12 hyvää keinoa – Näin nitistät flunssan

Jaa artikkeliTilaa Seura
© iStock
Kurkku on karhea ja nenä tukkoinen. Jos flunssa iskee voimalla, tärkeintä on lepo. Oloa voi helpottaa useimmiten kotikonsteilla.

1. Mitkä ovat tyypillisimmät flunssan oireet?

Flunssa eli nuhakuume alkaa usein kurkkukivulla tai nenän tukkoisuudella ja kirvelyllä. Varsinainen nuha ja yskä tulevat yleensä myöhemmin.

Lapsilla flunssaan liittyy usein kuumetta, aikuisilla yleisempää on, että paikkoja särkee, olo on voimaton ja väsynyt.

2. Kuinka kauan flunssa kestää?

Yleinen harhaluulo on, että flunssa kestää pari kolme päivää. Keskimääräisesti flunssan oireet jatkuvat kuitenkin yli viikon, noin 10 päivän ajan. Suurimmalla osalla potilaista oireet ovat kuitenkin niin lieviä, että suoriutuminen arkiaskareista on flunssasta huolimatta mahdollista.

Nuhakuumeen hoitoon ei ole paranemista nopeuttavia lääkkeitä, mutta oireita voidaan lievittää lääkkeillä.

3. Milloin on syytä hakeutua lääkäriin?

Jos flunssaoireisiin liittyy aikuisella korkea kuume, voimakas uupumus tai hengittäminen on selvästi raskasta, kannattaa hakeutua lääkäriin.

Lääkäriin on hyvä mennä myös, jos tauti on jo paranemassa, mutta oireet palaavat viikon parin kuluessa tervehtymisestä. Tällöin kyseessä voi olla bakteerin aiheuttama jälkitauti, kuten keuhkokuume tai bakteerin aiheuttama poskiontelotulehdus.

Jos yskä pitkittyy yli kolme viikkoa kestäväksi ja häiritsee arkea, lääkärissä käynti on paikallaan. Samoin silloin, jos kuuluu influenssan riskiryhmään ja sairastuu influenssa-aikana kuumeiseen infektioon.

4. Voiko flunssaisena mennä töihin?

Yleiskunto ratkaisee tämän. Useimmiten työnteko on mahdollista, mutta mikäli flunssa iskee toden teolla, järkevintä on levätä.

Tarttumisriskin takia töihin menemistä ei tarvitse välttää. Suomessa sairastetaan vuosittain noin 10−20 miljoonaa hengitystieinfektiota. Tämä tarkoittaa sitä, että pelkästään kaupassa tai bussissa voi törmätä henkilöön, joka kantaa nuhakuumevirusta. Sairastumisen riski ei siis olennaisesti vähene, jos yksittäinen ihminen jää flunssaisena kotiin.

5. Miten flunssa todetaan?

Flunssa on yleensä helppo tunnistaa oireiden perusteella. Jos diagnoosi syystä tai toisesta kuitenkin on epäselvä, potilaalle voidaan tehdä nielun bakteeriviljely streptokokkiangiinan toteamiseksi tai ottaa CRP-verikoe, jonka avulla voidaan erottaa virus- ja bakteeritauti toisistaan.

Noin puolessa flunssatapauksista flunssan aiheuttaa rinovirus, muita yleisiä viruksia ovat muun muassa korona ja RSV. Virusta ei yleensä pyritä tunnistamaan, koska se ei vaikuta hoitoon.

6. Mitkä lääkkeet tehoavat flunssaan?

Antibiooteista ei ole hyötyä tavallisessa nuhakuumeessa. Ei myöskään allergiseen nuhaan tarkoitetuista lääkkeistä.

Oloa helpottavat parhaiten tulehduskipulääkkeet, esimerkiksi ibuprofeeni, tai kuumetta alentavat kipulääkkeet, kuten parasetamoli. Nenää avaavat suihkeet voivat helpottaa hengittämistä: niitä saa apteekista ilman reseptiä ja niitä voi käyttää muutaman päivän ilman lääkärin määräystä. Yskänlääkkeistä saatava apu on tutkimusten valossa vähäinen.

7. Mikä auttaa käheään ääneen?

Tehokkain hoito käheään ääneen on puheen välttäminen. Erityisen tärkeää on, ettei ryhdy kuiskimaan, sillä se rasittaa äänihuulia puhumista enemmän. Helpotusta kurkkukipuun voivat tuoda reseptivapaat kipulääkkeet.

8. Auttaako höyryhengitys?

Höyryhengitys voi helpottaa oloa, sillä se irrottaa usein limaa ja poistaa tukkoisuutta. Höyry ei saa kuitenkaan olla tulikuumaa, jottei sillä polta itseään, vaan höyryävää eli noin 40–50 asteista.

Myös lämmin suihku voi helpottaa flunssaista oloa. Saunaan ei kannata mennä kipeänä.

9. Millaisin kotikonstein oloa voi lievittää?

Kotikonstien, kuten luontaistuotteiden tehosta flunssan hoitoon ei juuri ole tutkimuksia.

Valkosipuli on vanha rohdoskasvi, jota on käytetty vuosisatojen ajan muun muassa nuhan ja yskän hoitamiseen. Monet turvautuvat vilustuessaan edelleen esimerkiksi kuumaan valkosipulimaitoon. Valkosipulin tehosta ei ole kunnollisia tutkimuksia, mutta ei ole mahdotonta, että se vähentäisi oireita tai ennaltaehkäisisi flunssaa.

Perinteisiä kotihoitokonsteja ovat myös lämpimän herukkamehun juominen ja lämmin vastapuristettu sitruunamehu, johon on sekoitettu pari lusikallista hunajaa. Tieteellistä näyttöä näiden tehosta ei ole. Flunssapotilaan on kuitenkin tärkeä juoda riittävästi etenkin kuumeessa. Erityisen tärkeää tämä on lapsille ja ikäihmisille.

10. Miten tarttumista voi välttää?

Välttämällä aivastelua toisia päin ja muistamalla hyvä käsihygienia. Virus voi kulkea eteenpäin esimerkiksi niin, että laittaa kätensä aivastuksen eteen, unohtaa pestä kätensä ja koskettaa ovenkahvaa.

11. Milloin flunssan jälkeen voi aloittaa urheilun?

Tähän kannattaa soveltaa maalaisjärkeä. Yleisohjeeksi käy, että kevyen liikunnan, kuten kävelylenkit, voi aloittaa, kun kuumetta tai lihassärkyä ei enää ole.

12. Miten influenssa ja flunssa eroavat toisistaan?

Influenssan oireet ovat normaalia flunssaa rajummat. Aikuisilla tyypillistä on sairauden äkillinen ja raju alku: korkea kuume, vilunväristykset, päänsärky, lihassärky, huonovointisuus ja kuiva yskä. Nuha ei yleensä kuulu influenssan alkuoireisiin.

Influenssan itämisaika vaihtelee yhdestä kolmeen vuorokauteen, ja tartunnan saaneista sairastuu noin puolet. Perusterveellä influenssan voimakkaimmat oireet häviävät yleensä 3−5 päivässä. Yskä ja nuha lievittyvät tyypillisesti vähitellen noin viikossa.

Asiantuntijana LL, yleislääkäri Risto Mustalahti Pihlajalinnasta Tampereelta. Lähteenä myös terveyskirjasto.fi

Lue myös:

Iskeekö flunssa herkemmin jos lenkkeilen vesisateessa?

Onko kesäflunssa talvista ärhäkämpi?

 

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X