Voiko kaupunkilainen saada myyräkuumeen tai jänisruton?

1. Voiko kaupunkipihasta saada myyräkuumeen?

Monista myyrälajeistamme vain metsämyyrä levittää myyräkuumetta aiheuttavaa Puumala-hantavirusta, eikä metsämyyrää juuri kaupunkialueella tapaa. Pihanurmikon multakeot eivät ole metsämyyrän tekosia, ja niistä ei ole kotitarhurin terveydelle haittaa.

Ihmiset saavat myyräkuumetartunnan metsämyyrän eritteiden saastuttaman pölyn välityksellä. Tyypillisesti se tapahtuu mökillä ulkovaraston siivouksen tai liiterissä klapien pilkkomisen yhteydessä.

Kaikki altistuneet eivät saa tautia. Tauti ei tartu ihmisestä toiseen.

2. Koska itsellä voi epäillä myyräkuumetta?

Tavallisin oire on kuume. Osalle tulee voimakas päänsärky ja osalle lihassärkyä ja pahoinvointia, vatsa- ja selkäkipua.

Joskus epäily myyräkuumeesta herää, kun potilas valittaa, ettei näe kunnolla ja näkö on muuttunut sumeaksi. Silmät voivat olla myös valonarat. Joillain potilailla virtsantulo lakkaa, ja kun tauti alkaa parantua, virtsaa erittyy valtavasti.

Joskus epäily myyräkuumeesta herää, kun potilas valittaa, ettei näe kunnolla ja näkö on muuttunut sumeaksi. Silmät voivat olla myös valonarat.

Oireet tulevat keskimäärin kahden–neljän viikon päästä altistumisesta. Tauti varmistuu vasta-ainetestillä.

3. Miten myyräkuumepotilas helpottaa oloaan?

Myyräkuumeeseen ei ole parantavaa hoitoa. Valtaosa potee sitä viikon, kaksi, mutta osa kokee itsensä vajaakuntoiseksi parikin kuukautta. Kuumeeseen ja kipuun kannattaa ottaa kuumetta alentavaa kipulääkettä eli parasetamolia.

Lisäksi tulee huolehtia riittävästä nesteytyksestä, jotta munuaiset saadaan toimimaan. Hyvin pieni osa potilaista tarvitsee dialyysihoitoa.

Myyräkuume aiheuttaa elinikäisen immuniteetin, eli sitä ei voi saada toista kertaa. Osa sairastaa sen niin lievänä, että he uskovat sairastuneensa tavalliseen flunssaan.

4. Mistä jänisruton tunnistaa?

Jänisrutto nostaa kuumeen, ja osalle se jää ainoaksi oireeksi. Suurentuneet imusolmukkeet ja niiden lähelle tuleva sitkeä, iso ja kipeä haavauma viittaavat jänisruttoon. Muita mahdollisia oireita ovat nokkosrokon kaltainen ihottuma, nielutulehdus ja silmän sidekalvon tulehdus. Joillekin tauti aiheut­taa keuhkokuumeen.

Jänisrutto paljastuu vasta-ainetestissä. Sitä ei kannata tehdä ihan heti, sillä vasta-aineet nousevat vasta parin–kolmen viikon kuluttua oireiden alkamisesta. Yleensä diagnoosi tehdään oireiden ja ajankohdan perusteella. Tyypillisesti jänisrutto tulee loppukesällä tai alkusyksystä: heinä–syyskuussa.

5. Miten jänisruttoa hoidetaan?

Jänisrutto on bakteeritauti, eli se hoidetaan antibiooteilla. Jos imusolmukkeet märkivät, ne voidaan joutua avaamaan.

Lievä jänisrutto paranee viikossa parissa, mutta osalla toipuminen voi kestää pitkään. Keuhkokuumetta sairastava potilas voi tarvita sairaalahoitoa.

Aika moni sairastaa taudin lievänä, jolloin tauti paranee itsestään. Mutta jos potilas hakeutuu vastaanotolle ja tauti tunnistetaan jänisrutoksi, se hoidetaan antibiootilla.

6. Tarttuuko jänisrutto citykaneista?

Jänisrutto leviää ihmiseen tautiin sairastuneesta eläimestä verta imeneen hyttysen, paarman, punkin ja mäkärän välityksellä. Tyypillisesti se tulee marjastajalle tai sienestäjälle.

Citykanien raadoista on löydetty kanitäitä, jotka nekin levittävät jänisruttoa, eli periaatteessa tartunnan voi saada kaupungissakin.

