Oireilua ilman kuumetta: Voiko nuha ollakin allergiaa? Näin 10 kysymykseen allergiasta vastaa erikoislääkäri

Jaa artikkeliTilaa Seura
Mikäli nuha jatkuu useita viikkoja, allergian mahdollisuus on kuitenkin tärkeä selvittää lääkärissä.
Mikäli nuha jatkuu useita viikkoja, allergian mahdollisuus on kuitenkin tärkeä selvittää lääkärissä. © istockphoto
Oletko joka kevät useamman viikon ajan nuhassa? Nenän tukkoisuuden syy kannattaa selvittää, sillä kyse voi olla allergiasta, joka tarvitsee hoitoa.

Oireiletko kausittain, epäiletkö allergiaa? Vuotaako nenäsi, oireileeko ihosi siitepölyaikana? Entä milloin allergiatesteihin kannattaa suunnata?

Kysyimme 10 kysymystä allergiasta, näin niihin vastasi korva- nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, LT, Eeva Löfgren.

1. Mistä tietää, onko nuha sittenkin allergiaa?

Allergisessa nuhassa nenästä vuotaa yleensä kirkasta nestettä. Nuhaan voi liittyä myös yskää ja silmien turvotusta, punoitusta ja kutinaa.

Allergiselle nuhalle on tyypillistä kausivaihtelu, mikä tarkoittaa sitä, että nuha ilmaantuu joka vuosi esimerkiksi keväällä pensaiden ja puiden siitepölyn aikaan. Osa allergisista reagoi myös joulun aikaan kuuselle ja kukille. Toisinaan allergiaan voi liittyä myös atooppinen ihottuma.

Jos nuhaan liittyy lämpöilyä, päänsärkyä ja lihassärkyä, kyse on usein tavallisesta flunssasta. Mikäli nuha jatkuu useita viikkoja, allergian mahdollisuus on kuitenkin tärkeä selvittää lääkärissä.

Lue myös: Siitepölyallergia voi aiheuttaa nyt hengitystieoireita – Näin erotat allergiaoireet koronasta ja muista infektioista

2. Voivatko iho-oireet johtua siitepölystä?

Siitepölyallergia ei yleensä aiheuta ihon punaisuutta, kutinaa tai ihottumaa. Jos kuitenkin kärsii atooppisesti ihottumasta, se voi pahentua allergiaoireiden aikaan.

Herkistyminen jollekin ruoka-aineelle ilmenee usein iho-oireina. Kissa, koira ja siitepölyt aiheuttavat tavallisesti nuhan lisäksi myös silmäoireita, kuten silmien vuotamista ja kutinaa. Tyypillistä on sekin, että jos silittää lemmikkiä ja sen jälkeen pyyhkäisee kädellä kasvojaan, voivat kasvot lehahtaa punaisiksi ja kutista.

Jos nuhainen lapsi alkaa yskiä esimerkiksi kesällä jalkapalloharjoituksissa tai trampoliinilla hyppiessään, eikä tämän takia halua ulkoilla tai hengästyä, voi kyse olla allergiaan liittyvästä astmaattisesta oireilusta. Asia on syytä selvittää lääkärissä.

3. Milloin on syytä hakeutua allergiatesteihin?

Jos allergiset oireet jatkuvat pitkään, toistuvat tiettyyn vuodenaikaan tai lääkäri muuten epäilee allergiaa, kirjoittaa hän lähetteen allergiatestiin.

Verikokeella on nykyään mahdollista selvittää allergisuus esimerkiksi jollekin tietylle kasville, mutta useimmiten tutkitaan kerralla tyypillisimmät allergian aiheuttajat, kuten leppä, koivu, timotei, pölypunkki, pujo, kissa, koira, hevonen ja ruoka-aineita, kuten kala ja kananmunat.

Testien lisäksi etenkin siitepölyallergiassa jotakin voi päätellä jo siitä, milloin allergia ilmaantuu. Esimerkiksi ensimmäiset pähkinäpensaan ja lepän aiheuttamat oireet havaittiin tänä keväänä Etelä-Suomessa jo helmikuussa, Oulun seutuvilla oireet tulevat yleensä pari kuukautta myöhemmin.

Normaalivuonna toukokuun aikaan oireita saavat koivuallergikot ja kesäkuusta lähtien oireita aiheuttavat heinät.

4. Miksi allergiatesti tehdään usein mieluummin talvella kuin keväällä?

Jos mahdollista, allergiatestaus tehdään silloin, kun potilas kärsii vähiten allergiaoireista, eli jos epäilyksenä on siitepölyallergia, allergiatestiä ei tavallisesti tehdä keväällä. Näin testi antaa mahdollisimman luotettavan tuloksen.

Allergiatesti tehdään nykyään useimmiten käsivarren laskimosta otettavasta verinäytteestä. Verikoe on ihopistokoetta eli ns. prick-testiä miellyttävämpi ja luotettavampi keino selvittää mahdollinen allergia.

