuminen, nopea ja heikko sydämen syke, sekavuus, tajunnan menetys. Lämpöhalvausta epäiltäessä soita välittömästi hätänumeroon.

Lähde THL.

Veden juonti helteellä

istockphoto

6. Kuinka paljon vettä pitäisi juoda?

Tarkkaa määrää on mahdoton sanoa, koska tarve vaihtelee yksilö- ja tapauskohtaisesti. Normaalioloissa nestettä pitäisi juoda noin 1–1,5 litraa päivässä. Helteellä tätä määrää kannattaa lisätä ainakin muutamalla lasillisella. Vettä pitäisi juoda tasaisesti pitkin päivää.

Jos hikoilee paljon, niin nestettä on nautittava vielä enemmän.
Vesi on ehdottomasti paras hellejuoma. Hyviä vaihtoehtoja ovat myös laimea mehu tai kivennäisvesi. Kahvia ja alkoholia ei kannata juoda helteellä, sillä ne kuivattavat elimistöä.

Jos huomaa, ettei ole tarvinnut käydä vessassa pitkään aikaan tai jos virtsa on tummaa, vedenjuontia pitää lisätä.

7. Ruoka ei helteellä oikein maistu. Pitääkö silti syödä?

Juomisen tärkeyttä helteellä korostetaan, ja herkästi voi unohtua, että syödäkin pitää. Jos juo paljon vettä eikä syö, elimistön suolatasapaino voi heikentyä.

Hyviä ruokia helteellä ovat kevyet ja nestepitoiset ruuat, kuten salaatit, hedelmät ja keitot. Raskaita aterioita on hyvä välttää, koska niiden sulattaminen tuottaa lisälämpöä kehoon.

8. Millä konsteilla kehoa voisi viilentää?

Kylmäkääreet, viileät suihkut ja viileään veteen pulahtaminen viilentävät kehoa tehokkaasti. Tiukat tai keinokuituiset vaatteet kannattaa unohtaa ja pukeutua kevyisiin ja löysiin, luonnonmateriaaleista valmistettuihin vaatteisiin, jotka sallivat hien haihtumisen.

Saunominen lisää elimistön lämpökuormaa. Saunomista kannattaa siis välttää, jos olo on muutenkin tukala.

9. Onko parempi pysyä helteellä sisällä?

Kyllä, jos sisällä on viileämpää kuin ulkona. Jos asunto muuttuu liian lämpimäksi, helpotusta voi hakea jostain viileästä paikasta kuten ilmastoidusta ostoskeskuksesta tai kirjastosta.

Ulkona kannattaa pysytellä varjossa. Jos on oltava auringossa, vartalo pitää tietysti suojata pitkillä hihoilla ja lahkeilla, hatulla ja aurinkolaseilla.

On parempi myös välttää raskasta fyysistä ponnistelua, kuten pihatöitä tai lenkkeilyä tai ainakin ajoittaa puuhat aamuihin tai iltoihin.

10. Pitäisikö helle ottaa puheeksi lääkärin kanssa?

Kyllä, jos sairastaa pitkäaikaissairautta. Lääkärin kanssa kannattaa keskustella jo ennen lämpimän kauden alkua siitä, kuinka kuumuus vaikuttaa sairauteen tai sen hoidossa käytettäviin lääkityksiin, ja mitä tulee tehdä jos oireet pahentuvat.

Annelin kysymyksiin vastaa tutkija Virpi Kollanus Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 7/19.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X