Jänisrutto tarttuu myös kosketuksesta sairastuneeseen jänikseen, hiireen, myyrään tai piisamiin, tai hengittämällä niiden saastuttamaa heinäpölyä tai juomalla saastunutta vettä. Jos mökillä on kaivo, se kannattaa suojata niin, etteivät luonnoneläimet pääse saastuttamaan sitä. Jänisrutto ei tartu ihmisestä toiseen.

7. Mikä on Pogostan tauti?

Pogostan tauti on hyttysen välityksellä tarttuva virustauti, jota kutsutaan myös nivelrokoksi. Se nostattaa koko keholle pieninäppyläisen, kutiavan ihottuman. Tauti kipeyttää nivelet nilkoissa, polvissa, ranteissa ja sormissa. Sairastuneelle voi nousta kuume.

Oireet tulevat noin viikossa tartunnan saamisesta. Useimmilla ne ovat niin lievät, ettei ihminen tiedä itse sairastuneensa. Iho-oireet häviävät muutamassa päivässä, mutta niveloireet voivat olla hankalia ja kestää viikkoja, jopa vuosia. Osalle sairastuneista taudista jää eräänlainen autoimuunireaktio, mikä kipeyttää nivelet pitkäksi aikaa.

8. Miten nivelrokon erottaa muista rokoista?

Nivelrokon ihottuma muistuttaa vesirokkoihottumaa, sillä kummassakin näppylöistä voi muodostua vesikellot. Se voi herättää epäilyn myös parvorokosta. Ihottumaa seuraavat niveloireet ovat kuitenkin selkeä Pogostan taudin merkki.

Pogostan tauti saa aikaan alueellisia epidemioita, jolloin lääkärit tietävät yhdistää oireet ja taudin toisiinsa.

Tarvittaessa diagnoosi voidaan varmentaa verikokeella. Se näkyy veressä kohoavina vasta-aineina. Verinäytteitä voidaan ottaa kaksi viikon–parin välein siltä varalta, etteivät vasta-aineet ole vielä viikossa nousseet. Pogostan tautiin sairastutaan lähinnä elo–syyskuussa. Siihen ei voi sairastua toista kertaa.

9. Mikä auttaa nivelrokon ihottumaan ja nivelkipuihin?

Kutiavaan ihottumaan voi ottaa antihistamiinia. Jääkaapissa pidetty perusvoide tai mentolia sisältävä voide viilentää kutisevaa ihoa. Ihottuma laskee muutamassa päivässä.

Tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni, helpottavat nivelsärkyä. Kipu on merkki nivelissä olevasta tulehdusprosessista. Pogostan tauti ei vaurioita niveliä pysyvästi, kuten reumataudit voivat tehdä. Monen epäselvän nivelvaivan syyksi paljastuu vasta-ainetestissä sairastettu Pogostan tauti.

10. Miten loppukesän zoonooseja voi ehkäistä?

Myyräkuume puhkeaa tyypillisesti mökkikauden lopulla. Jos mökkivaraston siivous on jäänyt alkukesällä tekemättä ja haluaa pelata varman päälle, siivouksen voi ehkä jättää odottamaan ensi kevääseen.

Jos innostuu siivoamaan, kannattaa käyttää kosteaa rättiä, jolloin pöly ei jää leijumaan ilmaan. Hengityssuojain tuo lisäturvaa. Puut kannattaa tehdä klapeiksi ulkona.

Jos innostuu siivoamaan, kannattaa käyttää kosteaa rättiä, jolloin pöly ei jää leijumaan ilmaan. Hengityssuojain tuo lisäturvaa. Puut kannattaa tehdä klapeiksi ulkona.

Myyräkuumetta aiheuttava virus ei leviä kuolleesta eläimestä. Jos mökillä on haittaavan paljon myyriä, niistä kannattaa pyrkiä eroon.

Suoraan eläimistä tulleilta tartunnoilta on helppo välttyä, kun ei koske esimerkiksi auton alle jääneeseen rusakkoon paljain käsin. Hyttysen välittämiltä tartunnoilta suojautuminen on vaikeampi juttu. Luonnossa liikkujan kannattaa varustautua tiiviillä, pitkähihaisella ja -lahkeisella vaatetuksella ja tarvittaessa hyönteisverkolla varustetulla hatulla.

Hyönteiskarkotteet kannattaa testata. Markkinoilla on myös vaatteita, jotka sisältävät hyönteiskarkotteen. Niiden sisältämä permetriini voi lisätä ihon herkistymisriskiä.

Asiantuntijana yleislääkäri Toni Vänni, Terveystalo.