5. Milloin nuhaan kannattaa käyttää nenäsumutetta?

Ilman reseptiä apteekista saatavia nenäsumutteita voi kokeilla niin allergiseen kuin tavalliseenkin nuhaan. Oleellista on valita oikeanlainen suihke, käyttää sitä ohjeen mukaan ja osata sumutustekniikka.

Reseptivapaita nenäsumutteita on kahdenlaisia. Kortisonisuihkeet tehoavat hyvin allergiseen ja pitkittyneeseen nuhaan ja niitä on turvallista käyttää. Ne alkavat kuitenkin tehota kunnolla vasta parin viikon käytön jälkeen, joten vaativat kärsivällisyyttä.

Nenän limakalvoja supistavat nenäsumutteet helpottavat flunssaoireita tavallisesti nopeasti, mutta yli 10 päivää kestävässä käytössä ne voivat kasvattaa nenän limakalvoa entisestään ja lisätä tukkoisuutta. Näitä valmisteita ei voi suositella allergisen nuhan hoitoon.

6. Miten nenäsumutetta kuuluu käyttää?

Iso osa suomalaisista ottaa sumutteen väärin, minkä takia sumutteen maku tuntuu suussa asti tai teho jää vähäiseksi. Kun nenäsumutetta suihkautetaan, suihkeen pään pitää olla kunnolla sisällä nenässä ja suunnattuna nenän sivuseiniin eli karkeasti ottaen silmän ulkonurkkia päin. Nenän väliseinä eli nenän keskellä oleva osa ei tarvitse sumutetta.

Sumutteen tulee antaa levitä nenään rauhassa. Suihkauksen jälkeen kannattaa pidättää hengitystä viiteen laskun ajan ja sen jälkeen ikään kuin nuuhkia ilmaa kukkien haistelemisen tapaan. Nenää ei saa niistää heti sumutteen ottamisen jälkeen.

7. Milloin tarvitaan siedätyshoitoa?

Siedätyshoitoa kannattaa harkita, jos allergian oireet eivät pysy kurissa lääkityksestä huolimatta ja oireiden vuoksi joutuu käyttämään useita lääkkeitä. Siedätyshoidon aloittamiseen tarvitaan siedätyshoitoon perehtyneen lääkärin arvio.

Uusien tutkimustulosten mukaan astman puhkeaminen on lapsilla epätodennäköisempää, jos lapsi on saanut siedätyshoitoa kuin että hänellä olisi hoidettu pelkästään allergian aiheuttamia oireita.

8. Voiko siedätyshoidon saada tabletteina?

Lääketiede on kehittynyt etenkin siitepölyallergioiden siedätyshoidoissa viime vuosina paljon, sillä enää ainoa vaihtoehto ei ole kolme vuotta kestävä 6 viikon välein annettava pistoshoito.

Timoteisiedätyshoitoa voidaan antaa kolme vuotta kestävänä tablettihoitona yli 5-vuotiaille. Myös koivuallergian hoitamiseen on tullut siedätystabletti. Kela korvaa tämän hoidon toistaiseksi vain yli 18-vuotiaille, mutta lähivuosien aikana lapsetkin saataneen korvattavuuden piiriin.

Lue myös: Hyviä uutisia koivuallergikoille! Pitkään odotetut siedätyshoidot onnistuvat pian kotona

Eniten siitepölyallergiaoireita aiheuttaa koivu, toiseksi eniten leppä. © Jorma Marstio/ Otavamedia

9. Miksi allergiaa esiintyy enemmän kuin ennen?

On olemassa merkittäviä tutkimustuloksia, joiden mukaan elämme etenkin kaupungeissa niin puhtaassa ja steriilissä ympäristössä, ettei luonnollisia ärsykkeitä ole tarpeeksi. Esimerkiksi itärajan takana Karjalassa asuvilla on paljon vähemmän allergioita, vaikka geeniperimämme on lähes sama.

Luonnossa liikkuminen ja kaikenlainen ”pihalla möyriminen” tekee hyvää ihmisen puolustuskyvylle ja immuniteetille. Mikäli allergiaoireet ovat vähäisiä, eli kyse on esimerkiksi pienestä kutinasta tai hetkellisesti tukkoon menevästä nenästä, kannattaa tästä huolimatta olla mahdollisimman paljon tekemisissä esimerkiksi eläinten kanssa.

10. Miten yliherkkyysnuha eroaa allergiasta?

Yliherkkyysnuhalla tarkoitetaan yleensä hetkellistä nuhan kaltaista reaktiota, jonka aiheuttaa jokin tietty ärsyke. Tällaisia ärsykkeitä voivat olla esimerkiksi ulkoilma, hajusteet ja tupakansavu.

Lue myös: 10 kysymystä: Kiusaavatko erilaiset silmäoireet? Näin hoidat auringon, allergioiden ja katupölyn aiheuttamia silmävaivoja – Lue silmätautien erikoislääkärin vastaukset

X