Tiesitkö tämän: Huuliherpes voi iskeä myös silmään

Jaa artikkeli
huuliherpes
Stressi tai vaikka kuukautiset voivat aktivoida huuliherpeksen. © Colourbox
Huuliherpes on kiusallinen riesa, joka puhkeaa usein stressin, vilustumisen ja auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta.

1. Mistä herpeksen tunnistaa?

HSV-1-tartunnnan ensioireita ovat ihon kirvely, kutina ja kuumotus. Tykyttävälle ihoalueelle ilmaantuu muutamassa tunnissa rakkuloita. Toisinaan herpes iskee niin voimalla, että se nostaa hetkellisesti kuumeen.

Herpes ilmaantuu tyypillisesti kasvojen alueella huuleen tai nenään. Huulessa olevaa herpestä kutsutaan myös yskänrokoksi.

2. Miten huuliherpestä kannattaa hoitaa?

Tykyttävään herpekseen voi laittaa jotakin apteekissa myytävää reseptivapaata voidetta, jonka vaikuttavana aiheena on asikloviiri tai pensikloviiri. Voidetta kannattaa laittaa tuubista pumpulipuikkoon ja levittää sitä kipeälle alueelle useita kertoja päivässä.

Reseptivapaiden voiteiden tehosta ei ole tutkimusnäyttöä, mutta monet potilaat kokevat niiden helpottavan oloa. Toisinaan herpestulehdus on niin lievä, että sitä ei edes huomaa. Tällöin rakkulat paranevat itsekseen.

Tutkimusten perusteella ihmiset tunnistavat huuliherpeksen parhaiten silloin, kun se on toistuva vaiva. Tähän vaikuttanee osaltaan se, että yskänrokon ensioireet ovat aina hyvin samankaltaiset.

3. Voiko herpes olla yhtä hyvin huulessa kuin sukuelimissä?

Herpes simplex -virusta on kahta eri tyyppiä. HSV-1-virus aiheuttaa infektion yleensä kasvojen alueelle, HSV-2-virus sukuelimiin tai pakaroihin.

Toisinaan tulehdukset saattavat mennä myös ristiin, nykyään esimerkiksi noin 20 prosenttia sukuelinherpeksistä on HSV-1-viruksen aiheuttamia.

Joskus herpes voi puhjeta myös sormiin, kämmeniin, suun sisäpuolelle, silmäluomeen tai silmään.

4. Mistä HSV-1 viruksen voi saada?

Virus tarttuu helposti pisaratartuntana, ja arviolta 50−60 prosenttia suomalaisista saa sen lapsuusiässä. Tartunnan voi saada vaikkapa aivastuksen tai suudelman välityksellä. Virusmäärä on suurimmillaan silloin, kun iholla on näkyvä herpesrakkula tai rupi, ja silloin se myös tarttuu herkimmin.

Ensitartunta ei aiheuta oireita. Virus jää hermotumakkeeseen, kasvoilla tavallisimmin kolmoishermon juureen.

Kun viruksen on kerran saanut, sitä kantaa loppuelämänsä ajan. Virus ei välttämättä kuitenkaan koskaan aktivoidu ja aiheuta oireita. Joka kolmannella tartunnan saaneista on herpesoireita ainakin kerran elämässään. Pienellä osalla herpes voi oireilla jopa kuukausittain. Lapsena saadun viruksen aktivoituminen myöhemmässä vaiheessa on melko harvinaista.

Herpeksen haitoista ei ole yksiselitteisiä tutkimuksia. Joidenkin tutkimusten mukaan HSV-1-viruksella saattaa olla yhteyksiä muistiongelmiin tai muihin kognitiivisiin pulmiin.

Ensi sijassa herpes on kuitenkin kiusallinen, mutta jokseenkin harmiton vaiva. Sitä ei kannata pelätä.

5. Mikä saa viruksen aktivoitumaan?

Viruksen aktivoituminen tarkoittaa sitä, että virus siirtyy hermoa pitkin ihoon tai limakalvolle. Tämän voivat aiheuttaa monet eri syyt, joille on yhteistä se, että ne heikentävät ihmisen puolustusjärjestelmän tehoa elimistön fyysisen tai psyykkisen kuormituksen aikana.

Vilustuminen, etelänmatkalla saatu auringon ultraviolettisäteily, kuukautiset, suun alueen toimenpiteet tai stressi ovat tilanteita, jolloin herpes tyypillisesti alkaa tykyttää.

Herpeksen aktivoituminen saattaa liittyä myös tiettyyn elämänvaiheeseen, kuten vaikkapa opiskeluaikaan tai kiihkeimpiin työvuosiin. Jotkut virusta kantavat saavat yskänrokon esimerkiksi ennen stressaavaa tilannetta tai tenttijaksoa.

On mysteeri, miksi herpes aktivoituu toisilla kerta toisensa jälkeen, ja toisilla taas ei koskaan.

6. Kuinka kauan herpes kestää?

Oireet hellittävät ilman lääkkeitä useimmiten parissa viikossa. Tykytys ja kipu helpottavat jo parissa päivässä, kun rakkulat muuttuvat ruviksi.

Tavatonta ei ole sekään, että herpes vaivaa kolmesta neljään viikkoa ennen kuin talttuu.

7. Onko herpestä vastaan rokotetta?

Herpekseen ei ole vielä valitettavasti rokotetta olemassa.

8. Koska on syytä hakeutua lääkäriin?

Jos herpes oireilee vähän väliä tai oireet ovat häiritsevän voimakkaita, kannattaa hakeutua lääkäriin.

Lääkärin on mahdollista määrätä herpekseen tablettikuuri, jossa on osin samoja ainesosia kuin voiteessa.

Lääkäriin kannattaa mennä myös silloin, jos herpekseen ei muutamassa päivässä ala muodostua rupea, vaan rakkula-alue laajenee laajenemistaan.

9. Miten pitää toimia, jos herpes aktivoituu silmään?

Jos herpes ilmaantuu silmän alueelle, se on useimmiten tarttunut sinne käsien mukana esimerkiksi nenästä tai huulesta. Jo tämän takia on erityisen tärkeää muistaa käsihygienia. Kädet on syytä pestä joka kerta, kun on levittänyt herpesvoidetta tai koskenut oireilevalle ihoalueelle.

Jos epäilee herpeksen levinneen silmäluomeen tai silmään, on tärkeä hakeutua pikimmiten silmälääkärin vastaanotolle. Oireina silmässä voivat olla kipu, valon arkuus ja tikkuinen olo. Silmäluomeen voi nousta myös rakkuloita samaan tapaan kuin huuleen.

Silmälääkäri voi määrätä lääkekuurin lisäksi silmävoidetta. Mikäli herpes pääsee temmeltämään silmässä hoitamattomana, se saattaa vaurioittaa näkökykyä.

10. Miten herpestä voi ehkäistä?

Virusta on hankala välttää kokonaan. Jos herpes kuitenkin uusiutuu tiheään, lääkäri voi tarvittaessa määrätä suun kautta otettavan estolääkityksen. Se voi olla kertaluontoinen tai jatkuva.

Mikäli herpes oireilee usein, sen ehkäisyyn on hyvä kiinnittää huomiota esimerkiksi aurinkomatkoilla. Suojaava vaatetus ja auringonsuojavoiteet ehkäisevät tehokkaasti herpeksen ilmaantumista.

Huulilla kannattaa sekä aurinkolomilla että Suomessa kesäaikaan käyttää huulivoidetta, jonka suojakerroin on vähintään 15.

Tarvittaessa herkästi puhkeavasta herpeksestä kannattaa puhua ennen lomamatkaa lääkärin kanssa. Toisinaan herpeksestä kärsivän kannattaa ottaa aurinkolomalle mukaan asikloviiritabletteja tai syödä niitä lääkärin ohjeen mukaan jo etukäteen, sillä ultarioviolettisäteily heikentää immuunipuolustusta. Todennäköisyys saada herpes parin, kolmen aurinkoisen päivän aikana on suuri.

Asiantuntijana yleislääketieteen erikoislääkäri, LL, Jaakko Halonen Terveystalo.

X